Tiedeakatemian vuosi 2023

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomukset julkaistaan vuosittain Vuosikirjassa. Vuoden 2023 Vuosikirja ilmestyy elokuussa 2023. Ohessa on esitetty Tiedeakatemian vuoden 2023 toiminta pääpiirteissään.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Hallitus ja toimikunnat

Vuosi 2023 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 116. toimintavuosi. Tiedeakatemian hallituksen esimiehenä 2023 toimi Kimmo Kaski ja varaesimiehenä Tuula Linna. Hallituksen varainhoitajana jatkoi Pekka Ilmakunnas, matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Juha Kinnunen ja humanistisen osaston sihteerinä Päivi Pahta. Vuosijäseninä toimivat Riitta Julkunen-Tiitto, Tiina Kinnunen, Heikki Mannila ja Jukka Westermarck.

Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Pääsihteerinä jatkoi Pekka Aula.

Tiedeakatemian hallituksen jäsenet muodostivat kertomusvuonna Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksen.

Tiedeakatemiassa työskenteli toimintavuonna hallituksen nimittämänä Omaisuudenhoitotoimikunta, Palkintotoimikunta, Julkaisutoimikunta, Eettinen toimikunta ja Emil Aaltosen rahaston hoitokunta.

Lisäksi Tiedeakatemiassa toimi humanistisen osaston valintatoimikunta sekä matemaattis-luonnontieteellisen osaston valintatoimikunta, joiden jäsenet sääntömääräinen syyskokous valitsee. Valintatoimikunnat tuovat saamiensa ehdotusten pohjalta esityksen uusista jäsenistä osastojen kokouksiin.

Jäsenet

Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: alle 65-vuotiaita jäseniä voi kerrallaan olla korkeintaan 333. Jäsenen täyttäessä 65 vuotta Tiedeakatemiaan voidaan valita yksi uusi jäsen. Jäsenyys on elinikäinen.

Vuoden 2023 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla oli 843 kotimaista ja 161 ulkomaista jäsentä.

Kevätkokouksessa 28. huhtikuuta Tiedeakatemiaan valittiin 29 uutta kotimaista jäsentä.

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin Tero Aittokallio (OCBE, Norja), Anu Kankainen (Jyväskylän yliopisto), Timo Lakka (Itä-Suomen yliopisto), Jyri-Pekka Mikkola (Åbo Akademi ja Umeå University, Ruotsi), Marko Mäkelä (Turun yliopisto), Mikko Möttönen (Aalto-yliopisto ja VTT), Marko Salmi (Turun yliopisto), Tiina Sikanen (Helsingin yliopisto), André Sourander (Turun yliopisto), Liisa Tyrväinen (Luonnonvarakeskus), Pekka Vallittu (Turun yliopisto), Baoru Yang (Turun yliopisto) ja Monika Österberg (Aalto-yliopisto).

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi jäseniksi Pertti Ahonen (Jyväskylän yliopisto), Sarah Green (Helsingin yliopisto), Henrietta Grönlund (Helsingin yliopisto), Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto), Jari Hietanen (Tampereen yliopisto), Timo Kivimäki (University of Bath, Iso-Britannia), Laura Kolbe (Helsingin yliopisto), Tomi Laamanen (St. Gallenin yliopisto, Sveitsi), Esa Lehtinen (Jyväskylän yliopisto), Petri Luomanen (Helsingin yliopisto), Sakari Melander (Helsingin yliopisto), Kai Mikkonen (Helsingin yliopisto), Tuomas Ojanen (Helsingin yliopisto), Taina Pihlajarinne (Helsingin yliopisto), Ville Pönkä (Helsingin yliopisto) ja Camilla Wide (Turun yliopisto).

Apurahat

Vuonna 2023 Suomalainen Tiedeakatemia jakoi apurahoina yli 2,6 miljoonaa euroa. Pääosa apurahoista suuntautui jatkokoulutukseen nuorille tutkijoille. Kokovuotisten jatkokoulutusapurahojen suuruus oli 26 000 euroa. Apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian jäsenille.

Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille 59. kerran. Apurahoja jaettiin noin 1,65 miljoonaa euroa, kaikkineen 75 hakijalle. Näistä 53 sai 26 000 euron suuruisen jatkokoulutusapurahan, joka edellyttää päätoimista tieteellistä työskentelyä yhden vuoden ajan. Osavuotinen jatkokoulutusrahoitus myönnettiin 18 saajalle. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä ei myönnetty apurahoja tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin neljä.

Vuonna 2023 jaettiin ensimmäiset Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapurahat. Apurahat myönnetään Suomessa toimivalle tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamisen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin kahdelle tutkijalle.

Eino Jutikkalan rahasto jakoi humanistiseen tutkimukseen tarkoitettuja apurahoja 16. kerran. Hakualoina olivat estetiikka, fennougristiikka, filosofia, kasvatustiede, kielitieteet, psykologia, taiteidentutkimus, teologia ja uskontotiede. Apuraha myönnettiin 19 hakijalle, yhteensä noin 499 640 euroa. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin kaksi apurahaa tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjantekijöille.

Emil Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina 57 000 euroa. Säätiö myönsi lisäksi 2 apurahansaajalle yhteensä 3 000 euroa Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn Suomen Saksan-instituuttiin Berliiniin. Lisäksi Matematiikan rahastosta maksettiin apurahoja ja palkintoja noin 32 440 euroa.

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2023 kahdeksatta vuotta Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan post doc -pooliin. Vuonna 2023 jakosummaksi oli päätetty 200 000 euroa. Vuoden aikana Väisälän rahastosta myönnettiin 130 000 ja Jutikkalan rahastosta 59 000 euroa. Jakamatta jäänyt jakosumma siirrettiin jaettavaksi vuonna 2024.

Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2023 kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000 euroa, myönnettiin vaikuttavan uran tehneelle psykologian professori Lea Pulkkiselle. Pulkkiselle myönnettiin myös Tiedeakatemian mitali nro 38.

Kolmattatoista kertaa jaettava Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto, suuruudeltaan 15 000 euroa, myönnettiin yliopistotutkija Christian Hakuliselle Helsingin yliopistosta.

Tiedeakatemian vuoden 2023 Väisälän palkinnot myönnettiin professori Anu Kankaiselle Jyväskylän yliopistosta ja professori Lauri Oksaselle Helsingin yliopistosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa.

Joka toinen vuosi jaettava Pro Scientia eli Tieteen puolesta -palkinto myönnettiin professori Juhani Knuutille. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna ehdokkaan seuraaviin palkintoihin: Gad Rausings Pris, Holberg Prize, Keio Medical Science Prize, Louis-Jeantet Prize ja Nils Klim Prize.

Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia esitti vuoden aikana ehdokkaan Alfred Kordelinin palkintoon ja TSV:n tiedepalkintoon.

Suomen tieteen historia -hanke

Toimintavuonna käynnistyi edellisenä vuonna valmisteltu Suomen tieteen historia -hanke, jossa päävastuullisina toimijoina ovat Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomen Tiedeseura. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, kirjasarja ja verkkotietokanta Suomen tieteen historiasta tasavallan aikana. Hankkeessa hyödynnetään laajasti haastattelu- ja muistitietoaineistoa, jonka kerääminen aloitettiin toimintavuonna. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia seitsemästä organisaatiosta.

Kesäkuussa järjestettiin hankkeen aloitusseminaari ”Practice and place in the history of science and knowledge”.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden 2023 aikana yleisötilaisuuksia läpi vuoden. Maaliskuun ilta tieteelle -tilaisuus järjestettiin vielä Säätytalolla. Säätytalon mentyä remonttiin syksyllä 2023 tilaisuudet siirtyivät Ritarihuoneelle. Tilaisuudet olivat katsottavissa myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä – tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa Tiedeakatemian verkkosivuilla.

Yleisötilaisuudet vuonna 2023

13.2. Teemailta: Tekoäly

• Mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja missä tekoälyä tällä hetkellä hyödynnetään? Mikä on kehityksen suunta? Puhujina apulaisprofessori Riikka Koulu, professori Petri Myllymäki ja apulaisprofessori Arno Solin.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

13.3. Teemailta: Kvanttiteknologian vaikutukset yhteiskuntaan

• Missä kehityksessä mennään ja mitkä ovat alan mahdollisuudet ja riskit Suomelle? Mitä kvanttiteknologialta sopii seuraavaksi odottaa? Puhujina akateemikko Risto Nieminen sekä professorit Nina Granqvist ja Mikko Möttönen.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

11.9. Ilta tieteelle: Näkökulmia kulttuuriantropologiaan ja lastenpsykiatriaan

• Tiedeakatemian syyskauden ensimmäinen teemailta paneutui kahden tieteenalan, kulttuuriantropologian ja lastenpsykiatrian ajankohtaiseen tutkimukseen. Puhujina professori Sarah Green ja professori André Sourander.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

9.10. Ilta tieteelle: Kohti pitkäikäisten yhteiskuntaa

• Lokakuun illassa pohdittiin terveen vanhuuden edellytyksiä sekä pitkäikäisyyden yleistymiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Keskustelemassa olivat emeritusprofessori Timo Strandberg, professori Teppo Kröger, dosentti Leena Forma ja professori Esa Jämsen. Tilaisuudessa jaettiin myös Tiedeakatemian humanistipalkinto ja julkistettiin Eino Jutikkalan rahaston ja Emil Öhmannin Säätiön apurahojen saajat.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

13.11. Ilta tieteelle: Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset

• Millaisiin malleihin tekoäly perustuu ja millaisen kuvan se antaa maailmasta? Millaisia haasteita liittyy tekoälyn hyödyntämiseen yhteiskunnassa? Keskustelemassa professori Minna Ruckenstein, professori Hannu Toivonen ja professori Petri Ylikoski.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

11.12. Ilta tieteelle: Matemaattis-luonnontieteellinen tutkimus

• Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2023 viimeisessä tilaisuudessa juhlistettiin matemaattis-luonnontieteellistä tutkimusta. Tilaisuuden avasi tieteen akateemikko, lääketieteen ja kirurgian professori Kari Alitalo katsauksellaan syöpätutkimukseen. Tilaisuudessa jaettiin myös Tiedeakatemian Väisälän palkinnot sekä julkistettiin Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahojen saajat.
• Tallenne verkossa: katso tilaisuuden tallenne

Muut tapahtumat

Tiedeakatemian Väisälä-salissa järjestettiin 30.5. jäsenille tarkoitettu Tiedematinea monitieteisyydestä. Alustajina olivat tieteen akateemikko Riitta Hari, tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Huhtikuussa Tiedeakatemia juhlisti 115-vuotista taivaltaan yhdessä jäsenten ja kutsuvieraiden kanssa Vanhalla ylioppilastalolla järjestetyssä Tiedegaalassa. Lokakuussa 2023 Tiedeakatemia järjesti tupaantuliaiset Mariankadun toimitiloissa jäsenilleen ja sidosryhmille.

Tiedeakatemia teki toimintavuonna tapahtumien osalta myös paljon yhteistyötä kentän muiden toimijoiden kanssa:

14.1. ”Viestintäkulttuuri ja uuden alku”

• Paneelikeskustelu osana Tieteen päivien ohjelmaa, yhteistyössä Suomen Kuvalehden kanssa. Helsingin yliopisto ja suora lähetys verkossa. Keskustelijoina Tiedeakatemian varaesimies, professori Tuula Linna, professori Roope Uusitalo, tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja tietokirjailija, filosofian tohtori Tiina Raevaara.

23.5. “Freedom of Research – Contemporary and Transnational Perspectives”

• Paneelikeskustelu yhteistyössä Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin kanssa Tiedekulmassa. Keskustelijoina tieteen akateemikko Eva-Mari Aro, yliopistotutkija Andrew Graan, professori Arto Laitinen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma.

26.10. “Suuri Nobel-keskustelu”

• Yhteistyössä muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin Sanomien kanssa. Sanomatalo ja suora lähetys verkossa. Tilaisuudessa esiteltiin vuoden 2023 Nobel-palkittujen tutkimusten aiheita ja tekijöitä sekä tutkimusten merkitystä.

7.11. ”TKI-rahoitus kasvaa. Miten potti jaetaan?”

• Paneelikeskustelu yhteistyössä Suomen Tiedeseuran kanssa. Tieteiden talo ja suora lähetys verkossa. Aiheesta alustivat Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto.

Tiedeakatemian ryhmistä kemian ryhmä järjesti 28.4. tilaisuuden ”Chemistry in Finland – Solutions to Major Challenges” ja oikeustieteen ryhmä 24.11. seminaarin ”Oikeustutkimus 2023”. Molemmat tilaisuudet järjestettiin Tieteiden talolla.

Tiede ja päätöksenteko

Vuoden 2023 aikana Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminta kasvoi merkittävästi Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittaman Ilmiökartat-hankkeen myötä. Kauden aikana tiimi tuotti seitsemän erilaista tietokoostetta sekä julkiseen keskusteluun että suoraan Suomen korkeimmalle poliittiselle johdolle. Toimintaan osallistui vuoden aikana yli 200 tutkijaa ja 15 tiedeorganisaatiota.

Vuoden aikana käytiin yli 310 yksittäistä sidosryhmäkeskustelua ja toiminnasta pidettiin 20 puheenvuoroa julkisissa tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla. Viime vuosien aikana kehitetyt toimintamallit herättivät paljon kansainvälistä kiinnostusta muun muassa Euroopan komissiossa, YK:ssa, kansainvälisissä tiedeverkostoissa sekä tiedeakatemioissa.

Vuoden 2023 toiminnan pääkohdat:

• Kirjallisten tietokoosteiden tuottaminen. Seitsemän tietokoostetta erilaisia tiedonkeruun menetelmiä ja julkaisuformaatteja hyödyntäen.
• Tiedon kokoamisen menetelmät, eri tiedon lajien yhdistäminen ja tietoformaatit. Kehitettiin sisäisesti tapoja tunnistaa tietotarpeita, ottaa käyttöön tehokkaita tiedonkeruun menetelmiä, koota systemaattisesti yhteen eri tiedonlajeja ja tuottaa helposti sisäistettäviä tietoformaatteja.
• Tekoälyn mahdollisuuksien alkukartoitus ja kevyt pilotointi. Selvittiin tekoälyn hyödyntämisen potentiaalia ja rajoitteita tietopohjaisen päätöksenteon kentällä.
• Tutkijoiden vaikuttavuustyötä tukevat materiaalit. Tuotettiin Sofi-hankkeen (2019–2021) aikana kehitetystä vaikuttavuuskoulutuksesta kaikille tohtoriopiskelijoille avoin kurssimateriaali ja julkaistiin tutkijoiden yhteiskunnallista vuorovaikutustyötä tukeva Tutkijan käsikirja.
• Vuoropuhelun vahvistamiseen keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vahvistettiin keskusteluyhteyttä mm. Royal Societyyn, Leopoldinaan, Hollannin KNAWiin sekä Euroopan komissioon (Scientific Advice Mechanism (SAM) ja Joint Research Centreen (JRC).

Kansainvälinen toiminta

Suomalainen Tiedeakatemia vahvisti olemassa olevia ja rakensi uusia kansainvälisiä suhteita eritoten tiede ja päätöksentekotoiminnon puitteissa. Tiedeakatemia järjesti useita keskusteluja eurooppalaisten tiedeakatemioiden kanssa tietopohjaisesta päätöksenteosta ja tiedeakatemioiden roolista tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tiedeakatemia kävi Saksassa Leopoldinan, Hollannissa KNAWin (The Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences) ja Skotlannissa RSEn (The Royal Society of Edinburgh) vieraana. SCNATin (Swiss Academy of Sciences) kanssa järjestettiin etätapaaminen, ja Estonian Academy of Sciences kävi vierailulla Mariankadulla. Tiedeakatemia osallistui Suomen edustajana Vilnassa järjestettyyn European Science Advisors Forumin vuosikokoukseen. Kutsuvieraina käytiin Euroopan komission JRC:ssa (Joint Research Centre), Hollannin WRR:ssa (The Netherlands Scientific Council for Government Policy) ja Iso-Britannian Cabinet Officessa. Toimintaa esiteltiin myös SAPEAn (Science Advice for Policy by European Academies) Science Advice at Times of Crises -konferenssissa Brysselissä.

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyksiä kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteiselimen Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston (CoFA) kautta. CoFA:n johtoryhmän jäsenenä toimi esimies ja hänen varamiehenään varaesimies. Johtoryhmään kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta. CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa (KAT) Tiedeakatemiaa edustivat Anna Mauranen, joka oli toimikunnan puheenjohtaja, ja Olavi Nevanlinna. CoFA:n Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana toimi Liisa Laakso.

CoFAn kautta Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä oli luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa: EASACissa Mats Gyllenberg, Johanna Mappes, Pirjo Peltonen-Sainio, Craig Primmer, Jukka Seppälä ja Maija Tenkanen, ISC:ssä Anna Mauranen, Ahti Salo ja Mari Vaattovaara, UAI:ssä Mika Kajava, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa Liisa Laakso, ALLEAssa Krista Varantola ja Risto Kunelius, SAPEAssa Jukka Seppälä sekä IAP:ssä Elina Ikonen ja Olli Vapalahti.

Suomalainen Tiedeakatemia nimeää jäseniä kansalliskomiteoihin. Polaarialueiden tutkimuksen kansallisen komitean (SCAR, IASC) Tiedeakatemian varsinaisena edustajana toimi Atte Korhola varaedustajanaan Juha Pekka Lunkka. Tähtitieteen kansallisen komitean (IAU) edustajana oli Karri Muinonen. Radiotieteen kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat Esa Kallio ja Karri Muinonen varaedustajanaan Ilya Usoskin. Merentutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana oli Kimmo Kahma. Kvartääritutkimuksen kansallisen komitean (INQUA) edustajana toimi Juha Pekka Lunkka. Suomen mekaniikan kansalliskomiteassa (IUTAM) edustajana oli Ilkka Norros ja Geologian kansalliskomiteassa (IUGS) Juha Pekka Lunkka.

STS forumissa Kiotossa Japanissa Tiedeakatemiaa edustivat esimies Kimmo Kaski ja pääsihteeri Pekka Aula.

Julkaisutoiminta

Tiedeakatemian monitieteinen julkaisusarja Annales Academiae Scientiarum Fennicae (AASF) vakiinnutti vuonna 2023 toimintaansa. Sarjan ensimmäinen numero oli ilmestynyt vuonna 2022 ja vuonna 2023 ilmestyi suunnitellusti kaksi numeroa: AASF 1/2023 toukokuussa ja AASF 2/2023 joulukuussa. Molemmat julkaisut sisälsivät kahdeksan tutkimusartikkelia ja mukana olivat kaikki kolme julkaisukieltä – suomi, englanti ja ruotsi. Julkaisu on luettavissa vapaasti verkossa journal.fi-alustalla, painettua julkaisua myy Tiedekirja.

Tiedeakatemian julkaisutoimikunnan puheenjohtajana toimi Risto Nieminen ja varapuheenjohtajana Anna Mauranen. Muut jäsenet olivat pääsihteeri Pekka Aula, Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen, Jari Eloranta, Jaakko Husa, Päivi Pahta, Tapio Salmi, Hannu Sariola ja Erkki Tomppo. Jäsenet asettuivat itse ehdolle julkaisutoimikuntaan. Julkaisutoimikunta piti vuoden aikana yhden kokouksen.

Vuonna 2023 julkaistiin myös Tiedeakatemian Vuosikirja 2022 suomeksi ja englanniksi. Vuosikirja on luettavissa vapaasti verkossa Tiedeakatemian verkkosivuilla.

Tiede ja päätöksentekotoimintoon liittyen tuotettiin seuraavat julkaisut: Suomi muuttuu -tietokooste hallitusneuvotteluihin, Ulkomaalaistaustaisten hyvinvointi -tietokooste valtioneuvoston kanslialle, Vety vihreässä siirtymässä -tiedeisku, Kvanttiteknologia-tiedeisku, Terve vanhuus -keskustelupaperi ja Yhteiskunnallisen vaikuttamisen avaimet: Tutkijan käsikirja.

Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa koordinoimaan perustettu yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Toimikunta valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu vuorotellen Tiedeakatemian ja Tiedeseuran edustaja. Kauden 2021–2023 puheenjohtajana toimi Suomalaisen Tiedeakatemian edustaja Jari Ojala.

Muu toiminta

Tiedeakatemia on antanut pyynnöstä vuoden aikana kaksi lausuntoa: luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta sekä asetukseen luontopaneelista ja valtionavustuksen myöntämisestä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi.

Jaakko Kuosmanen oli Tiedeakatemian edustajana kuultavana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa kvanttiteknologiasta sekä ihmisoikeuskeskuksessa tiede ja ennakointiasiantuntijana.

Tiedeakatemian hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin jäsenenä toimi Anna Mauranen. Foorumi on asetettu kaudeksi 2020-2023.

Suomalainen Tiedeakatemia on Säätiöt ja rahastot ry:n ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Heta Pyrhönen (varajäsen Johanna Mappes) sekä Anna Mauranen (varajäsen Kimmo Kaski).

Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana TSV:n kevätkokoukseen maaliskuussa ja syyskokoukseen syyskuussa. Julkaisufoorumin ohjausryhmässä Tiedeakatemian edustajana on toiminut Risto Nieminen.

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Jukka Seppälä (varallaan Keijo Hämäläinen 6.11. asti ja Kimmo Kaski 7.11. alkaen) sekä Anna Mauranen (Mari Vaattovaara). Edustajina säätiön tieteen jaostossa olivat Sami Pihlström (varallaan Tuomas Forsberg) sekä Tapio Mappes (Gabriel Sanus). Kansan­valistuksen jaostossa edustajana oli Markku Löytönen (Risto Nieminen). Kirjallisuuden jaostossa edustajina olivat Sari Kivistö (Tomi Huttunen). Taiteen jaostossa toimivat Helmi Järviluoma-Mäkelä (Arto Haapala).

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa Tiedeakatemian edustajina olivat Jaana Bäck ja Riitta Julkunen-Tiitto. Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä edustajana oli Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa Tiedeakatemian edustajana oli Anna Mauranen varallaan Kaisa Nyberg. Kansallisessa LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian edustajana toimi pääsihteeri Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuoden 2023 lopussa Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Petri Karonen ja Matti Miestamo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Ari Jokinen, Timo Repo ja Marjo Yliperttula luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa sekä Jussi Kukkonen, Toni Laaksonen, Jorma Palvimo ja Anne Toppinen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Heistä Petri Karonen ja Jussi Kukkonen toimivat toimikunnan puheenjohtajana. Suomen Akatemian hallituksessa ovat toimineet Klaus Elenius, Johanna Myllyharju puheenjohtajana ja Kirsi Tirri. Strategisen tutkimuksen neuvostossa on toiminut Anne Kovalainen.

Pekka Aula osallistui Tiedeakatemian edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu 5–7 varsinaiseen yhtiökokoukseen maaliskuussa. Pekka Ilmakunnas oli kiinteistöyhtiön hallituksen jäsen toimien myös hallituksen puheenjohtajana.

Risto Nieminen edusti Tiedeakatemiaa Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa maaliskuussa. Säätiöiden ja rahastot ry:n kevätkokouksessa Tiedeakatemiaa edusti Päivi Pahta ja syyskokouksessa Pekka Aula. Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen maaliskuussa.

Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa Tiedeakatemiaa edusti Kimmo Kaski ja ohjausryhmässä Pekka Aula.

Nuorten Tiedeakatemia

Vuosi 2023 oli Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland YAF) kuudes kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian perustarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtaja toimi 15.9. asti Olli-Ville Laukkanen ja 16.9. alkaen Lasse Lehtonen. Toimintavuonna Nuorten Tiedeakatemiassa oli kaikkiaan 82 jäsentä ja 74 alumnia.

Nuorten Tiedeakatemian perustamiseen vaikutti keskeisesti vuonna 2017 saatu Emil Aaltosen Säätiön miljoonan euron lahjoitus Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi. Lahjoituksen pohjalta perustettiin Emil Aaltosen erillisrahasto. Nuorten Tiedeakatemia toimii Suomalaisen Tiedeakatemian yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii toiminnastaan oman toimintakertomuksensa vuosittain ja toimittaa sen Suomalaisen Tiedeakatemian hallitukselle.