Tiedeakatemian toimintakertomukset

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomukset julkaistaan vuosittain Vuosikirjassa.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Katsaus vuoteen 2024

Hallitus ja toimikunnat

Vuosi 2024 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 117. toimintavuosi. Tiedeakatemian hallituksen esimiehenä 2024 toimi Tuula Linna ja varaesimiehenä Heikki Mannila. Hallituksen varainhoitajana toimi Hannu Vartiainen, matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Juha Kinnunen ja humanistisen osaston sihteerinä Päivi Pahta. Vuosijäseninä toimivat Olli Ikkala, Riitta Julkunen-Tiitto, Tiina Kinnunen ja Juhani Knuuti. Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden aikana kaksitoista kertaa, joista kaksi oli sähköpostikokouksia. Pääsihteerinä jatkoi Pekka Aula.

Tiedeakatemian hallituksen jäsenet muodostivat kertomusvuonna Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksen.

Tiedeakatemiassa työskenteli toimintavuonna hallituksen nimittämänä Omaisuudenhoitotoimikunta, Palkintotoimikunta, Julkaisutoimikunta, Eettinen toimikunta ja Emil Aaltosen rahaston hoitokunta.

Lisäksi Tiedeakatemiassa toimi humanistisen osaston valintatoimikunta sekä matemaattis-luonnontieteellisen osaston valintatoimikunta, joiden jäsenet sääntömääräinen syyskokous valitsee. Valintatoimikunnat tuovat saamiensa ehdotusten pohjalta esityksen uusista jäsenistä osastojen kokouksiin.

Jäsenet

Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: alle 65-vuotiaita jäseniä voi kerrallaan olla korkeintaan 333. Jäsenen täyttäessä 65 vuotta Tiedeakatemiaan voidaan valita yksi uusi jäsen. Jäsenyys on elinikäinen.

Vuoden 2023 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla oli 847 kotimaista ja 159 ulkomaista jäsentä ja seitsemän kunniajäsentä. Kevätkokouksessa 19. huhtikuuta Tiedeakatemiaan valittiin 19 uutta varsinaista ja kaksi uutta ulkomaista jäsentä.

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin Gerrit Groenhof (Jyväskylän yliopisto), Mark Hindmarsh (Helsingin yliopisto, Sussexin yliopisto), Camilla Hollanti (Aalto-yliopisto), Juha Huiskonen (Helsingin yliopisto), Peter Johansson (Helsingin yliopisto), Pekka Katajisto (Helsingin yliopisto), Tuukka Petäjä (Helsingin yliopisto), Arri Priimägi (Tampereen yliopisto), Mari Sandell (Helsingin yliopisto), Tuuli Toivonen (Helsingin yliopisto) ja Xiao Zhong (Helsingin yliopisto).

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi jäseniksi Erkko Autio (Imperial College London), Louis Clerc (Turun yliopisto), Marjaana Helminen (Helsingin yliopisto), Johanna Kantola (Helsingin yliopisto), Teija Kujala (Helsingin yliopisto), Sari Lindblom (Helsingin yliopisto), Sari Pietikäinen (Jyväskylän yliopisto) ja Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto, VATT).

Ulkomaisiksi jäseniksi valittiin Jukka-Pekka Onnela (Harvard University) ja Arttu Rajantie (Imperial College London).

Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten joukosta poistuivat Markku Filppula, Tapani Harviainen, Veikko Jääskeläinen, Jaakko Kangasjärvi, Jorma Keski-Oja, Pekka Korhonen, Henrik Lilius, Jukka Nevakivi, Lauri Niinistö, Annamari Ranki, Kalevi Suominen, Kari-Pekka Tiitinen, Nikolai Tkachenko, Jari Valkonen ja Olli-Pekka Vehviläinen. Tiedeakatemian tietoon on tullut, että ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet Walter J. Heikkilä, Rolf Jeltch, Lars-Göran Nilsson ja George Picket.

Apurahat

Vuonna 2024 Suomalainen Tiedeakatemia jakoi apurahoina yli 2,7 miljoonaa euroa. Kokovuotisten jatkokoulutusapurahojen suuruus oli 27 000 euroa. Apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian jäsenille.

Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille 60. kerran. Apurahoja jaettiin noin 1,69 miljoonaa euroa. Rahastoon tuli yhteensä 326 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 7,4 miljoonaa euroa. Rahastosta apuraha myönnettiin 74 hakijalle. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin 8 saajalle apurahoja tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin 6.

Toimintavuonna jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapurahat toisen kerran. Apurahat myönnetään Suomessa toimivalle tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamisen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin kahdelle tutkijalle.

Eino Jutikkalan rahasto jakoi 17. kerran humanistiseen tutkimukseen tarkoitetut apurahat. Tiedeakatemian humanistisen osaston alat kattavat hakualat on jaettu kahteen koriin. Kertomusvuonna hakualoina olivat arkeologia, historia, oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet. Rahastoon tuli yhteensä 272 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 7,6 miljoonaa euroa. Rahastosta apuraha myönnettiin 19 hakijalle, kokonaissumman ollessa yhteensä noin 519 060 euroa. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin 3 apurahaa tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjantekijöille.

Emil Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina 56 900 euroa. Säätiö myönsi lisäksi 3 apurahansaajalle yhteensä 3 000 euroa Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn Suomen Saksan-instituuttiin Berliiniin. Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö myöntää apurahoja joka toinen vuosi, vuonna 2024 Säätiö jakoi apurahoja 50 700. Lisäksi Matematiikan rahastosta maksettiin apurahoja ja palkintoja noin 35 700 euroa.

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2024 yhdeksättä vuotta Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan post doc -pooliin. Vuoden aikana apurahoja myönnettiin Väisälän rahastosta 160 000 euroa ja Jutikkalan rahastosta 42 000 euroa.

Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2024 kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000 euroa, myönnettiin vaikuttavan uran tehneelle tieteen akateemikko Markku Kulmalalle. Kulmalalle myönnettiin myös Tiedeakatemian mitali nro 40.

14. kertaa jaettava Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto, suuruudeltaan 15 000 euroa, myönnettiin apulaisprofessori Visa Kurjelle.

Tiedeakatemian vuoden 2024 Väisälän palkinto myönnettiin professori Eveliina Peltolalle. Palkinto myönnettiin 26. kerran, ja se on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna ehdokkaita seuraaviin kansainvälisiin palkintoihin: Balzan Prize, Gad Rausings Pris, Keio Medical Science Prize, Körber Prize ja Louis-Jeantet Prize. Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia esitti vuoden aikana ehdokkaan TSV:n tiedepalkintoon.

Suomen tieteen historia -hanke

Toimintavuonna jatkui edellisenä vuonna aloitettu Suomen tieteen historia -hanke, jossa päävastuullisina toimijoina ovat Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomen Tiedeseura. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, kirjasarja ja verkkotietokanta Suomen tieteen historiasta tasavallan aikana. Hankkeessa hyödynnetään laajasti haastattelu- ja muistitietoaineistoa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Stefan Nygård, joka työskentelee Tiedeakatemiassa, ja suunnitellun kirjasarjan päätoimittajina toimivat Heini Hakosalo, Henrik Meinander ja Jari Ojala. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia seitsemästä organisaatiosta.

Toimintavuoden aikana projektille on aloitteentekijöiden tuen (Tiedeakatemia ja Tiedeseura) lisäksi myönnetty merkittävää lisärahoitusta Alfred Kordelinin säätiöltä (Suuret kulttuurihankkeet, 270 000 euroa) ja Svenska litteratursällskapet i Finlandilta (498 000 euroa). Lisäksi hanke on saanut rahoitusta pohjoismaisen yhteistyöverkoston luomiseen Lundin yliopiston kanssa. Projektiin rekrytoitiin dosentti Katariina Parhi ja FT Heikki Mikkonen.

Hankkeen puitteissa järjestettyyn Suomen tieteen historian muistitietokeruuseen – yhteistyössä SKS:n ja SLS:n kanssa – on saatu noin 70 kirjallista vastausta. SKS:n osalta keruu sulkeutui 31.12.2024. SKS ottaa yksittäisiä kirjoituksia vastaan vielä vuoden 2025 aikana. SLS:n osalta keruuta jatketaan, ja heille voi myös toimittaa englanninkielisiä muisteluita. SKS:n kanssa aloitettiin yhteistyö tieteentekijöiden elämäkertojen lisäämiseksi Kansallisbiografiaan.

Syksyn 2024 aikana käynnistyivät hankkeen haastattelut (kokonaistavoite n. 200 haastattelua). Ensimmäinen haastateltavien ryhmä koostuu tieteen akateemikoista. Toimintavuoden aikana hanke on käynyt laajasti yhteistyö- ja koordinointikeskusteluja merkittävien yhteistyö-organisaatioiden kanssa (Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, SKS ja SLS). Tutkijat ovat viestineet hankkeesta esittäytymällä eri yliopistoissa ja tiedeorganisaatioissa, kirjoittamalla blogitekstejä sekä osallistumalla podcast-ohjelmiin ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden 2024 aikana yleisötilaisuuksia läpi vuoden kesäkuukausia lukuun ottamatta. Ilta tieteelle -tilaisuudet järjestettiin Ritarihuoneella. Tilaisuudet olivat katsottavissa myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Ilta tieteelle -tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 1 200 osallistujaa. Tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa toistaiseksi Tiedeakatemian verkkosivuilla.

Ilta tieteelle -tilaisuudet

12.2. Ilta tieteelle: Mitä nuorille kuuluu?

• Puhujina professori Päivi Honkatukia, emeritusprofessori Hannu Simola sekä ohjelmajohtaja Kristiina Laitinen

11.3. Ilta tieteelle: Tieto ja turvallisuus

• Puhujina professori eversti Aki-Mauri Huhtinen, professori Mikko Siponen, professori Sasu Tarkoma ja professori Katja Valaskivi

9.9. Ilta tieteelle

• Puhujina tieteen akateemikko Kaisa Häkkinen sekä professori Johanna Kantola ja professori Arri Priimägi

14.10. Ilta tieteelle

• Pääpuhujana tieteen akateemikko Martti Koskenniemi, teemanaan juridiikan kielestä osana nykyaikaista sodankäyntiä
• Tilaisuudessa jaettiin Tiedeakatemian humanistipalkinto ja julkistettiin Eino Jutikkalan rahaston, Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön apurahojen saajat

11.11. Ilta tieteelle: Disinformaatio: onko taistelu jo hävitty?

• Keskustelemassa Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtaja, professori Tuula Linna

9.12. Ilta tieteelle

• Pääpuhujana oli tieteen akateemikko Riitta Hari, teemanaan neurotieteen ja taiteen yhteydet
• Tilaisuudessa jaettiin Väisälän palkinto sekä julkistettiin Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahojen saajat

Muut tilaisuudet

Tiedeakatemia teki toimintavuonna tapahtumien osalta yhteistyötä myös kentän muiden toimijoiden kanssa:

25.1. ”Laidunmaista sivistykseen – Kruununhaan kiehtova historia”

• osana Tieteiden yön ohjelmaa järjestetty tilaisuus Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla
• Puhujina professori Laura Kolbe ja dosentti Stefan Nygård

29.1. ”The Europeanisation of Research and Higher Education: A Perspective from the History of Knowledge”

• Suomen tieteen historia -hankkeen puitteissa järjestetty seminaari Suomen Tiedeseuran tiloissa
• Puhujina professori Johan Östling ja professori Marja Jalava

17.4. UniOulu Science Day

• Tiedeakatemia on perinteisesti järjestänyt kerran kalenterivuodessa tilaisuuden yhdessä kotimaisen yliopiston kanssa. Vuonna 2024 tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Oulun yliopisto kanssa. Päivän aikana järjestettiin työpajoja ja kuultiin puheenvuoroja

12.9. “Vaikuttavaa tutkimusta – nuorten tutkijoiden iltapäivä”

• Koulutus yhteistyössä Nuorten Tiedeakatemian ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa Tieteiden talolla
• Koulutus pureutui tutkimuksen vaikuttavuuteen ja oli avoin kaikille uransa varhaisessa vaiheessa oleville tutkijoille

3.10. “Policy for Public Good: Does Science Matter”

• NAS:n presidentin Marcia McNuttin yleisölle avoin luento Aalto-yliopistolla. Presidentti McNutt vieraili Suomessa Tiedeakatemian kutsumana

24.10. “Suuri Nobel-keskustelu”

• Yhteistyössä muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin Sanomien kanssa. Sanomatalo ja suora lähetys verkossa
• Tilaisuudessa esiteltiin vuoden 2024 Nobel-palkittujen tutkimusten aiheita ja tekijöitä sekä tutkimusten merkitystä

Tiedeakatemian osastojen kokoukset järjestettiin maaliskuussa Tieteiden talolla. Sääntömääräisistä kokouksista kevätkokous järjestettiin huhtikuussa Musiikkitalolla ja vuosijuhlaillallinen hotelli Grand Centralissa. Syyskokous järjestettiin marraskuussa Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla.

Tiedeakatemian ryhmistä geotieteiden ryhmä järjesti Tiedeakatemian tiloissa vuoden aikana kaksi yleisötilaisuutta: ”Satellite positioning in our uncertain world” ja ”Geospatial modelling of urban dynamics and sustainability”.

Tiede ja päätöksenteko

Vuoden 2024 aikana Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminnassa vahvistettiin sekä kansallista että kansainvälistä näkyvyyttä, tuotettiin tietokoosteita pääministerille, toteutettiin tiedesparrauksia valtioneuvoston kanslian kanssa, ja pilotoitiin tekoälyn hyödyntämistä. Lisäksi julkaistiin tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseen keskittyviä materiaaleja, kuten verkkokurssi, tutkijan vaikuttavuuskäsikirjan englanninkielinen versio ja tiedevälittäjien työkalupakki.

Tiede ja päätöksenteko -toimintaan osallistui vuoden aikana yli 150 tutkijaa ja 20 tutkimusorganisaatiota. Toimintaa vahvistettiin rekrytoimalla tekoälyasiantuntija ja toimittajataustainen kirjoittamisen ammattilainen. Työn tulokset näkyivät laajasti mediassa. Tietokoosteiden sisältöä esiteltiin useissa kansallisissa medioissa kuten HS ja Yle, ja esimerkiksi verkkomedia MustReadin uutinen talouskasvu-tietokoosteesta oli julkaisun viikon luetuin artikkeli. Kansainvälistä tunnustusta saatiin myös Nature-julkaisussa, jossa toimintaa kuvailtiin kansainvälisesti huomionarvoisena. Strategisina neuvonantajina toimittiin Euroopan komission ja OECD:n toteuttamassa seitsemän maata kattavassa tiedeneuvonnan hankkeessa.

Tiedeakatemia antoi pyynnöstä vuoden aikana kolme lausuntoa: Suomen hallituksen esitykseen laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta, mietintöön julkisuuslain ajantasaistamisesta sekä valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotiseen suunnitelmaan. Jaakko Kuosmanen oli Tiedeakatemian edustajana kuultavana eduskunnan ihmisoikeuskeskuksessa tiede ja ennakointiasiantuntijana.

Vuoden 2024 toiminnan pääkohdat:

• Kirjallisten tietokoosteiden tuottaminen. Vuoden aikana tuotettiin viisi tietokoostetta: 1) Talouskasvun luominen Suomessa: tutkijoiden näkemyksiä; 2) Lasten ja nuorten kiusaaminen ja väkivalta; 3) Tiedettä tiiviisti: Ulkomaalaistaustaiset Suomessa; 4) Tiedettä tiiviisti: 15–19-vuotiaiden nuorten hyvinvointi ja erityispiirteet Suomessa; 5) Ekologinen kytkeytyvyys alueidenkäytön suunnittelussa. Näistä kolme ensin mainittua tuotettiin pääministerin esikunnan pyynnöstä. Lisäksi kokeiltiin myös uudenlaista digitaalista formaattia tietokoosteille tuottamalla verkkopohjainen Näkökulmain-digityökalu teemasta “Tekoäly yleistyy diagnostiikassa: tehostuuko sairaaloiden toiminta sen seurauksena?”.
• Tutkijan käsikirja. Vuoden aikana julkaistiin kansainväliselle tiedeyhteisölle tarkoitettu versio tutkijan käsikirjasta. Käsikirjaa on levitetty useiden kansainvälisten verkostojen kautta (kuten esim. SAPEA, INGSA, Global Young Academy). Käsikirja on levinnyt laajasti myös kotimaassa. Kirjan ensimmäinen printtipainos myytiin loppuun, ja siitä julkaistiin erittäin positiivinen arvio Tiedepolitiikka-lehdessä.
• Tiedesparrauksien toteuttaminen. Syksyllä 2024 aloitettiin tiedesparrauksien sprintti, jonka tavoitteena on vahvistaa tiedesparraus-toimintamallia entisestään. Sparrauksia toteutettiin valtioneuvoston kanslian kanssa (Valtion T&K-rahoituksen seuranta- ja arviointisuunnitelma (VNK); Systeemityöskentely väestörakenteen muutoksesta, VNK, DEMOGRAPHY-ohjelma) ja ympäristöministeriön kanssa (Ennallistamisasetuksen toimeenpano, YM, MMM, Tiedepaneelit). Sprinttiä jatketaan vuonna 2025.
• Tekoälyn hyödyntäminen. Alkuvuodesta saatiin päätökseen lääketieteiden säätiöiden kanssa yhteistyössä toteutettu tekoälypilotti, jossa rahoitushakemuksia analysoitiin kielimallia hyödyntämällä. Tässä hyödynnettiin myös tekoälyä mm. tietosynteesien tuottamisessa ja laajojen tietopohjaisen päätöksenteon julkisten aineistojen analyysissa (mm. aineistot eduskunnan kuulemisista).
• Kansainvälinen yhteistyö ja vuoropuhelu. Tiedeakatemia oli mukana Kigalissa toukokuussa järjestetyn The International Network for Governmental Science Advicen (INGSA) -konferenssin järjestelyissä. Esittelimme myös tapahtumassa vaikuttavuuskoulutustyötämme ja tekoälypilottejamme. Kansainvälisiä verkostoja vahvistettiin mm. Kanadaan, Singaporeen, Japaniin ja Iso-Britanniaan. Keynote-esitelmäkutsut saatiin Quebecistä ja Brysselistä. Suoria keskusteluja käytiin 15 eri maan edustajien kanssa.

Kertomusvuoden aikana toteutettiin myös seuraavia toimia ja tapahtumia:

• Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus -pyöreä pöytä
• Tiedevälittäjien verkoston kokoontumiset (kevät ja syksy)
• Kansainvälinen Risk and Evidence-Informed Decision-Making -seminaari
• STN-ohjelmajohtajien vaikuttavuussparraus
• Oulun yliopiston Impact Days -vaikuttavuusseminaari osana UniOulu Science Day -tapahtumaa
• Science-Policy Dialogue -tilaisuus Sveitsin tiedeakatemian kanssa
• Tiede, tekoäly ja ennakointi -dialogi Yhdysvaltain ulkoministeriön kanssa
• Vau, mikä vaikutus! -podcast: Miten tiedevälittämisen keinoin voidaan edistää vaikuttavuutta?
• International Capacity Building Workshop for Knowledge Brokers, TSI Project, EU & OECD, puheenvuoro
• Vaikuttavaa tutkimusta – nuorten tutkijoiden iltapäivä -seminaarin järjestäminen yhdessä TJNK:n & Nuorten Tiedeakatemian kanssa
• Hanken School of Economics: Researcher’s Handbook on Science-for-Policy -seminaari
• Science for Policy podcast: On writing a handbook for Finnish researchers
• Sustainability Science Days -paneelikeskustelu (How Can We Design Effective Science-Policy Interface? Learning from the Best Practices and Experiences from Future Earth’s National Committees)
• STN-Literacy-kesäpäivät, puheenvuoro
• Kokemuksen historian huippuyksikön työpaja, puheenvuoro
• Launch of the RESET Profiling Action -paneelikeskustelu
• Kaksi Suomen tiede ja päätöksenteko -järjestelmän pyöreää pöytää
• Vau, mikä vaikutus! -podcast: Miten tutkittu tieto tavoittaa päätöksentekijät?
• ACCC Flagship Impact Week -työpaja (Impact Café: Tools and channels to enhance the impact of research)

Kansainvälinen toiminta

Vuonna 2024 Suomalainen Tiedeakatemia vahvisti olemassa olevia kansainvälisiä suhteita ja rakensi strategisesti uusia suhteita eritoten etulinjan toimijoihin, jotka työskentelevät tietopohjaisen päätöksenteon parissa. Tiedeakatemia toteutti vuoden aikana maavierailut Kanadaan (mm. Prime Minister’s Office, Royal Society of Canada, McGill University, Quebec Research Foundation) ja Singaporeen (Prime Minister’s Office, Singapore National Academy of Sciences, National University of Singapore, National Research Foundation). Lisäksi Tiedeakatemia oli mukana järjestämässä The International Network of Governmental Science Advice (INGSAn) kansainvälistä konferenssia Kigalissa Ruandassa. Brysselissä osallistuttiin Euroopan komission JRC:n (Joint Research Centre) paneelikeskusteluihin, ja Quebecissa kansallisilla ennakointipäivillä pidettiin keynote-avausluento. Tiedeakatemiassa järjestettiin viidestä maasta edustajia yhteen tuovan Risk and Evidence-Informed Policy-Making -seminaari, tekoälyä ja ennakointia käsittelevä dialogi Yhdysvaltain ulkoministeriölle sekä dialogi tietopohjaisesta päätöksenteosta Sveitsin tiedeakatemia SCNATn kanssa. NAS:n presidentti Marcia McNutt vieraili Suomessa lokakuussa Tiedeakatemian kutsumana, ja kävi keskusteluja Tiedeakatemiassa teemoina tietopohjainen päätöksenteko ja tiedediplomatia.

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyksiä kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteiselimen Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston (CoFA) kautta. CoFA:n johtoryhmän jäsenenä toimi esimies ja varajäsenenä varaesimies. Johtoryhmään kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta. CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa (KAT) Tiedeakatemiaa edustivat Anna Mauranen, joka oli toimikunnan puheenjohtaja ja Kimmo Kaski. CoFA:n Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana toimi Liisa Laakso. CoFA on tärkeä osa Suomen tiedeakatemiajärjestelmän uudistumista ja suuntautumista tulevaisuuteen. Sopimuksen puitteissa tiedeakatemiat osallistuvat yhä vahvemmin tiedeyhteisön kehittämiseen ja sen kansainvälistymiseen. CoFAn kautta Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä oli luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa: EASACissa Mats Gyllenberg ja Craig Primmer, ISC:ssä Anna Mauranen, Ahti Salo ja Mari Vaattovaara, UAI:ssä Mika Kajava, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa Liisa Laakso, ALLEAssa Risto Kunelius, Päivi Pahta ja Krista Varantola, SAPEAssa Jukka Seppälä sekä IAP:ssä Elina Ikonen.

Suomalainen Tiedeakatemia nimeää jäseniä kansalliskomiteoihin. Radiotieteen kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat Esa Kallio ja Karri Muinonen varaedustajanaan Ilya Usoskin. Merentutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana oli Kimmo Kahma. Kvartääritutkimuksen kansallisen komitean (INQUA) edustajana toimi Juha Pekka Lunkka. Suomen mekaniikan kansalliskomiteassa (IUTAM) edustajana oli Ilkka Norros ja Geologian kansalliskomiteassa (IUGS) Juha Pekka Lunkka.

Science and Technology in Society (STS) forumissa Kiotossa Japanissa Tiedeakatemiaa edustivat esimies Tuula Linna ja pääsihteeri Pekka Aula.

Nuorten Tiedeakatemia

Vuosi 2024 oli Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland YAF) seitsemäs kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian perustarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtajana toimi Lasse Lehtonen. Vuoden 2024 lopussa Nuorten Tiedeakatemiassa oli 79 jäsentä ja 95 alumnia.

Nuorten Tiedeakatemian perustamiseen vaikutti keskeisesti vuonna 2017 saatu Emil Aaltosen Säätiön miljoonan euron lahjoitus Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan. Lahjoituksen pohjalta perustettiin Emil Aaltosen erillisrahasto. Nuorten Tiedeakatemia toimii Suomalaisen Tiedeakatemian yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii toiminnastaan oman toimintakertomuksensa vuosittain ja toimittaa sen Suomalaisen Tiedeakatemian hallitukselle.

Julkaisutoiminta

Tiedeakatemian monitieteisestä julkaisusarjasta Annales Academiae Scientiarum Fennicae (AASF) ilmestyi suunnitellusti kaksi numeroa: AASF 1/2024 kesäkuussa ja AASF 2/2024 joulukuussa. Julkaisut sisälsivät yhteensä 11 tutkimusartikkelia ja mukana olivat kaikki kolme julkaisukieltä – suomi, englanti ja ruotsi. Lisäksi sarjaan tulivat uudet osastot Keskustelua ja Foorumi. Julkaisu on luettavissa vapaasti verkossa journal.fi-alustalla ja se on myynnissä Tiedekirjassa. Sarjan päätoimittajina toimivat Anna Mauranen ja Risto Nieminen ja toimitussihteerinä Anna Chydenius.

Vuonna 2024 julkaistiin Tiedeakatemian Vuosikirja 2023 suomeksi ja englanniksi. Vuosikirja on luettavissa vapaasti verkossa Tiedeakatemian verkkosivuilla. Painettu vuosikirja toimitetaan kaikille jäsenille ja sidosryhmille, ja se on myynnissä Tiedekirjassa. Julkaisun päätoimittajana toimi Pekka Aula ja toimitussihteerinä Nina Rapelo.

Toimintavuonna tuotettiin seuraavat lähinnä tiede ja päätöksentekotoimintoon liittyvät julkaisut: Researcher’s Handbook, Talouskasvun luominen Suomessa: tutkijoiden näkemyksiä -raportti valtioneuvoston kanslialle, Mullistaako tekoäly lääkärin työn? -infografiikka, Miten kiusaamista ja väkivaltaa voidaan torjua? -tietokooste valtioneuvoston kanslialle, Tiedettä tiiviisti -koosteet 15–19-vuotiaiden nuorten hyvinvointi ja erityispiirteet Suomessa ja Ulkomaalaistaustaiset Suomessa Valtioneuvoston kanslialle, Ekologinen kytkeytyvyys ja luonnon monimuotoisuus alueidenkäytön suunnittelussa -tietokooste ympäristöministeriölle sekä verkkoartikkelit ”Tekoälyä tutkijoille: Kielimallit sopivat kokeneen tutkijan käyttöön”, ”Ihmisen ja koneen yhteispeli kirjallisuuskatsauksissa” ja ”Mitä tutkijan tulee tietää tekoälyn läpinäkyvyydestä?”

Tiedeakatemian julkaisutoiminnan valtionavustus oli 19 900 euroa, avustusta saatiin AASF-sarjalle.Tiedeakatemian julkaisujen myyntituotot olivat vuonna 2024 noin 5 100 euroa.

Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa koordinoimaan perustettu yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Toimikunta valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu vuorotellen Tiedeakatemian ja Tiedeseuran edustaja. Kauden 2024–2026 Suomalaisen Tiedeakatemian edustajana toimii Tiina Kinnunen.

Viestintä

Tiedeakatemian jäsenistölle lähetettävät jäsenkirjeet ja yleisötilaisuuksien kutsut lähetettiin uutiskirjetyökalulla. Jäsenille lähetettävä jäsenkirje ilmestyi toimintavuonna 11 kertaa. Tiedeakatemian Uutiskirje, joka lähetetään Tiedeakatemian sidosryhmille ja jonka voi tilata Tiedeakatemian verkkosivuilta ilmestyi toimintavuoden aikana kaksi kertaa.

Verkkosivuja kehitettiin toimintavuoden aikana vastaamaan paremmin kasvaneen toiminnan vaatimuksia. Erityisesti kehitettiin Tiede ja päätöksenteko sekä Julkaisut -osioita. Uutisia julkaistiin verkkosivuilla vuoden aikana aktiivisesti, kaikkiaan 131. Kävijöitä verkkosivuilla oli vuoden aikana tasaisesti, ja vuoden aikana verkkosivuilla vierailtiin noin 50 000 kertaa. Suosituimpina sisältöinä esille nousivat lista Tiedeakatemian uusista jäsenistä, Tutkijan käsikirja -teos sekä Tiedeakatemian jakamat apurahat ja palkinnot.

Keskeisiä viestintäkanavia olivat verkkosivujen ja uutiskirjeiden lisäksi Facebook, LinkedIn ja viestintäpalvelu X sekä jossain määrin myös Instagram. Ulkoisessa viestinnässä oli käytössä tiedotejakelupalvelu sekä mediaseurannan työkalu. Viestintää toteutettiin suunnitelmallisesti huomioiden määritellyt kohderyhmät, keskeiset viestit ja kanavat.

Videotuotannot olivat yksi viestinnän erityinen painopiste. Vuoden aikana valmistuivat muun muassa videot Tiedeakatemian kunniapalkinnon ja humanistipalkinnon saajasta sekä tohtorikurssisarjasta. Lisäksi tuotettiin videoita muun muassa aiheista ”Miksi tiede on tärkeää?” sekä luontojalanjäljen vaikutuksista yhteiskuntaamme.

Viestintää suunniteltiin ja toteutettiin toimintavuonna laaja-alaisesti viestintätiimissä, johon kuuluu henkilöitä myös hallintotiimistä sekä tiede ja päätöksenteko -tiimistä.

Talous ja omaisuudenhoito

Tiedeakatemian hallituksen neuvoa-antavana elimenä talousasioissa toimii omaisuudenhoitotoimikunta. Vuonna 2024 toimikuntaan kuuluivat Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Hannu Vartiainen, Juha Kinnunen, Päivi Pahta, ja Pekka Aula. Asiantuntijajäseninä olivat Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Varainhoito perustui Tiedeakatemian, sen rahastojen sekä sen hallinnoimien säätiöiden sijoitusstrategiaan, joka päivitettiin 2021.

Vuoden 2024 lopussa Tiedeakatemian ja sen rahastojen sijoitusvarallisuus oli yhteensä noin 223 miljoonaa euroa (edellisen vuoden lopussa 208 miljoonaa euroa). Lisäksi Tiedeakatemian hallinnoimien säätiöiden varallisuus oli vuoden 2024 lopussa noin 5 miljoonaa euroa. Varallisuus koostuu osake- ja korkosalkuista, Vaisala Oyj:n osakkeista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Salkunhoitajina toimivat Nordea ja Evli. Vaihtoehtoiset sijoitukset muodostuvat Mariankatu 5:n kiinteistöstä ja osuuksista kiinteistörahastoissa sekä pääomarahastosijoituksista, joista merkittävimpiä ovat osuudet Hamilton Lane Club Fund-rahastoissa. Sijoitusvarallisuuden tuotto koostuu osingoista, koroista, vuokrista sekä omaisuuden arvon muutoksesta, ja oli kertomusvuonna 15,3 % (edellisenä vuonna 6 %). Salkun tuotto ilman Vaisala Oyj:n osakkeita oli 11,3 % (edellisenä vuonna 8 %).

Vuoden 2024 aikana toteutettiin Vaisala Oyj:n K-osakkeiden vaihto pörssinoteerattuihin A-osakkeisiin, joita on myyty 686 tuhatta kappaletta. Myyntituotot on yhdistetty Tiedeakatemian muuhun sijoitusvarallisuuteen ja käsitellään osana Tiedeakatemian varainhoitoa.

Tiedeakatemian vuoden 2024 tilien ja hallinnon tarkastajana toimi KHT Riku Kärnä ja varatilintarkastajana KHT Helena Sinisalo. Tilintarkastuskertomus ja kertomus varainhoidosta julkaistaan vuoden 2024 Vuosikirjan yhteydessä.

Henkilöstö

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä toimi professori Pekka Aula. Tiedeakatemian hallintopäällikkönä toimi Leila Sarajärvi, hallintosihteerinä Nina Rapelo, hallintoassistenttina Emilia Lähde ja koordinaattorina lokakuusta alkaen Säde Kunnas. Viestintäpäällikkönä toimi Anna Chydenius ja viestinnän asiantuntijana Aleksi Kylmälahti. Nuorten Tiedeakatemian osa-aikaisena tiedekoordinaattorina toimi Riikka Hiltunen. Tutkija tavattavissa -projektia veti Kim Krappala, ja ruotsinkielistä projektia Selja Taipale.

Tiede ja päätöksenteko -toiminnassa työskentelivät akatemiasihteerinä Jaakko Kuosmanen, asiantuntijana Iiris Koivulehto perhevapaaseen toukokuuhun asti, ja hänen sijaisenaan syyskuusta alkaen Laura Väliniemi. Ilmiökartta-hankkeessa toimivat asiantuntijoina Vaula Helin marraskuuhun asti, sekä Linda Lammensalo ja Antti Kailio, ja osa-aikaisina Laura Perälä, Lauri Pykälä sekä lokakuusta alkaen Aleksis Oreschnikoff.

Tiedeakatemian henkilöstö osallistui monipuolisesti erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia.

Muu toiminta

Pekka Aula osallistui Tiedeakatemian edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu 5–7 varsinaiseen yhtiökokoukseen toukokuussa ja ylimääräiseen yhtiökokoukseen elokuussa. Pekka Ilmakunnas oli Tiedeakatemian edustajana kiinteistöyhtiön hallituksen jäsenenä toimien myös hallituksen puheenjohtajana varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa Tiedeakatemian uudeksi edustajaksi hallitukseen valittiin Hannu Vartiainen.

Tiedeakatemian hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Suomalainen Tiedeakatemia on Säätiöt ja rahastot ry:n ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Heta Pyrhönen (varajäsen Johanna Mappes) sekä Kimmo Kaski (Tuula Linna). Leila Sarajärvi osallistui Tiedeakatemian edustajana TSV:n kevätkokoukseen maaliskuussa ja Pekka Aula syyskokoukseen syyskuussa. Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa Tiedeakatemiaa edusti Kimmo Kaski ja ohjausryhmässä Pekka Aula.

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Jukka Seppälä (varajäsen Kimmo Kaski) sekä Anna Mauranen (Mari Vaattovaara). Edustajina säätiön tieteen jaostossa olivat Sami Pihlström (Tuomas Forsberg) sekä Tapio Mappes (Gabriel Sandu). Kansanvalistuksen jaostossa edustajana oli Markku Löytönen (Risto Nieminen). Kirjallisuuden jaostossa edustajana oli Sari Kivistö (Tomi Huttunen), ja Taiteen jaostossa Helmi Järviluoma-Mäkelä (Arto Haapala).

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa Tiedeakatemian edustajina olivat Jaana Bäck ja Riitta Julkunen-Tiitto. Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä edustajana oli Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa Tiedeakatemian edustajana oli Anna Mauranen varallaan Kaisa Nyberg. Kansallisessa LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian edustajana toimi pääsihteeri Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuoden 2024 lopussa Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Petri Karonen ja Matti Miestamo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Ari Jokinen, Timo Repo ja Marjo Yliperttula luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa sekä Jussi Kukkonen, Toni Laaksonen, Jorma Palvimo ja Anne Toppinen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Heistä Petri Karonen ja Jussi Kukkonen toimivat toimikunnan puheenjohtajana. Suomen Akatemian hallituksessa ovat toimineet Klaus Elenius, Johanna Myllyharju puheenjohtajana ja Kirsi Tirri. Strategisen tutkimuksen neuvostossa on toiminut Anne Kovalainen.

Risto Nieminen edusti Tiedeakatemiaa Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa maaliskuussa. Säätiöt ja rahastot ry:n kevätkokouksessa ja syyskokouksessa Tiedeakatemiaa edusti Pekka Aula. Hannu Vartiainen osallistui Tiedeakatemian edustajana Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen maaliskuussa.