Väisälän palkintoja jaetaan vuosittain 1-3 aktiivivaiheessa olevalle, jo ansioituneelle tutkijalle. Palkinnot myöntää Tiedeakatemian hallitus Väisälän rahastosta rahaston tukemille aloille. Väisälän palkintoja on jaettu vuodesta 2000 alkaen.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto myönnettiin vuonna 2019 kahdelle tutkijalle. Väisälän rahaston palkintojen ja apurahojen jakotilaisuudessa 9.12.2019 ojennettiin Väisälän palkinto professori Goëry Gentylle ja professori Tuomo Kuuselle.

Väisälän palkinnot myönnetään vuosittain aktiivivaiheessa oleville, jo ansioituneille tutkijoille. Palkinnot myöntää Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus Väisälän rahastosta matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Palkinnot jaettiin 20. kerran, ja ne ovat suuruudeltaan 15.000 euroa.

Professori Goëry Genty

Goëry Genty on Tampereen yliopiston optiikan professori. ”Olen aina halunnut ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät valoon ja jotka ovat luonnostaan hyvin visuaalisia.” kertoo Genty alavalinnastaan. Goëry Genty valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta – nykyisestä Aalto- yliopistosta – vuonna 2004. Maisterin tutkinnon hän suoritti Ranskassa Institute of Optics Graduate Schoolissa, ja siihen kuuluneen kansainvälisen harjoittelun Teknillisessä korkeakoulussa.

Professori Genty johtaa perustamaansa Ultrafast Photonics -tutkimus­ryhmää. Ryhmä on laserdynamiikan ja sen sovellusten kansainvälisesti tunnettu pioneeri, muun muassa reaaliaikaisten karakterisointimenetelmien, epälineaaristen ilmiöiden tutkimuksen ja korrelaatiokuvantamisen alueilla. ”Työtämme vie eteenpäin uteliaisuus ja mahdollisuus ratkaista suuria haasteita. Me voimme aidosti vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Mutta itselleni vieläkin palkitsevampaa on kouluttaa uusia tutkijasukupolvia ja nähdä heidän nousevan siivilleen.” toteaa Genty.

Vuodesta 2019 alkaen professori Genty on myös toiminut Suomen Akatemian rahoittaman fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivahankkeen johtajana. Hanke on kansallinen, monitieteinen tutkimus- ja teknologian kehitysohjelma, johon osallistuvat Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja VTT. Mukana on yli 50 professoria ja 400 tutkijaa.

Professori Gentyn tutkimusalue on ultranopea fotoniikka, missä hän on tehnyt ansiokasta teoreettista, numeerista ja kokeellista tutkimusta. ”Fotoniikka on tieteen ja tekniikan ala, joka tutkii valoa: miten valoa luodaan ja miten sitä voidaan käsitellä, välittää ja havaita. Fotoniikka on jo muuttanut ja tulee seuraavien vuosikymmenien aikana muuttamaan maailmaa ja parantamaan elämänlaatua. Fotoniikan mahdollistamat tarkat ja nopeat teknologiat edistävät kestävää kehitystä ja ympäristön suojelua. Fotoniikka on muun muassa paljastanut valtamerien yhtäkkiä ilmestyvien jättiläisaaltojen mahdolliset syntymekanismit."

Professori Genty kokee, että on erityisen tärkeää lisätä tietoisuutta fotoniikasta, sen sovelluksista ja roolista tulevaisuuden yhteiskunnassa: ”Olemme tilanteessa, jossa yhteiskuntamme on monien haasteiden edessä. Fotoniikka on keskeinen tekniikka, joka tarjoaa ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin, kestävän maa- ja metsätalouden, puhtaan ja tehokkaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän kaltaisiin ongelmiin.”

Professori Tuomo Kuusi

Tuomo Kuusi suoritti tekniikan tohtorin tutkinnon matematiikan alalla Teknillisessä korkeakoulussa – nykyisessä Aalto-yliopistossa – vuonna 2007. Alan valinta ei ollut itsestäänselvyys. ”Opiskelin alun perin teknistä fysiikkaa, mutta tein ihan viimeisellä hetkellä valinnan matematiikasta valmistumisesta. Tuossa vaiheessa olin yleisesti hyvin kiinnostunut matematiikasta ja sovelletusta matematiikasta, ja tietojeni syventäminen tuntui luonnolliselta ja oikealta ratkaisulta.” kertoo Kuusi.

Valmistumisen jälkeen Tuomo Kuusi on toiminut post doc -tutkijana Aalto-yliopistossa sekä Courant-instituutissa ja Columbia-yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuonna 2018 hänet nimitettiin matematiikan apulais­professoriksi Oulun yliopistoon ja myöhemmin samana vuonna matematiikan professoriksi Helsingin yliopistoon.

Professori Kuusen tutkimus kohdistuu epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin, variaatiolaskentaan ja todennäköisyyslaskentaan. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa säännöllisyysteoria, potentiaaliteoria ja epälokaalit ongelmat. ”Omaa tapaani ratkaista ongelmia voisi kutsua eroosioksi, eli pyrin pala kerrallaan murtamaan savuverhoa ongelman ympäriltä, kunnes se on kiteytynyt selkeäksi ytimeksi. Tämä sitten joko ratkeaa tai ei, ja ratkeamiseenkin voi mennä vuosia. Parasta työssä on, kun ongelma ratkeaa. Huonointa on se, kun ymmärtää ratkaisun olleen väärin. Nykyään osaan jo iloita myös epäonnistuneista ratkaisuista. Nuorempana valvoin aamuviiteen ja kun vihdoin löysin virheen, menin murtuneena nukkumaan. Nykyään otan ilon irti onnistumisesta ja löydän virheen vasta aamulla!”

Professori Kuusi on viime aikoina tutkinut satunnaisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden tilastollisia ominaisuuksia. Hän tutkii useita haastavia matemaattisia ongelmia ja myös soveltaa kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Esimerkki käytännön sovelluksista ovat geotermisen energian hyödyntämiseen liittyvät matemaattiset lähestymistavat ja laskennalliset menetelmät.

Tuomo Kuusi on johtanut useita Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita. Hänellä on Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Consolidator Grant vuosille 2019–2023.

Tuomo Kuusi on tekijänä noin 60 vertaisarvioidussa ja laajasti siteeratussa tutkimus­artikkelissa. Huomattava osa töistä on julkaistu alan johtavissa lehdissä. Kuusi on ollut kutsuttuna puhujana useissa kansainvälisissä konferensseissa.

Hänellä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto: ”Sattumalla on ollut urallani suuri merkitys, mutta onni suosii rohkeaa. Olen hyvin aikaisesta vaiheesta lähtien pyrkinyt avaamaan mielenkiintoisia yhteistyökuvioita, jotka ovat sitten johtaneet toisiin vastaaviin, ja on syntynyt eräänlainen positiivinen kierre. Yhteistyökumppanini ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. Tällaisia suhteita rakennetaan vuosia, ja käytännössä yhteistyö syvenee läheiseksi ystävyydeksi. Viime vuosina olen hakenut aktiivisesti yhteistyötä myös matematiikan tutkimuksen ulkopuolelta ja tulen varmasti kiinnittämään tähän enemmän ja enemmän huomiota jatkossa.”