Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022 Väisälän palkinnot on myönnetty apulaisprofessori Vesa Julinille ja apulaisprofessori Katrianne Lehtipalolle. 15.000 euron arvoiset palkinnot myönnetään vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille. Palkinnot jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa Säätytalolla maanantaina 12.12.2022.
Matemaatikko VESA JULIN valmistui filosofian tohtoriksi matematiikan alalta vuonna 2010. Jo ennen väitöskirjaa Julin oli vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa, ja väitöskirjan jälkeen ura jatkui post doc -tutkijana Napolin yliopistossa. Suomen Akatemian tutkijatohtorina Julin toimi vuosina 2013–2016 ja akatemiatutkijana vuodet 2017–2022. Vuodesta 2020 alkaen Julin on toiminut apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.
”Sattumalla on ollut iso vaikutus uralleni. Olin jo suunnitellut lähteväni väittelyn jälkeen Saksaan, kun sattumalta näin italialaisen matemaatikon Nicola Fuscon luennon isoperimetrisistä epäyhtälöistä. Hänen palava intohimonsa matematiikkaan ja raudanluja ammattitaitonsa tekivät minuun suuren vaikutuksen. Kun Fuscon tutkimusryhmässä Napolissa sitten sattui olemaan post doc -paikka auki, en epäröinyt hetkeäkään”, Julin kertoo.
Suomen Akatemian rahoittama Vesa Julinin tutkimushanke liittyy osittaisdifferentiaaliyhtälöihin, variaatiolaskentaan ja geometriseen mittateoriaan. Tutkimuskohteina ovat olemassaolo-, säännöllisyys- ja stabiilisuusteoria. Julin tutkii geometrisia yhtälöitä, joilla voidaan tarkastella esimerkiksi vesipisaraa painovoimattomassa tilassa. Jos pisaraan ei kohdistu ulkoisia voimia, se on pallon muotoinen, mutta jos sitä häiritään ulkoisella voimalla, se alkaa värähdellä epäsäännöllisesti ja voi hajota pienemmiksi pisaroiksi. Tämä on isoperimetriseen ongelmaan liittyvä stabiilisuuskysymys, jolla on sovelluksia matematiikan lisäksi esimerkiksi myös materiaalitieteissä.
”Luova ongelmaratkaisu on tällä alalla keskiössä. Ongelmat ovat vaikeita ja niiden ratkaiseminen tuntuu hyvältä. Hauskinta on ratkoa ongelmia yhdessä muiden kanssa”, Vesa Julin summaa. ”Työ on myös kansainvälistä. Tällä hetkellä kaikkien projektieni yhteistyökumppanit ovat muualta kuin Suomesta.”
Vesa Julinin tutkimukset ovat saavuttaneet huomattavaa kansainvälistä näkyvyyttä. Hän on tekijänä noin 30 tutkimusartikkelissa, joista useat ovat ilmestyneet johtavissa matemaattisissa lehdissä. Julinin tutkimus luo uusia yhteyksiä matemaattisen analyysin ja geometrian välille.
”Palkinto antaa itseluottamusta jatkaa tutkimuksen tekoa. Haaveenani on kirjoittaa täydellinen artikkeli, joka muistetaan vielä vuosien päästä.”
Fyysikko KATRIANNE LEHTIPALON tutkimukset keskittyvät nanohiukkasten mittauksiin ja hiukkasten muodostumisprosesseihin ilmakehässä. Lehtipalo väitteli tohtoriksi aerosolifysiikasta Helsingin yliopistosta vuonna 2011 ja työskenteli tämän jälkeen post doc -tutkijana Helsingin yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Paul Scherrer -instituutissa Sveitsissä. Vuodesta 2018 lähtien Lehtipalo on työskennellyt apulaisprofessorina associate professor -tasolla Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksessa INARissa sekä Ilmatieteen laitoksella. Työ liittyy eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen infrastruktuurin kehittämiseen, mukaan lukien kansainvälisten kenttämittauskampanjoiden suunnittelun, johtamisen ja koulutuksen.
Lehtipalo johtaa Suomen osuutta Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:in aerosolifysiikan ja ilmakemian koesarjassa, jossa tutkitaan ilmakehän aerosolihiukkasten syntyä, kasvua ja dynamiikkaa ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja torjumiseksi. Lehtipalon huomattavista tutkimussaavutuksista voidaan mainita muun muassa keskeinen osallistuminen mittalaitteiden ja analyysimenetelmien kehittämiseen, erityisesti liittyen pienten 1–5 nanometrin aerosolihiukkasten havainnointiin ja niiden fysiikan ja dynamiikan ymmärtämiseen.
”Ilmakehätieteessä ja aerosolifysiikassa minua motivoi ennen kaikkea se, että tutkimuskohteena ovat konkreettiset mitattavat luonnonilmiöt, joilla on myös laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Aerosolihiukkaset kytkeytyvät suoraan ilmanlaatuun ja ilmastokysymyksiin”, Lehtipalo kertoo.
”Haluan olla tuottamassa relevanttia ja luotettavaa dataa ja tieteellistä ymmärrystä, jota tarvitaan ilmanlaatu- ja ilmastotoimien tueksi. Haaveilen maailmasta, jossa ymmärretään kuinka suuri arvo puhtaalla ilmalla on ja myös toimitaan sen mukaisesti.”
Katrianne Lehtipalo on erittäin tuottelias tutkija ja julkaissut 130 tieteellistä artikkelia. Hänen artikkeleitaan on julkaistu useissa ilmastotieteen kärkilehdissä, myös laaja-alaisissa tieteen huippulehdissä kuten Nature ja Science.
”On todella suuri kunnia saada Väisälän palkinto. Teen paljon töitä tiede- ja työyhteisön sekä koulutuksen ja ohjattavien hyväksi, joten koen että palkinto on tunnustus myös tälle työlle, ei pelkästään yksilöllisille tieteellisille saavutuksille”, Lehtipalo iloitsee.