Tiedeakatemian toimintakertomukset

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomukset julkaistaan vuosittain Vuosikirjassa.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Katsaus vuoteen 2025

Vuosi 2025 oli Suomalaiselle Tiedeakatemialle viestinnällisesti vahva, yhteiskunnallisesti vaikuttava ja toiminnoiltaan monipuolinen. Tiedeakatemian toimintaa ohjasivat strategiakauden 2025–2028 painopisteisteet ja niitä konkretisoivat operatiiviset teemat. Toimintaa leimasivat erityisesti tieteen vapauden puolustaminen, tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen sekä tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon kehittäminen.

Tieteen vapaus nousi vuoden aikana poikkeuksellisen näkyväksi teemaksi. Tiedeakatemia osallistui aktiivisesti tieteen autonomiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toi esiin tieteen vapauden merkitystä demokratian, sivistyksen ja päätöksenteon kannalta. Teemaa käsiteltiin niin selvitystyössä, pyöreän pöydän keskusteluissa kuin yleisötilaisuuksissa. Marraskuun Ilta tieteelle -tilaisuus sekä Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnon myöntäminen korostivat Tiedeakatemian roolia tieteen vapauden puolustajana ja keskustelun syventäjänä.

Tieteen vaikuttavuus näkyi vuoden aikana laaja-alaisesti Tiedeakatemian keskeisissä toiminnoissa. Apurahoina jaettiin lähes 2,9 miljoonaa euroa, pääosin nuorten tutkijoiden jatkokoulutukseen. Palkinnoilla annettiin tunnustusta merkittävästä tieteellisestä elämäntyöstä sekä huomioitiin uransa alkuvaiheessa olevia, jo kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita. Julkaisutoiminta, Ilta tieteelle -tilaisuudet ja Tiedematineat kokosivat yhteen tutkijoita, päättäjiä ja laajempia yleisöjä sekä paikan päällä että verkon välityksellä, mikä vahvisti Tiedeakatemian asemaa monitieteisenä keskustelufoorumina.

Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminta vakiintui ja laajeni edelleen. Vuoden aikana tuotettiin kahdeksan ajankohtaista tietokoostetta, kehitettiin Tiedesparraus-menetelmää yhteistyössä valtionhallinnon kanssa ja julkaistiin kansallista tietopohjaista päätöksentekoa tarkasteleva laaja selvitys. Toiminta keräsi laajaa huomiota ja Tiedeakatemian kehittämät toimintamallit saivat merkittävää tunnustusta kotimaassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Suomen tieteen historia -hanke, Nuorten Tiedeakatemian toiminta ja kansainvälinen yhteistyö täydensivät toiminnan kokonaisuutta ja vahvistivat Tiedeakatemian roolia sekä tiedeyhteisön sisäisenä että yhteiskunnallisena toimijana. Taloudellisesti vuosi oli vakaa ja tuottoisa, mikä turvasi Tiedeakatemian pitkäjänteisen toiminnan edellytyksiä. Kokonaisuutena vuosi 2025 vahvisti Suomalaisen Tiedeakatemian asemaa riippumattomana, asiantuntevana ja vaikuttavana tieteen äänenä Suomessa ja kansainvälisesti.

Hallitus ja pääsihteeri

Vuosi 2025 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 118. toimintavuosi. Tiedeakatemian hallituksen esimiehenä 2025 toimi Tuula Linna ja varaesimiehenä Heikki Mannila. Hallituksen varainhoitajana toimi Hannu Vartiainen, matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Juha Kinnunen ja humanistisen osaston sihteerinä Päivi Pahta. Vuosijäseninä toimivat Olli Ikkala, Riitta Julkunen-Tiitto, Tiina Kinnunen ja Juhani Knuuti. Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden aikana neljätoista kertaa, joista viisi oli sähköpostikokouksia. Pääsihteerinä jatkoi Pekka Aula.

Tiedeakatemian hallituksen jäsenet muodostivat kertomusvuonna Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksen.

Toimintavuonna työskennelleiden hallituksen nimittämien toimikuntien ja työryhmien kokoonpanot olivat:

Omaisuudenhoitotoimikunta: Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Hannu Vartiainen, Pekka Aula, Juha Kinnunen, Päivi Pahta sekä asiantuntijajäseninä Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Sihteerinä toimi Hannu Vartiainen.

Palkintotoimikunta: Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Juha Kinnunen, Päivi Pahta, Olli Ikkala ja Tiina Kinnunen. Toimikunnan sihteerinä toimi Nina Rapelo.

Julkaisutoimikunta: Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Pekka Aula sekä päätoimittajat Anna Mauranen ja Risto Nieminen.

Eettinen toimikunta: Päivi Pahta ja Juha Kinnunen. Toimikunnan sihteerinä toimi Leila Sarajärvi.

Sääntömuutos- ja strategiatyöryhmä: Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Päivi Pahta ja Pekka Aula. Työryhmän sihteerinä toimi Leila Sarajärvi.

Lausuntotyöryhmä: Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Pekka Aula, Riitta Julkunen-Tiitto ja Juhani Knuuti. Työryhmän sihteerinä toimi Nina Rapelo.

Emil Aaltosen rahaston hoitokunta: Tuula Linna (puheenjohtaja), Hannu Vartiainen ja Pekka Aula sekä Emil Aaltosen Säätiön edustajana Olavi Nevanlinna. Sihteerinä toimi Leila Sarajärvi.

Humanistisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2025 asti Ilkka Arminen, Tuomas Forsberg, Pekka Ilmakunnas, Petri Kuoppamäki, Marja-Kristiina Lerkkanen, Pirjo Markkola (puheenjohtajana), Minna Palander-Collin ja Pamela Slotte Russo. Syyskokouksessa vaihtuivat Markkola ja Lerkkanen. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokouksessa valittiin Raisa Maria Toivo ja Reetta Toivanen.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2025 asti Jyrki Heino (puheenjohtajana), Matti Hämäläinen, Sirpa Jalkanen, Riitta Keiski, Tuomo Kuusi, Johanna Mappes, Pekka Niemelä ja Kaisa Poutanen. Syyskokouksessa vaihtuivat Heino ja Poutanen. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokouksessa valittiin Veli-Matti Kähäri ja Maija Tenkanen.

Kevätkokouksessa huhtikuussa 2025 hyväksyttiin Tiedeakatemian uudet säännöt, jotka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 27.5. Uusien sääntöjen keskeisimmät muutokset olivat nimikkeiden muuttaminen sukupuolineutraaleiksi sekä lisättiin jäsenille mahdollisuus tutustua valintatoimikunnan uusien jäsenten ehdotuksiin ennen osastojen kokouksia.

Jäsenet

Vuoden 2025 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla oli 869 varsinaista jäsentä, 163 ulkomaista jäsentä ja kuusi kunniajäsentä. Kevätkokouksessa 25. huhtikuuta Tiedeakatemiaan valittiin 33 uutta varsinaista ja kuusi uutta ulkomaista jäsentä.

Jäsenvalintaprosessia uudistettiin vuonna 2025. Jäsenehdotuksia varten luotiin uusi sähköinen järjestelmä. Kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa valintatoimikunnan esityksiin uusiksi jäseniksi viikkoa ennen maaliskuun osastojen kokouksia. Osaston kokouksiin pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä.

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin Katriina Aalto-Setälä (Tampereen yliopisto), Vincenzo Cerullo (Helsingin yliopisto), Laura Elo (Turun yliopisto), Mircea Guina (Tampereen yliopisto), Juho Hamari (Tampereen yliopisto), Anu Kantele-Häkkinen (Helsingin yliopisto), Veli-Matti Kerminen (Helsingin yliopisto), Matti Kummu (Aalto-yliopisto), Heidi Kuusniemi (Vaasan yliopisto), Harri Lipsanen (Aalto-yliopisto), Satu Mustjoki (Helsingin yliopisto), Ari Pekka Mähönen (Helsingin yliopisto), Matti Nykter (Tampereen yliopisto), Pekka Pankka (Helsingin yliopisto), Eveliina Peltola (Aalto-yliopisto), Kirsi Pietiläinen (Helsingin yliopisto), Mari Pihlatie (Helsingin yliopisto), Jouni Pulliainen (Ilmatieteen laitos), Robin Ras (Aalto-yliopisto), Paulina Salminen (Turun yliopisto), Ville-Veikko Telkki (Oulun yliopisto) ja Rami Vainio (Turun yliopisto).

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi jäseniksi Titus Hjelm (Helsingin yliopisto), Marjo Kaartinen (Turun yliopisto), Riitta Katila (Stanford University), Päivi Leino-Sandberg (Helsingin yliopisto), Paavo Leppänen (Jyväskylän yliopisto), Eeva Luhtakallio (Helsingin yliopisto), Sami Moisio (Helsingin yliopisto), Franklin Obeng-Odoom (Helsingin yliopisto), Olli Pyyhtinen (Tampereen yliopisto), Janne Tukiainen (Turun yliopisto) ja Marja Vierros (Helsingin yliopisto).

Ulkomaisiksi jäseniksi valittiin Jussi Hanhimäki (Geneva Graduate Institute), Maarten de Hoop (Rice University), Mikko Karttunen (Western University), Charles M. Marcus (University of Washington), Emma Rusi Master (University of Toronto) ja Zheng Yan (Xidian University).

Tiedeakatemian Mariankadun 2. kerroksen tilat olivat jäsenten käytettävissä ja tiloja varattiin aktiivisesti vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tiloissa järjestettiin 171 muuta kuin Tiedeakatemian sisäistä palaveria tai tapahtumaa. Arviolta 400 Tiedeakatemian jäsentä on vuoden aikana osallistunut Tiedeakatemian tilaisuuksiin ja toimintaan erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten joukosta poistuivat Anneli Aejmelaeus, Raija Bartens, Kari Hakapää, Elina Haavio-Mannila, Antti Iivonen, Pekka Leimu, Risto Pelkonen, Jouko Rikkinen, Katariina Salmela-Aro, Arto Salomaa ja Matti Ylätalo.

Tiedeakatemian tietoon on tullut, että ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet Vagn Buchwald ja Hermann Opgenoorth.

Apurahat

Vuonna 2025 Suomalainen Tiedeakatemia jakoi apurahoina lähes 2,9 miljoonaa euroa. Pääosa apurahoista suuntautui nuorten tutkijoiden jatkokoulutukseen. Yksittäisen, koko vuoden työskentelyyn myönnetyn jatkokoulutusapurahan suuruus oli 28 000 euroa.

Tiedeakatemian hallituksen nimeämät arvioitsijat arvioivat apurahahakemukset ja laativat esitykset myönnettävistä apurahoista. Hallitus päätti apurahoista arvioitsijalausuntojen pohjalta. Tiedeakatemian hallinnoimien rahastojen ja säätiöiden apurahakäsittelyssä on huomioitu apurahojen arvioijien ja hallituksen jäsenten mahdolliset jääviydet. Apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian jäsenille.

Kertomusvuonna Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille 61. kerran. Apurahoja jaettiin noin 1,77 miljoonaa euroa (2024: 1,69 miljoonaa). Rahastoon tuli yhteensä 327 (326) hakemusta, kokonaissummaltaan noin 7,8 (7,4) miljoonaa euroa.

Väisälän rahastosta apuraha myönnettiin 80 (74) tutkijalle. Näistä 54 (54) sai kokovuotisen jatkokoulutusapurahan, joka edellyttää päätoimista tieteellistä työskentelyä. Osavuotinen jatkokoulutusrahoitus myönnettiin 13 (12) saajalle. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin 8 (8) saajalle apurahoja tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin 17 (6). Lisäksi yhdelle tutkijalle myönnettiin apuraha vieraan kutsumiseen Suomeen, joka oli haussa uutena kategoriana.

Toimintavuonna jaettiin kolmannen kerran Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapurahat. Apurahat myönnetään Suomessa toimivalle tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamisen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin kahdelle tutkijalle.

Eino Jutikkalan rahasto jakoi 18. kerran humanistiseen tutkimukseen tarkoitetut apurahat. Tiedeakatemian humanistisen osaston alat kattavat hakualat on jaettu kahteen koriin. Kertomusvuonna hakualoina olivat estetiikka ja taiteidentutkimus, fennougristiikka, filosofia, kasvatustiede, kielitieteet, psykologia, teologia ja uskontotiede. Rahastoon tuli yhteensä 343 (2024: 272) hakemusta, kokonaissummaltaan noin 9,9 (7,6) miljoonaa euroa. Korijaon takia luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edelliseen vuoteen.

Jutikkalan rahastosta apuraha myönnettiin 22 (19) hakijalle, kokonaissumman ollessa yhteensä 630 280 (519 060) euroa. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin 4 (3) apurahaa tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjantekijöille.

Tiedeakatemian Matematiikan rahastosta maksettiin apurahoja ja palkintoja noin 13 550 (2024: 35 700) euroa. Tiedeakatemian hallinnoima Emil Öhmannin Säätiö jakoi 58 620 (56 900) euroa. Säätiö myönsi lisäksi 2 (3) apurahansaajalle yhteensä 3 000 (3 000) euroa Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn Suomen Saksan-instituutissa Berliinissä. Tiedeakatemian hallinnoima Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö myöntää apurahoja joka toinen vuosi, vuonna 2025 säätiö ei jakanut apurahoja.

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2025 kymmenettä vuotta Säätiöt ja rahastot ry:n post doc -pooliin. Vuoden aikana apurahoja myönnettiin Väisälän rahastosta 149 800 euroa ja Jutikkalan rahastosta 55 000 euroa.

Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2025 kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000 euroa, myönnettiin kielitieteen tutkimuksen uranuurtajalle, tiedevaikuttaja Krista Varantolalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.

Uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle vuosittain myönnettävän 15 000 euron suuruisen humanistipalkinnon sai kulutustutkija Eliisa Kylkilahti. 

Eino Jutikkalan historiapalkinto annettiin nais- ja sukupuolihistorian tutkimuksen uudistajalle, emeritaprofessori Irma Sulkuselle. Joka kolmas vuosi jaettavan palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Joka toinen vuosi jaettavan Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnon sai professori Esa Väliverronen pitkäjänteisestä, näkyvästä ja vaikuttavasta työstään tieteen puolestapuhujana. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Vuosittain nuorille jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille myönnettävän, 15 000 euron suuruisen Väisälän palkinnon saivat fyysikko Matilda Backholm ja matemaatikko Sylvester Eriksson-Bique. 

Suomalainen Tiedeakatemia oli vuonna 2025 ensimmäistä kertaa yksi A. I. Virtanen -palkintoa myöntävistä organisaatioista. Palkinto myönnettiin Kari Rissaselle. Palkinto annetaan tunnustuksena kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä. 

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna ehdokkaita seuraaviin kansainvälisiin palkintoihin: Balzan Prize, Bartebos Prize, Bower Award and Prize, Gad Rausings Pris, Holberg Prize, Keio Medical Science Prize ja Nils Klim Prize. Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia esitti ehdokkaan Alfred Kordelinin palkintoon ja Professor E. J. Nyströms Pris -palkintoon.

Tiede ja päätöksenteko

Vuonna 2025 Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminta kattoi laaja-alaisesti tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon kehittämistä, vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa sekä uusien toimintamallien pilotointia. Vuoden aikana tuotettiin tietokoosteita julkiseen keskusteluun, toteutettiin Tiedesparrauksia valtiohallinnon kanssa ja pilotoitiin tekoälyn hyödyntämistä osana tiedevälittämistä. Lisäksi julkaistiin kansallista tietopohjaisen päätöksenteon järjestelmää käsittelevä keskustelupaperi, järjestettiin maailman ensimmäinen Philosophy of Science Advice -seminaari ja toteutettiin yliopistokiertue. Tiede ja päätöksenteko -toimintaan osallistui kertomusvuonna yli 180 tutkijaa ja 20 tutkimusorganisaatiota.

Vuonna 2025 jatkui Jane ja Aatos Erkon Säätiön tuella Tieteelliset ilmiökartat -hanke, jossa tehdään tiede ja päätöksenteko -toimintaan liittyvää pilotointi- ja kehitystyötä.

Keskeinen osa vuoden toimintaa oli kirjallisten tietokoosteiden tuottaminen. Vuoden aikana julkaistiin kahdeksan tietokoostetta: Olipa kerran oivallus! Miten TKI-politiikka edistää talouskasvua ja hyvinvointia?, Lisää virtaa – palvelevatko datakeskukset Suomea?, Perusopetuksen keinot oppimistulosten parantamiseen, Suomi toisena kielenä -opetus ja sen muutostarpeet, Miten vastata alfa-PVP:n eli ”peukun” aiheuttamiin haasteisiin?, Unohdetut muistisairaat – nopeasti yleistyvä kansansairaus haastaa palvelut, Tiedon anatomia: näkökulmia tiedon monimuotoisuuteen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä Loputon kierto – tiedeisku kriittisistä raaka-aineista.

Vuoden aikana julkaistiin myös Suomen tietopohjaisen päätöksenteon järjestelmä -keskustelupaperi, jossa kartoitettiin suomalaisen tietopohjaisen päätöksenteon toimintaympäristöä ja analysoitiin, miten tutkittua tietoa hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa. Keskustelupaperin havainnoista järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta: toinen yhteistyössä Euroopan komission Joint Research Centerin (JRC) kanssa ja toinen korkean tason pyöreän pöydän keskustelu strategisille kumppaneille. Keskustelupaperin johtopäätöksiä esiteltiin lisäksi yliopistokiertueella, jossa tavattiin yliopistojen rehtoraatteja ja kartoitettiin yliopistojen kiinnostusta systemaattisempaan yhteistyömalliin Tiedeakatemian kanssa.

Tiedesparrausten toteuttaminen oli keskeinen osa toimintaa. Vuonna 2024 aloitettu Tiedesparrauksen kehityksen sprintti jatkui läpi koko vuoden 2025. Sparrauksia toteutettiin ministeriöiden kanssa, mukaan lukien Pääomavetoisen teollisen kilpailukyvyn edistämisen tietoperusta (UM, TEM), Kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperusta (OM) sekä Liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun tietopohja (OKM). Lisäksi sparrauksia toteutettiin muiden tahojen kanssa, kuten Huoltovarmuuskeskuksen kanssa hankkeessa Keikahduspisteiden vaikutuksia huoltovarmuuteen (Huoltovarmuuskeskus ja Operaatio Arktis), HELSUSin kanssa hankkeessa Millaisia vaatimuksia kestävyyskriisin käsittely asettaa journalismille ja tiedeviestinnälle sekä ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkoston kanssa hankkeessa Aluehallinnon vaikuttavimmat ilmastotoimet. Syksyllä 2025 julkaistussa valtioneuvoston lainvalmistelun kuulemisoppaassa tiedesparrausta suositeltiin matalan kynnyksen kuulemismenetelmänä. Vuonna 2026 toiminnan painopiste siirtyy menetelmän käytön ja toteuttamisen edellyttämien kompetenssien leviämiseen.

Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä Euroopan komission Science Advice Mechanismin (SAM) kanssa maailman ensimmäinen Philosophy of Science Advice -kutsuvierastyöpaja. Lisäksi tuotettiin analyysi ja kommenttipaperi tukemaan Euroopan komission Joint Research Centren strategista tietopohjaisen päätöksenteon suunnittelua.

Tekoälyn hyödyntämistä kehitettiin osana toimintaa kokeiluluonteisesti. Vuoden aikana toteutettiin kolme työpajakokeilua, joissa fasilitoinnissa hyödynnettiin tekoälyä, ja kolmessa Tiedesparrauksen työpajassa testattiin tekoälyn tuottamia havaintoja ja analyysia. Kokeilujen havaintojen osoittauduttua lupaaviksi aloitettiin yhteistyöhanke Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeessa kehitetään tapoja kasvattaa tiedesparraajien kompetensseja käyttää tekoälyä sekä etsitään luovia tapoja hyödyntää tekoälyä osana Tiedesparrauksen stressitestausta.

Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminta sai vuoden aikana merkittävää kansainvälistä tunnustusta. Toiminta palkittiin European Geoscience Unionin (EGU) Science for Policy -palkinnolla ansiokkaasta työstä kansallisen ja eurooppalaisen tietopohjaisen päätöksenteon edistämisessä sekä tiedevälittämisen toimintamallien kehittämisessä. Lisäksi Science Advice Mechanismin (SAM) konferenssissa Tiedesparraus palkittiin innovatiivisimpana tiedevälittämisen menetelmänä.

Kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua vahvistettiin kertomusvuonna laajasti. Kansainvälisiä yhteyksiä tiivistettiin muun muassa Japaniin, Iso-Britanniaan, Belgiaan, Sveitsiin, Uuteen-Seelantiin, Viroon, Liettuaan, Saksaan ja Tanskaan. Vuoden aikana toteutettiin vierailu Sir Peter Gluckmanin Koi Tū Centre for Informed Futuresiin, ja Tiedeakatemian toimintamalleja esiteltiin Uuden-Seelannin ja Japanin hallinnon tiedeneuvonantajille.

Kertomusvuoden aikana toteutettiin myös seuraavia toimia ja tapahtumia: 

Tiedevälittäjien verkoston kokoontumiset (kevät ja syksy) 

Tiedon anatomia -keskustelupaperin julkaisutilaisuus

Unohdetut muistisairaat -tiedeiskun julkaisutilaisuus

Lisää virtaa – palvelevatko datakeskukset Suomea -tiedeiskun julkaisutilaisuus

Miten vastata alfa-PVP:n eli ”peukun” aiheuttamiin haasteisiin -tietokoosteen julkaisutilaisuus

Olipa kerran oivallus! Miten TKI-politiikka edistää talouskasvua ja hyvinvointia? -keskustelupaperin julkaisutilaisuus

Building Bridges: Science Advice Mechanism -konferenssissa puheenvuoro ja osallistuminen posterisessioon

Danish High-level R&I Delegation -tilaisuudessa pääpuheenvuoro

Royal Danish Academy of Science and Letters Workshop -tilaisuudessa puheenvuoro

High-Level Meeting of Science Advice Mechanisms Bryssel -tilaisuudessa puheenvuoro

Knowledge Brokering Manifesto -kutsuvierastyöpaja Brysselissä

Workshop on vision and mission for European Community of Practice on EIPM -kutsuvierastyöpaja Brysselissä

Building Capacity for Evidence-Informed Policymaking in Governance and Public Administration in a Post-Pandemic Europe -projektin loppukonferenssi Brysselissä

INGSA Europe Oxford Conference -tilaisuudessa puheenvuoro

University of Auckland MPP -tapahtumassa puheenvuoro

SAPEA online workshop: The Use of AI in Scientific Advice Processes -tilaisuudessa puheenvuoro

Tiedesparrauksen esittely European Community of Practice -tapaamisessa 

Tiedesparrauksen esittely BioAgora-hankkeen tutkijoille

JRC AI Peer Workshop -tilaisuudessa puheenvuoro

Tiedesparrauksen esittely Science Organisation for Policy Network -tapaamisessa 

Osallistuminen European Community of Practice on EIPM -tapaamiseen

Norwegian Institute for Nature Research SPI workshop -tilaisuudessa puheenvuoro

Institute for Technology Assesment: GlobaITA webinar -tilaisuudessa puheenvuoro

Tiedesparrauksen esittely CECAN Fellowship -ohjelmassa 

Vaikuttavuuskouluttajan koulutus Nuorten Tiedeakatemialle 

SAPEA online workshop -verkkotyöpaja

Osallistuminen paneelikeskusteluun hallinnon ja kuntatutkimuksen päivillä Vaasan yliopistossa

Työpaja tiedevälittämisestä kriisitilanteissa Tiedeakatemian, Hanasaaren ja TSV:n yhteisessä Is current knowledge brokering impactful? -seminaarissa

Viestintä

Viestintää ohjasivat vahvasti strategiakauden 2025–2028 operatiiviset teemat: tieteen vapaus ja jatkuvuus, tieteen vaikuttavuus sekä suuret yhteiskunnalliset haasteet. Teemat näkyivät niin tapahtumien teemoina kuin viestinnällisinä kampanjamaisina tai yksittäisinä toteutuksina eri kanavissa sekä Tiedeakatemiaa edustavien henkilöiden ulostuloina.

Vuoden mittaan käytiin vilkasta julkista keskustelua tieteen vapauteen liittyen, ja Tiedeakatemia oli aktiivinen teeman tiimoilta niin tekemisissään kuin siihen liittyvässä viestinnässäkin tavoitteenaan puolustaa tieteen vapautta, lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä aiheesta, tunnistaa ja nostaa esiin aiheeseen liittyviä haasteita sekä aktivoida keskustelua. Viestinnällisinä tavoitteina oli lisäksi lisätä Tiedeakatemian tunnettuutta, näkyvyyttä ja profiloitumista tieteen vapauden, demokratian ja sivistyksen puolustajana.

Tieteen vapaus -teemaan liittyen toteutettiin Tiedeakatemian oma taustaselvitys, siihen liittyen järjestettiin pyöreän pöydän keskustelutilaisuus ja aihe oli muun muassa marraskuisen Ilta tieteelle -tapahtuman teema. Viestinnällisenä onnistumisena laajemman yleisön suuntaan oli, että Pro Scientia -palkinnon saanut professori Esa Väliverronen esiintyi valtakunnallisessa päämediassa (MTV:n Huomenta Suomi) puhumassa tieteen vapaudesta palkinnon saatuaan.

Suuret yhteiskunnalliset haasteet -teema näkyi läpileikkaavasti muun muassa Tiedeakatemian järjestämissä yleisötilaisuuksissa sekä sidosryhmätilaisuuksissa ja monissa muissa toteutuksissa. Tiedeakatemia oli myös erittäin aktiivinen monenlaisissa kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoissa liittyen muun muassa tietopohjaisen päätöksenteon kehittämiseen.

Tieteen vaikuttavuus -teema ja tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon kehittäminen oli yksi Tiedeakatemian toiminnan painopisteistä ja siitä viestittiin vuoden mittaan aktiivisesti tekemisen vaikuttavuuden kasvattamiseksi sekä toiminnan tunnettuuden ja näkyvyyden kehittämiseksi relevanttien kohderyhmien parissa. 

Tiede ja päätöksenteko -toimintaan liittyvää viestintää tehtiin systemaattisesti erityisesti erilaisten ajankohtaisiin tapahtumiin ja julkaisuihin liittyen. Varsinkin tietokoosteet, joiden aiheet olivat usein hyvin yleiskiinnostavia alfa-PVP:stä muistisairauksiin ja datakeskuksiin, lisäsivät median uutisoinnin ansiosta Tiedeakatemian näkyvyyttä myös laajemman yleisön parissa. Vuoden aikana käynnistettiin systemaattinen tapa viestiä julkaisuista: kaikille avoimet julkaisutilaisuudet, mediatiedotteet sekä viestintä julkaisuista sosiaalisessa mediassa. Useissa laajalevikkisissä medioissa, kuten Yle, MTV, HBL ja Aamulehti, sekä alan erityismedioissa, kuten Lääkärilehti, esiteltiin tietokoosteiden sisältöä. 

Tiedesparrauksista julkaistiin ministeriöiden yhteisessä intranetissa uutinen menetelmää jo hyödyntäneiden ministeriöiden kokemuksista. Uutinen sai hyvin huomiota kohderyhmässä ja tuotti uusia yhteydenottoja. 

Tiedeakatemian medianäkyvyydestä merkittävä osa tuli tietokoosteiden lisäksi palkinto- ja apurahauutisoinnista sekä jäseniin liittyvistä uutisista, joissa Tiedeakatemian jäsenyys mainitaan. 

Tiedeakatemian omista viestintäkanavista relevantteja yleisöjä tavoitettiin digitaalisista kanavista parhaiten verkkosivujen ja LinkedInin sekä Facebookin kautta. Tiedeakatemia kohdensi viestintää vahvasti LinkedIniin, tuotti sinne systemaattisesti viestintää eri aiheista ja yli tuplasi kanavan seuraajamääränsä vuoden aikana lähes 4 000 seuraajaan. Vuoden aikana aloitettiin myös tiede päätöksenteossa -uutiskirjeen tuottaminen. Uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi vuoden loppuun mennessä noin 900 tilaajaan.

Tiedeakatemian viestintää on kehitetty vahvasti visuaaliseen suuntaan ja panostettu erityisesti videomuotoiseen viestintään. Erilaisia videokonsepteja on kehitetty ja testattu, minkä tuloksena erityisesti sosiaalisessa mediassa tehtävä viestintä on kehittynyt yhä houkuttelevammaksi ja toimivammaksi sekä profiloinut Tiedeakatemiaa ketteränä, ajassa kiinni olevana toimijana. 

Suomen tieteen historia -hankkeen viestinnässä painottui sidosryhmäyhteistyö ja -viestintä sekä järjestetyt tapahtumat. Hankkeen tutkijat ovat viestineet hankkeesta esittäytymällä eri yliopistoissa ja tiedeorganisaatioissa, kirjoittamalla blogitekstejä sekä osallistumalla podcast-ohjelmiin ja järjestämällä seminaareja sekä keskustelutilaisuuksia. Lisäksi muun muassa hankkeen verkkosivut uudistettiin.

Tiedeakatemian jäsenviestintä perustuu vahvasti säännöllisiin jäsenkirjeisiin, joiden avulla jäsenistö pidetään ajan tasalla Tiedeakatemian ajankohtaisista asioista. Jäsenille lähetettiin postitettuna tai sähköisenä versiona 11 jäsenkirjettä. 

Tilaisuudet ja tapahtumat 

Tiedeakatemia järjesti vuoden 2025 aikana yleisötilaisuuksia läpi vuoden kesäkuukausia lukuun ottamatta. Ilta tieteelle -tilaisuudet järjestettiin Ritarihuoneella. Tilaisuudet olivat katsottavissa suorana lähetyksenä Yle Areenan välittäminä sekä jälkikäteen tallenteina. Ilta tieteelle -tilaisuudet keräsivät paikan päälle Ritarihuoneelle yhteensä noin 900 osallistujaa ja striimin äärelle noin 5 000 katsojaa. 

4.2. Ilta tieteelle, aiheena luontokato. Puhujina yhteiskuntasuhdejohtaja Jyrki Katainen, professori Janne Kotiaho sekä asiantuntija Mari Pantsar.

10.3. Ilta tieteelle, aiheena talous ja perustutkimus. Puhujina taloustieteen professori Otto Toivanen, tieteen akateemikko Sirpa Jalkanen sekä Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.

8.9. Ilta tieteelle, uusien jäsenten ilta. Puhujina professorit Ilkka Niiniluoto, Anu Kantele-Häkkinen ja Paavo Leppänen.

20.10. Ilta tieteelle, humanisti-ilta. Pääpuhujana oikeustieteen apulaisprofessori Daniela Alaattinoglu. Lisäksi jaettiin humanistipalkinto, Eino Jutikkalan historiapalkinto sekä Jutikkalan rahaston ja Öhmanin Säätiön apurahoja.

10.11. Ilta tieteelle, teemana tieteen vapaus. Puhujina Esa Väliverronen, Anders Adlercreutz ja Johanna Vuorelma. Jaettiin Pro Scientia -palkinto.

8.12. Ilta tieteelle, teemana matemaattis-luonnontieteet. Puhujina valtio-opin professori Maija Setälä sekä Väisälän palkinnon saajat. Jaettiin Väisälän palkinnot ja apurahoja.

Tiedeakatemian jäsenille järjestettiin etkot Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla aina ennen Ilta tieteelle -tilaisuuksia.

Tiedeakatemia teki toimintavuonna tapahtumien osalta yhteistyötä myös kentän muiden toimijoiden kanssa sekä järjesti Tiedematineoita:

9.1. Is current knowledge brokering impactful -seminaari Hanaholmenin kulttuurikeskuksessa, osana Tieteen päiviä

9.1. Päätämmekö itse mistä pidämme? -seminaari Tiedeakatemiassa osana Tieteiden yötä. Puhujina professori Mari Sandell ja apulaisprofessori Polaris Koi. 

9.1. The magic of the Northern Lights Hanaholmenin kulttuurikeskuksessa osana Tieteiden yötä. Puhujana professori Minna Palmroth.

10.1. The preconditions for scientific insights -paneelikeskustelu Helsingin yliopistolla, osana Tieteen päiviä

10.4. Tiedematinea The Europeanisation of Research and Higher Education

13.5. Tiedematinea Miten tiede vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

21.–22.5. Seminaari Oral History and the History of Knowledge, aiheena haastattelujen ja muistitiedon käyttö tieteen historiassa. 

25.11. Geotieteiden ryhmän seminaari Climatic impacts of land cover changes – impact of climate change on land.

22.10. Tiedematinea Monitieteiset metodit paljastavat: Pohjola kirjoitettiin keskiajalla osaksi Eurooppaa. Puhujana professori Tuomas Heikkilä.

12.11. Tiedematinea Ihminen ja tekoäly – roolit uusiksi? Alustajina professori Tuula Linna ja professori Kimmo Kaski.

Tiedeakatemian osastojen kokoukset järjestettiin maaliskuussa Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla. Sääntömääräisistä kokouksista kevätkokous järjestettiin huhtikuussa Ritarihuoneella ja vuosijuhlaillallinen Valkoisessa Salissa. Syyskokous järjestettiin marraskuussa Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla.

Julkaisutoiminta

Tiedeakatemian monitieteisestä julkaisusarjasta Annales Academiae Scientiarum Fennicae (AASF) ilmestyi numero AASF 1/2025. Julkaisu sisälsi yhteensä seitsemän tutkimusartikkelia. Julkaisu on luettavissa vapaasti verkossa journal.fi-alustalla ja se on myynnissä Tiedekirjassa. Numeroa AASF 2/2025 työstettiin kertomusvuonna ja se ilmestyy alkuvuodesta 2026. Sarjan päätoimittajina toimivat Anna Mauranen ja Risto Nieminen.

Vuonna 2025 julkaistiin Tiedeakatemian Vuosikirja 2024 suomeksi ja englanniksi. Vuosikirja on luettavissa vapaasti verkossa Tiedeakatemian verkkosivuilla. Painettu teos toimitetaan kaikille jäsenille ja sidosryhmille, ja se on myynnissä Tiedekirjassa. Julkaisun päätoimittajana toimi Pekka Aula ja toimitussihteerinä Nina Rapelo.

Kertomusvuonna tuotettiin lukuisia, lähinnä tiede ja päätöksenteko -toimintaan liittyviä tietokoosteita. Lisäksi julkaistiin Suomen tietopohjaisen päätöksenteon järjestelmä -keskustelupaperi. 

Tiedeakatemian julkaisutoiminnan valtionavustus oli 15 000 (vuonna 2024 19 900) euroa, avustusta saatiin AASF-sarjalle. Tiedeakatemian tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoimintaa hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan vaihtokeskus. Vuoden 2025 lopussa Tiedeakatemialla oli 49 (44) ulkomaista vaihtokumppania, ja vaihtoon lähetettiin yhteensä 39 (45) julkaisua. Tiedeakatemian julkaisujen myyntituotot olivat vuonna 2025 noin 3 500 euroa (vuonna 2024: 5 100 euroa).

Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa koordinoimaan perustettu yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Toimikunta valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu vuorotellen Tiedeakatemian ja Tiedeseuran edustaja. Kauden 2024–2026 Suomalaisen Tiedeakatemian edustajana toimii Tiina Kinnunen.

Tiedeakatemian viestinnän tavoitteena oli lisätä Tiedeakatemian toiminnan vaikuttavuutta, tunnettuutta ja profiloitumista eri kohderyhmien parissa. 

Talous ja omaisuudenhoito

Tiedeakatemian hallituksen neuvoa-antavana elimenä talousasioissa toimii omaisuudenhoitotoimikunta. Vuonna 2025 toimikuntaan kuuluivat Tuula Linna (puheenjohtaja), Heikki Mannila, Hannu Vartiainen, Juha Kinnunen, Päivi Pahta ja Pekka Aula. Asiantuntijajäseninä olivat Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Varainhoito perustui Tiedeakatemian, sen rahastojen sekä sen hallinnoimien säätiöiden alkuvuodesta 2025 päivitettyyn sijoitusstrategiaan.

Vuoden 2025 lopussa Tiedeakatemian ja sen rahastojen sijoitusvarallisuus oli yhteensä noin 249,5 miljoonaa euroa (v. 2024 223 miljoonaa euroa). Lisäksi Tiedeakatemian hallinnoimien säätiöiden varallisuus oli vuoden 2025 lopussa 5,3 miljoonaa euroa. Varallisuus koostuu osake- ja korkosalkuista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Salkunhoitajina toimivat Nordea ja Evli. Vaihtoehtoiset sijoitukset muodostuvat Mariankatu 5:n kiinteistöstä ja osuuksista kiinteistörahastoissa sekä pääomarahastosijoituksista, joista merkittävimpiä ovat osuudet Hamilton Lane Club Fund-rahastoissa. 

Sijoitusvarallisuuden tuotto koostuu osingoista, koroista, vuokrista sekä omaisuuden arvon muutoksesta, ja oli kertomusvuonna 8,8 % (15,3 %). 

Tiedeakatemian vuoden 2025 tilien ja hallinnon tarkastajana toimi KHT Riku Kärnä ja varatilintarkastajana KHT Helena Sinisalo. Tilintarkastuskertomus ja kertomus varainhoidosta on julkaisu tämän Vuosikirjan yhteydessä.

Keväällä 2025 valmistui Mariankadun toimitilojen 4. kerroksen remontti. Taloyhtiö korjasi vesivahingon aiheuttamia vaurioita, ja samassa yhteydessä Tiedeakatemia remontoi tilat.

Toiminnan kestävyys

Suomalaisen Tiedeakatemian ja Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin yhteistyöprojekti Tiedeakatemian luontojalanjäljen laskemiseksi tuli päätökseen kertomusvuoden aikana. 

Projektissa selvitettiin varsinaisen toiminnan sekä ensimmäistä kertaa Suomessa sijoitussalkun hiili- ja luontojalanjälki. 

Hankkeen tuloksista järjestettiin julkaisutilaisuus, jossa esiteltiin tuloksia sekä keskusteltiin laajemmin sijoitustoiminnan luontovaikutuksista ja niiden mittaamisesta. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös luontokatoteemainen Ilta tieteelle -tapahtuma.

Hankkeen tulokset ovat johtaneet muutoksiin Tiedeakatemian toiminnassa sekä luoneet pohjaa sijoitusten suunnitellulle. Esimerkiksi matkustus- ja hankintakäytäntöihin tehtiin muutoksia. Tiedeakatemian henkilöstölle järjestettiin lisäksi koulutus luontojalanjäljen mittaamisesta, jotta jalanjäljen kehitystä on jatkossakin mahdollista seurata.

Suomen tieteen historia -hanke

Kertomusvuonna jatkui vuonna 2024 käynnistetty Suomen tieteen historia -hanke, jossa päävastuullisina toimijoina ovat Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomen Tiedeseura. Hankkeen työtilat ovat Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla. Tiedeakatemian, Tiedeseuran, Svenska litteratursällskapet i Finlandin sekä Alfred Kordelinin säätiön aiemmin myöntämän rahoituksen lisäksi Ella & Georg Ehrnroothin säätiö myönsi kertomusvuonna hankkeelle 93 000 euron rahoituksen.

Hanke selvittää itsenäisyyden aikana Suomessa tehdyn tieteen keskeiset kehityskulut ja yhdistää ne kansainväliseen tieteen- ja tiedonhistorialliseen tutkimuskehykseen. Hanke koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) muistitieto- ja haastattelukokonaisuus, 2) tutkimus ja julkaiseminen ja 3) Suomen tieteen historian verkkosivusto.

 Vuoden 2025 aikana toteutettiin valtaosa tähän mennessä tehdyistä noin 60 haastattelusta. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin Tiedeakatemian ja Tiedeseuran jäseniä sekä tieteen akateemikoita. Muistitietokeruu on jatkunut yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Hankkeen päätyttyä mittava haastattelu- ja muistitietoaineisto arkistoidaan myöhempää käyttöä varten. Osana haastattelutyötä teemme yhteistyötä kansainvälisten kollegojen, erityisesti British Libraryn Oral History of British Science -hankkeen tutkijoiden kanssa.

Kertomusvuonna ylläpidettiin vuoropuhelua akateemisten ja ei-akateemisten yleisöjen kanssa hankkeen järjestämien seminaarien ja työpajojen muodossa. Esimerkkejä seminaaritoiminnasta:

Oivallusten edellytykset -paneelikeskustelu Tieteen päivillä

Seminaari History of science and the history of knowledge

Workshop Nordic universities in the European knowledge society 1. osa Lundissa

Esitelmä Näkökulmia Suomen tieteen ja tiedon historiaan

Esitelmä Oral History and the history of Knowledge

Esitelmä Forskningens frihet i massuniversitetets begynnelse, tieteen autonomiaa käsittelevässä seminaarissa Kultur och vetenskap i en instabil värld Göteborgissa

Hankkeen paneelikeskustelu Millaista tieteenhistoriaa tarvitsemme? yhdessä professori Marjatta Hietalan kanssa Historiantutkimuksen päivillä

Workshop Nordic universities in the European knowledge society 2. osa Tiedeakatemiassa

Esitelmä Vetenskapens och kunskapens historia i Finland

Esitelmä Nya perspektiv på Vetenskapens historia i Finland

Seminaari Contentious Topics in the History of Science

Nordic universities ja Contentious topics -seminaarien pohjalta käynnistettiin artikkelikokoelmahankkeita. Kirjahankkeet toteutetaan yhteistyössä Lundin ja Uppsalan yliopistojen sekä Tiedemuseo Liekin kanssa.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia-hankkeen kanssa ja etsittiin asiantuntijoita kirjoittamaan elämäkerrallisia artikkeleita tieteentekijöistä. Kansallisbiografiaan tuotettiin noin 20 uutta artikkelia.

 Hankkeen puitteissa Tiedeakatemiassa vierailevana professorina oli kuukauden ajan École Normale Supérieurerin tieteenhistorian professori Stéphane Van Damme). Vierailu toteutettiin yhteistyössä Ranskan instituutin kanssa.

Nuorten Tiedeakatemia

Vuosi 2025 oli Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland YAF) kahdeksas kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian perustarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtajana toimi Samuli Autti. Vuoden 2025 lopussa Nuorten Tiedeakatemiassa oli 77 jäsentä ja 115 alumnia.

Nuorten Tiedeakatemia toimii Suomalaisen Tiedeakatemian yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii toiminnastaan oman toimintakertomuksensa vuosittain ja toimittaa sen Suomalaisen Tiedeakatemian hallitukselle.

Henkilöstö

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä toimi professori Pekka Aula. Tiedeakatemian hallintopäällikkönä toimi Leila Sarajärvi, hallintosihteerinä Nina Rapelo, hallintoassistenttina Emilia Lähde ja koordinaattorina Säde Kunnas. Viestintäpäällikkönä toimi kesäkuusta alkaen Irina Haltsonen ja viestinnän asiantuntijana Aleksi Kylmälahti.

Tiede ja päätöksenteko -toiminnassa työskentelivät akatemiasihteerinä Jaakko Kuosmanen ja asiantuntijana Iiris Koivulehto palattuaan syyskuussa perhevapaalta sijaisenaan Laura Väliniemi. Ilmiökartta-hankkeessa toimivat asiantuntijoina Annina Ala-Outinen maaliskuusta, Linda Lammensalo, Antti Kailio ja syyskuusta Laura Väliniemi, sekä osa-aikaisina helmikuusta Lotta Arola ja Tommi Kärkkäinen, helmikuusta elokuuhun Oskari Nokso-Koivisto, elokuusta Laura Perälä ja huhtikuuhun asti Aleksis Oreschnikoff.

Nuorten Tiedeakatemian osa-aikaisena tiedekoordinaattorina ja elokuusta alkaen kokopäiväisenä tiedesihteerinä toimi Riikka Hiltunen. Tutkija tavattavissa -projektin tiedekasvatuskoordinaattorina toimi Kim Krappala ja ruotsinkielisessä projektissa koordinaattorina maaliskuuhun Selja Taipale ja huhtikuusta alkaen Anna Svenn. Mene ja tiedä -verkkolehden päätoimittaja oli Inka Rantakallio.

Suomen tieteen historia -hankkeessa pääasiassa osa-aikaisesti toimivat elokuusta Ahto Apajalahti ja Sophy Bergenheim, Valter Finnäs, huhtikuusta Hanna Lindberg, Heikki Mikkonen, Stefan Nygård, Lauri Pykälä sekä syyskuusta Katariina Parhi.

Tiedeakatemian henkilöstö osallistui monipuolisesti erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia.

Kertomusvuoden aikana Tiedeakatemia maksoi kuukausi- tai tuntipalkkaa kaikkiaan 35 henkilölle ja palkkiota tai työkorvausta 94 henkilölle.

Kansainvälinen toiminta

Vuonna 2025 Tiedeakatemia vahvisti olemassa olevia kansainvälisiä suhteita erityisesti Euroopassa, Japanissa ja Uudessa-Seelannissa. Tiedeakatemia sai myös kansainvälistä tunnustusta tietopohjaiseen päätöksentekoon liittyvästä työstään: toiminta palkittiin European Geoscience Union (EGU):n Science for Policy -palkinnolla. Science Advice Mechanismin (SAM) konferenssissa Tiedesparraus palkittiin innovatiivisimpana tiedevälittämisen menetelmänä.

Tiedeakatemia toteutti vuoden aikana vierailut Japaniin (mm. Science Council of Japan, Ministry of Foreign Affairs, National Institute for Science and Technology), Uuteen-Seelantiin (mm. KoTüi Institute for Informed Futures, Prime Minister’s Office, University of Auckland), Saksaan (Leopoldina, ALLEA), Tanskaan (Royal Danish Academy of Science and Letters) ja Isoon-Britanniaan (Royal Society, British Academy of Medical Sciences, University of Oxford).

Tiedeakatemia oli mukana järjestämässä Euroopan komission Science Advice Mechanismin (SAM) kanssa kansainvälistä Philosophy of Science Advice -kutsuvierastyöpajaa.

Tiedeakatemian yhteyksiä kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteisen Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston (CoFA) kautta. CoFA:n johtoryhmän jäsenenä toimi Tiedeakatemian puheenjohtaja ja varajäsenenä varapuheenjohtaja. Johtoryhmään kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta. CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa (KAT) Tiedeakatemian jäsenistä olivat mukana Marjaana Niemi, Eija Kalso, Kimmo Kaski sekä Anna Mauranen helmikuuhun ja Päivi Pahta maaliskuusta alkaen. CoFA:n Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana toimi Liisa Laakso. 

CoFAn kautta Tiedeakatemian jäseniä oli luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa: EASACissa Mats Gyllenberg ja Craig Primmer, ISC:ssä Anna Mauranen, Ahti Salo ja Mari Vaattovaara, UAI:ssä Mika Kajava, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa Liisa Laakso, ALLEAssa Johanna Kantola, Kimmo Kaski, Päivi Pahta ja Krista Varantola, SAPEAssa Olli Ikkala sekä IAP:ssä Elina Ikonen ja Mari Vaattovaara.

Tiedeakatemia nimeää jäseniä kansalliskomiteoihin. Radiotieteen kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat Esa Kallio ja Karri Muinonen varaedustajanaan Ilya Usoskin. Merentutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana oli Kimmo Kahma, kvartääritutkimuksen kansallisen komitean (INQUA) edustajana toimi Juha Pekka Lunkka, Suomen mekaniikan kansalliskomiteassa (IUTAM) edustajana Ilkka Norros, Geologian kansalliskomiteassa (IUGS) Juha Pekka Lunkka, Tähtitieteen kansalliskomiteassa (IAU) edustajana oli Karri Muinonen ja Polaarialueiden tutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCAR) Atte Korhola varajäsenenään Juha Pekka Lunkka.

Science and Technology in Society (STS) forumissa Kiotossa Japanissa Tiedeakatemiaa edustivat puheenjohtaja Tuula Linna ja pääsihteeri Pekka Aula.

Edustukset ja luottamustehtävät

Hannu Vartiainen oli Tiedeakatemian edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu 5–7 hallituksen jäsenenä. Pekka Aula osallistui Tiedeakatemian edustajana kiinteistöyhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Tiedeakatemian hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Suomalainen Tiedeakatemia on Säätiöt ja rahastot ry:n ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Heta Pyrhönen (varajäsen Johanna Mappes) sekä Kimmo Kaski (Tuula Linna). Pekka Aula osallistui Tiedeakatemian edustajana TSV:n kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa Tiedeakatemiaa edusti Juhani Knuuti ja ohjausryhmässä Pekka Aula.

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Jukka Seppälä (varajäsen Kimmo Kaski) sekä Anna Mauranen (Mari Vaattovaara). Edustajina säätiön tieteen jaostossa olivat Sami Pihlström (Tuomas Forsberg) sekä Tapio Mappes (Gabriel Sandu). Kansanvalistuksen jaostossa edustajana oli Markku Löytönen (Risto Nieminen). Kirjallisuuden jaostossa edustajana oli Sari Kivistö (Tomi Huttunen) ja Taiteen jaostossa Helmi Järviluoma-Mäkelä (Arto Haapala).

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa Tiedeakatemian edustajina olivat Jaana Bäck ja Riitta Julkunen-Tiitto. Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä edustajana oli Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa Tiedeakatemian edustajana oli Tiina Kinnunen varallaan Riitta Julkunen-Tiitto. Kansallisessa LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian edustajana toimi Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuoden 2025 lopussa Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Louis Clerc, Jaakko Husa ja Leena Kolehmainen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Kalle-Antti Suominen, Johan Bobacka ja Harri Lipsanen luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa sekä Taina Rantanen ja Maija Tenkanen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Suomen Akatemian hallituksessa ovat toimineet Petri Karonen ja Kimmo Nuotio. Strategisen tutkimuksen neuvostossa on toiminut Mikael Fogelholm.

Risto Nieminen edusti Tiedeakatemiaa Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa maaliskuussa. Säätiöt ja rahastot ry:n kevätkokouksessa ja syyskokouksessa Tiedeakatemiaa edusti Pekka Aula. Hannu Vartiainen osallistui Tiedeakatemian edustajana Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen.