Blogi
Suodata
ChatGPT täyttää vuoden – Mitä jokaisen tutkijan tulisi nyt pohtia?
ChatGPT on ollut arjessamme tasan vuoden. Viimeistään nyt on tärkeää alkaa ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia laajat kielimallit avaavat tutkijoille jo nyt, lähivuosista puhumattakaan.
Esittelemme kolme tekoälyyn liittyvää kysymystä, joita jokaisen tutkijan olisi syytä pohtia.
Blogi: Huolia TKI-rahoituksen jakautumisesta
”Vuosi 2023 näytti alkavan tieteen ja tutkimusyhteisön kannalta hyvin, kun T&K-rahoituslaki valmistui parlamentaarisen TKI-ryhmän työn tuloksena”, kirjoittaa esimiehemme Kimmo Kaski. ”Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei tarkemmin määritelty, jäi tilanne kuitenkin avoimeksi.”
”Avoin tilanne ja epäsuhta kirjattujen tavoitteiden ja ensi vuoden rahoitusesityksen välillä aiheuttaa perustutkimuksen osalta aiheellista huolta sekä tiedeyhteisössä että korkeakouluissa.”
Blogi: Tiedekentän viestintä ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaativat muutoksia
”Ihmiskunnan kriisejä ei ratkaista ainoastaan tietomääriä lisäämällä, vaan tutkijoiden asiantuntemusta tarvitaan myös uusien toimintatapojen etsintään ja tiedon muuttamiseen toiminnaksi”, kirjoittaa asiantuntijamme Linda Lammensalo.
”Tarvitsemme uudenlaisia tiedon yhteensovittamisen tapoja sekä tiedon tehokkaampaa jalkauttamista.”
”If Science is to Save Us”
”Tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva teknologinen kehitys ja innovaatiot ovat tuottaneet meille hyvinvointia ja vaurautta sekä monia muita elinolosuhteiden parannuksia, mutta samalla koko yhteiskunnan läpäiseviä taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia murroksia”, kirjoittaa esimiehemme Kimmo Kaski.
”Näistä kestävän kehityksen kannalta keskeisistä ja ratkaistavista kysymyksistä kirjoittaa myös Martin Rees kirjassaan ”If Science is to Save Us”. Rees korostaa tieteentekijöiden velvollisuutta edistää tutkimustyönsä hyödyllisiä sovelluksia mutta myös varoittaa niiden mahdollisista haitoista.”
Blogi: Puhdas vety tarjoaa osaratkaisuja vihreässä siirtymässä
Vety on ristiriitainen ja dynaaminen aihe, johon liittyy laajaa poliittista keskustelua.
Professori Riitta Keiski avaa blogi-kirjoituksesaan vedyn merkitystä osana vihreää siirtymää. Keiski toimi tieteellisen neuvonantajan roolissa Suomalaisen Tiedeakatemian tuottamassa vety-tiedeiskussa.
Kvanttiteknologian tiedeisku
”Kvanttimekaniikkaan voi suhtautua pragmaattisesti koneistona aineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien ennustamiseksi. Sillä on kuitenkin myös toinen, arkikokemuksen näkökulmasta epäintuitiivinen olemus”, kirjoittaa akateemikko Risto Nieminen.
”Voidaan sanoa, että näiden ei-intuitiivisten ilmiöiden laajamittainen tutkimus on tuonut mukanaan toisen kvanttimekaniikan vallankumouksen viime vuosikymmeninä. Kvanttimekaniikka kaikkine piirteineen toimii ja meidän on se hyväksyttävä.”
Paikallista ja universaalia tieteenhistoriaa
Tiedekoordinaattori Stefan Nygård pohtii blogikirjoituksessaan tapoja, joilla tieteen historiaa on lähestytty viime vuosina:
”Viime vuosikymmenten tieteenhistoriallinen tutkimus on haastanut käsityksen yksisuuntaisesta diffuusiosta korostamalla erityisesti koloniaalisten yhteyksien, verkostojen ja välittäjien ratkaisevaa merkitystä tieteellisten keksintöjen kierrolle sekä tieteellisen ajattelun yleistämiselle. Jos diffuusio ja globaali kierto ovat universalisoinnin kaksi muotoa, voimmeko ajatella, että suomalainen tiede on luonut itselleen tilan niiden välimaastosta?”
Tieteen tila ja hyöty?
”Meidän tieteentekijöiden ei pidä jäädä keskustelemaan vain keskenämme, vaan olla vaikuttava ja näkyvä toimija sekä käydä riippumatonta dialogia kansalaisten, päätöksentekijöiden ja politikkojen kanssa”, kirjoittaa Tiedeakatemian esimies, professori Kimmo Kaski. ”Näin osoitamme olevamme luottamuksen arvoisia, ja tiede luo yhteiskunnalle sekä arvoa että hyötyä!”
Tieteen arvostus korkealla – toivottavasti myös tutkimusrahoitus saadaan riittävälle tasolle
Tiedeakatemian varaesimies, professori Tuula Linna kirjoittaa vuoden 2022 Tiedebarometrin tuloksista. ”On mukavaa havaita, että tiede ja tutkimus kiinnostavat kansalaisia. Yli 60 prosenttia kansalaisista on erittäin tai melko kiinnostunut tieteestä ja tutkimuksesta, vain kuutta prosenttia ne eivät kiinnosta lainkaan.” ”Luottamus tieteeseen, tutkijoihin ja tiedeneuvontaan on siis vahva. Laadukas tutkimus edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta.”