Blogi
Suodata
Kvanttiteknologian tiedeisku
”Kvanttimekaniikkaan voi suhtautua pragmaattisesti koneistona aineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien ennustamiseksi. Sillä on kuitenkin myös toinen, arkikokemuksen näkökulmasta epäintuitiivinen olemus”, kirjoittaa akateemikko Risto Nieminen.
”Voidaan sanoa, että näiden ei-intuitiivisten ilmiöiden laajamittainen tutkimus on tuonut mukanaan toisen kvanttimekaniikan vallankumouksen viime vuosikymmeninä. Kvanttimekaniikka kaikkine piirteineen toimii ja meidän on se hyväksyttävä.”
Paikallista ja universaalia tieteenhistoriaa
Tiedekoordinaattori Stefan Nygård pohtii blogikirjoituksessaan tapoja, joilla tieteen historiaa on lähestytty viime vuosina:
”Viime vuosikymmenten tieteenhistoriallinen tutkimus on haastanut käsityksen yksisuuntaisesta diffuusiosta korostamalla erityisesti koloniaalisten yhteyksien, verkostojen ja välittäjien ratkaisevaa merkitystä tieteellisten keksintöjen kierrolle sekä tieteellisen ajattelun yleistämiselle. Jos diffuusio ja globaali kierto ovat universalisoinnin kaksi muotoa, voimmeko ajatella, että suomalainen tiede on luonut itselleen tilan niiden välimaastosta?”
Tieteen tila ja hyöty?
”Meidän tieteentekijöiden ei pidä jäädä keskustelemaan vain keskenämme, vaan olla vaikuttava ja näkyvä toimija sekä käydä riippumatonta dialogia kansalaisten, päätöksentekijöiden ja politikkojen kanssa”, kirjoittaa Tiedeakatemian esimies, professori Kimmo Kaski. ”Näin osoitamme olevamme luottamuksen arvoisia, ja tiede luo yhteiskunnalle sekä arvoa että hyötyä!”
Tieteen arvostus korkealla – toivottavasti myös tutkimusrahoitus saadaan riittävälle tasolle
Tiedeakatemian varaesimies, professori Tuula Linna kirjoittaa vuoden 2022 Tiedebarometrin tuloksista. ”On mukavaa havaita, että tiede ja tutkimus kiinnostavat kansalaisia. Yli 60 prosenttia kansalaisista on erittäin tai melko kiinnostunut tieteestä ja tutkimuksesta, vain kuutta prosenttia ne eivät kiinnosta lainkaan.” ”Luottamus tieteeseen, tutkijoihin ja tiedeneuvontaan on siis vahva. Laadukas tutkimus edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta.”
Blogi: Viestinnässään vahva Suomalainen Tiedeakatemia
”Viestintäajattelussamme korostuu näkemys, että organisaatio rakentuu viestinnässään ja organisaatiota sekä ylläpitävä että muuttava voima on nimenomaisesti viestintä”, kirjoittaa pääsihteerimme Pekka Aula Tiedeakatemian vuosikirjassa 2021.
”Tämä ajattelu ulottuu myös näkemykseemme sidosryhmistä ja muista yhteistyötahoista. Nämä suhteet rakennetaan (ja rikotaan) viestinnällä ja niiden ylläpitäminen on viestinnän keskeisimpiä tehtäviä.”
Blogi: Tutkijat maalittamisen kohteena
”Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (2019) on kirjattu, että hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Lisäksi turvataan tällaisten rikosten torjuntaan ja selvittämiseen riittävät resurssit sekä osaaminen”, kirjoittaa Tiedeakatemian varaesimies Tuula Linna.
”Maalittamisen pelosta johtuva tukahduttava vaikutus (”chilling effect”) passivoi tutkijoita. Tällainen kehitys on vastoin tieteen tehtävää tuottaa tietoperustaa yhteiskunnallisen päätöksentekoon.”
Blogi: Mikä on sinun lukuhistoriasi?
”Tavoitteeni on saada juuri sinut miettimään omaa lukuhistoriaasi. Mitä muistat sinulle luetuista kirjoista? Kuka sinulle luki? Mitä luit opittuasi lukemaan? Millainen vaikutus kirjoilla on ollut sinuun? Kesäkirjojen äärellä on antoisaa pohtia tällaisia kysymyksiä. Ne voivat tuoda mieleen monenlaisia muistoja, assosiaatioita ja oivalluksia. Ne syventävät kokemusta itsestä lukijana.”
Vastoinkäymiset yhdistävät?
”Vastoinkäymisten on sanottu yhdistävän, mutta tiedemaailmassa pandemia on pikemminkin näyttänyt jakavan ihmiset menestyjiin ja häviäjiin. Osalle tieteentekijöistä etätyö ja kontaktien väheneminen antaa toivotun mahdollisuuden keskittyä omaan työhön ja saada enemmän aikaan. Toisille uusi tilanne sopii huonommin. Vaikuttaa siltä, että monilla tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on ongelmia jaksamisen, hyvinvoinnin ja syrjäytymisen kanssa.”
Tieteellinen perustutkimus – yhteiskunnan kehityksen ja innovaatioiden kivijalka
”Kuluneen syksyn aikana sosiaalisessa mediassa ja muutamien päättäjien esiintuomana esiintyi näkemyksiä tieteen ja tutkimuksen hyödyllisyydestä ja vain hyödyllisen tutkimuksen resursoinnista. Tämä sai tutkijat positiivisena vastareaktiona kertomaan tutkimuksistaan ja niiden tavoitteista. Samalla on laajasti keskusteltu ja elinkeinoelämää myöten otettu kantaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tärkeydestä ja merkityksestä Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle.”