Kuinka suojella kansainvälistä avointa tiedettä polarisoituneessa maailmassa?
Tieteentekijöille ja tiedeyhteisöille on itsestään selvää, että maailmanluokan tiedettä ja siihen perustuvaa koulutusta ei ole ilman kansainvälistä yhteistyötä. Perustana ovat kaikkien ihmisten perusoikeuksien kunnioituksen ohella yhteisesti jaetut tieteen tekemisen arvot, kuten akateeminen vapaus, tutkimuksen rehellisyys ja tutkijoiden keskinäinen integriteetti. Näiden ydinarvojen rinnalle on noussut Open Science (avoin tiede). Sen tavoitteena on tuoda julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulokset kaikkien saataville sekä edelleen hyödynnettäviksi jatkotutkimuksina, uusina teknologioina ja innovaatioina. Toisaalta voidaan kysyä, tulisiko tieteen avoimuutta joissain tilanteissa rajoittaa esimerkiksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
”Viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet voimakkaaseen globaaliin blokkiutumiseen ja polarisaatioon, mikä on tuonut lisää haasteita avoimelle tieteelle sekä tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen väliselle kansainväliselle yhteistyölle.”
Viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet voimakkaaseen globaaliin blokkiutumiseen ja polarisaatioon, mikä on tuonut lisää haasteita avoimelle tieteelle sekä tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen väliselle kansainväliselle yhteistyölle. Samalla on noussut esiin kysymys, keiden kanssa ja millä tieteen aloilla yhteistyötä on soveliasta tehdä ja mitä tieteen ja teknologian tuloksia voidaan kansallista turvallisuutta vaarantamatta jakaa.
Kansallisella tasolla haasteisiin tarttui ensimmäisenä Alankomaiden kuninkaallinen tiedeakatemia koko tiedeyhteisölle, tieteen rahoittajille ja yliopistoille suunnatussa ohjeistuksessaan National knowledge security guidelines: secure international collaboration. Ohjeistus käsittelee kattavasti nimenomaan tieteen näkökulmasta akateemisten ydinarvojen, kuten akateemisen vapauden suojelua sekä vaikuttamisen ja häirinnän kaltaisten uhkien arviointia. Lisäksi ohjeistuksessa tarkastellaan mm. oikeudellista kehystä ja tutkimustulosten kaksoiskäytön ja teknologioiden menettelyohjeita, riskien arviointia ja hallintaa eri maiden osalta, kansainvälisiä kumppanuuksia, hankintoja ja sopimuksia, vierailuohjelmien kaltaisia henkilöresursointikysymyksiä sekä kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä etenkin valtiollisten toimijoiden osalta.
”Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin on Suomessakin herätty, ja muun muassa yliopistot ovat alkaneet itse kukin laatia omia ohjeistuksiaan. Ensin olisi kuitenkin hyvä määritellä, mitä edellä mainittu ”Knowledge Security” tarkoittaa.”
Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin on Suomessakin herätty, ja muun muassa yliopistot ovat alkaneet itse kukin laatia omia ohjeistuksiaan. Ensin olisi kuitenkin hyvä määritellä, mitä edellä mainittu ”Knowledge Security” tarkoittaa. Suoraan käännettynä se voisi olla ”Tietämyksen turvallisuus”, mikä ei välttämättä helposti avaudu. Ylläesitetyn sisällön pohjalta ja huomioiden ajankohtaiset Suomen turvallisuuteen ja TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyvät haasteet, ehdottaisin laveampaa ja mahdollisesti tutkijayhteisöllemme paremmin avautuvaa käännöstä ”Tiedon ja osaamisen huoltovarmuus”. Sisältö tulisi miettiä kaikkien sidosryhmien kanssa yhdessä, mutta kuitenkin tutkijayhteisölähtöisesti kansainvälisen avoimen tieteen suojelemiseksi, kuten Alankomaissa tehtiin. Tässä työssä Suomalainen Tiedeakatemia itsenäisenä ja riippumattomana laaja-alaisena toimijana voisi olla koordinoivassa roolissa – ”Tieteen parhaaksi ja yhteiskunnan hyväksi”.
Väistyvänä esimiehenä haluan kiittää Suomalaista Tiedeakatemiaa, sen hallitusta, toimistohenkilöstöä ja jäsenistöä hyvin kiinnostavasta ja innostavasta sekä monin tavoin vaikuttavasta ajasta näköalapaikalla koko Suomen tieteen kenttään. Samalla toivotan Tiedeakatemian hallitukselle, henkilöstölle ja jäsenille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Professori Kimmo Kaski
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies
ps. ”Kehitystä ja Innovaatioita ei voi olla ilman Tiedettä, eli K:ta ja I:tä ei voi olla ilman T:tä” on ollut keskeinen viestini kuluneen kahden vuoden aikana. Jotta en aina toistaisi täsmälleen samaa hokemaan, pyysin kahta kielimallia – Googlen Bard:ia ja Open AI:n ChatGPT4:ta – tekemään aiheesta runon kalevalaiseen runomittaan. Runot ovat englanniksi, koska tekäly ei tavoittanut suomenkielistä runomittaa. Lopputuloksen pääset lukemaan täältä.