Tiede ja päätöksenteko
Suodata
Tekoälyä tutkijoille: Kielimallit sopivat kokeneen tutkijan käyttöön
Yhteiskuntatieteilijä Mikko Rask näkee ChatGPT:ssä sekä potentiaalia että riskejä tutkimustyön kannalta. Hänen mielestään tutkijoiden ohjeistus tekoälyn käyttöön on vielä puutteellista: ei ole selvää, mihin tarkoituksiin tekoälyä on sallittua käyttää ja mihin ei.
Julkaisemme kevään aikana sarjan tekoälyyn ja tieteeseen liittyviä artikkeleita.
Tekoälyä tutkijoille: mitä tutkijan tulee tietää tekoälyn läpinäkyvyydestä?
Tekoälyn potentiaali esimerkiksi lääketieteessä on valtava. Samaan aikaan tekoälyn läpinäkymättömyys on usein ristiriidassa tieteen periaatteiden kanssa.
Julkaisemme kevään aikana sarjan tekoälyyn liittyviä artikkeleita, jotka avaavat tekoälyn hyödyntämisen potentiaalia ja rajoitteita.
Uusi kurssi ohjaa tutkijaa poliittisen päätöksenteon maailmassa
Uusi Tieteestä päätöksentekoon -kurssimme tarjoaa tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen taustoista sekä tutkijan erilaisista keinoista tukea tietopohjaista päätöksentekoa. Materiaali on avoimesti saatavilla verkkosivuillamme suomeksi ja englanniksi.
Tuore käsikirja tarjoaa avaimia tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseen
Miten ja kenelle tietosynteesejä tehdään? Kuinka vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa voi vahvistaa? Entä miten vaikuttavuustyö ja tutkijan riippumattomuus sopivat yhteen?
Suomalaisen Tiedeakatemian uunituore opas tukee tutkijaa poliittisen päätöksenteon maailmassa ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämisessä.
Tekoälyä tutkijoille: ihmisen ja koneen yhteispeli kirjallisuuskatsauksissa
Yleistyvät tekoälytyökalut voivat parhaimmillaan helpottaa kirjallisuuskatsauksen aiheuttamaa työtaakkaa. Kone ei korvaa ihmistä, mutta tutkijan rooli on väistämättä murroksessa.
Päätöksenteko kaipaa ilmiölähtöistä tiedeviestintää
”Tieteellä voisi olla paljon nykyistä näkyvämpi asema teemojen nostamisessa julkiseen keskusteluun ja politiikan keskiöön”, kirjoittaa asiantuntijamme Iiris Koivulehto.
”Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä aktiivisempaa ilmiölähtöistä viestintää ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, jossa useiden tieteenalojen tutkimustuloksia kootaan yhteen. Tarvittaisiin myös siirtyminen hankevetoisesta tiedeviestinnästä kohti pitkäjänteisempää vaikuttamistyötä.”
Tutkijat ja päättäjät yhteisellä asialla
Tiedevälittäminen on yksi Suomalaisen Tiedeakatemian päätehtävistä. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Tutustu tiedevälittämiseen ja lue, miten Tiedeakatemia toimii tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen vuoropuhelun edistämiseksi.
Kriisistä kriisiin – pitkäjänteinen tutkimus kaipaa rinnalleen nopeaa vaikuttamista
”Tieteentekijöillä on paljon sellaista asiantuntijuutta, joka ei tällä hetkellä tule riittävästi kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa. Tiedeyhteisön tulisikin sekä aktiivisesti haastaa itseään että vaatia myös uudenlaista tiedepolitiikkaa.”
”Tarvitsemme kipeästi uusia rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla tutkijat saadaan nykyistä paremmin mukaan tulevaisuuden rakentamiseen”, kirjoittaa akatemiasihteerimme Jaakko Kuosmanen.
Antti Kailio asiantuntijaksi Tiedeakatemiaan
Tiedeakatemiaan haettiin syyskuussa tieteellisten tekstien toimittamisen ja yleistajuistamisen ammattilaista. Tehtävään valittiin mediatutkimuksen maisteri (MA Media Studies) Antti Kailio.
Antti työskentelee Tiedeakatemiassa tieteen ja päätöksenteon parissa. Hänen vastuualueelleen kuuluvat mm. tieteellisten materiaalien kokoaminen ja jalostaminen sekä tieteellisten sisältöjen yleistajuistaminen.