Tiede ja päätöksenteko
Suodata
ChatGPT täyttää vuoden – Mitä jokaisen tutkijan tulisi nyt pohtia?
ChatGPT on ollut arjessamme tasan vuoden. Viimeistään nyt on tärkeää alkaa ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia laajat kielimallit avaavat tutkijoille jo nyt, lähivuosista puhumattakaan.
Esittelemme kolme tekoälyyn liittyvää kysymystä, joita jokaisen tutkijan olisi syytä pohtia.
Terve, vanhuus! – Keskustelupaperi tarttuu paljon tutkittuun väestön ikääntymisen teemaan
Suomalaisen Tiedeakatemian tuore keskustelupaperi kokoaa monialaista ja ajankohtaista tietoa väestön ikääntymisestä. Tiede ja päätöksenteko -tiimin asiantuntijat Vaula Helin ja Iiris Koivulehto kertovat tarkemmin keskustelupaperin tavoitteista ja siihen liittyneestä työstä.
Blogi: Tiedekentän viestintä ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaativat muutoksia
”Ihmiskunnan kriisejä ei ratkaista ainoastaan tietomääriä lisäämällä, vaan tutkijoiden asiantuntemusta tarvitaan myös uusien toimintatapojen etsintään ja tiedon muuttamiseen toiminnaksi”, kirjoittaa asiantuntijamme Linda Lammensalo.
”Tarvitsemme uudenlaisia tiedon yhteensovittamisen tapoja sekä tiedon tehokkaampaa jalkauttamista.”
Miksi vedystä puhutaan paljon juuri nyt? – tuoreet videomme kertovat
Vety on ollut viime aikoina paljon keskusteluissa ja uutisissa. Miksi puhtaasta vedystä puhutaan paljon juuri nyt? Miten puhdasta vetyä tuotetaan ja milloin vety tulee näkymään arjessamme?
VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto vastaa kysymyksiin videoillamme. Videot ovat osa Tiedeakatemian Vety vihreässä siirtymässä -julkaisua.
Blogi: Puhdas vety tarjoaa osaratkaisuja vihreässä siirtymässä
Vety on ristiriitainen ja dynaaminen aihe, johon liittyy laajaa poliittista keskustelua.
Professori Riitta Keiski avaa blogi-kirjoituksesaan vedyn merkitystä osana vihreää siirtymää. Keiski toimi tieteellisen neuvonantajan roolissa Suomalaisen Tiedeakatemian tuottamassa vety-tiedeiskussa.
Tutkijat: Suomelta puuttuu kokonaisnäkemys puhtaasta vedystä
Suomi tavoittelee edelläkävijän asemaa puhtaan vedyn tuotannossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia Euroopan unionin päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on suunnitteilla useita vedyntuotantohankkeita, joista osasta on jo tehty investointipäätös.
Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole luotu strategista kokonaisnäkemystä puhtaan vedyn roolista osana vihreää siirtymää, selviää Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreesta tiedeiskusta Vety vihreässä siirtymässä.
Suomi muuttuu: tuore tietokooste arvioi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksia
Suomalainen Tiedeakatemia on tuottanut valtioneuvoston kanslialle tietokoosteen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tietokoosteen avulla pyritään tukemaan hallitusneuvotteluja ja uuden hallituksen alkutaivalta.
Koostetta varten haastateltiin 36 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Tutkijoiden verkostotapaamisessa pohdittiin tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta
Suomalainen Tiedeakatemia kokosi huhtikuussa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta tutkivia ja sen rajapinnassa toimivia verkostotapaamiseen. Tapaamiseen osallistui monitieteinen joukko tutkijoita eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Keskustelussa syvennyttiin erityisesti menetelmiin, joilla tutkimus pystyy tukemaan entistä vaikuttavampaa tieteen ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta.
Science-policy researchers’ gathering: From co-production to new perspectives
Welcome to the Science-Policy Interaction Researchers’ Gathering on Thursday 27th of April, hosted by the Finnish Academy of Science and Letters. Please sing-in by the 24th of April.