Blogi

”Tavoitteeni on saada juuri sinut miettimään omaa lukuhistoriaasi. Mitä muistat sinulle luetuista kirjoista? Kuka sinulle luki? Mitä luit opittuasi lukemaan? Millainen vaikutus kirjoilla on ollut sinuun? Kesäkirjojen äärellä on antoisaa pohtia tällaisia kysymyksiä. Ne voivat tuoda mieleen monenlaisia muistoja, assosiaatioita ja oivalluksia. Ne syventävät kokemusta itsestä lukijana.”

”Vastoinkäymisten on sanottu yhdistävän, mutta tiedemaailmassa pandemia on pikemminkin näyttänyt jakavan ihmiset menestyjiin ja häviäjiin. Osalle tieteentekijöistä etätyö ja kontaktien väheneminen antaa toivotun mahdollisuuden keskittyä omaan työhön ja saada enemmän aikaan. Toisille uusi tilanne sopii huonommin. Vaikuttaa siltä, että monilla tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on ongelmia jaksamisen, hyvinvoinnin ja syrjäytymisen kanssa.”

”Kuluneen syksyn aikana sosiaalisessa mediassa ja muutamien päättäjien esiintuomana esiintyi näkemyksiä tieteen ja tutkimuksen hyödyllisyydestä ja vain hyödyllisen tutkimuksen resursoinnista. Tämä sai tutkijat positiivisena vastareaktiona kertomaan tutkimuksistaan ja niiden tavoitteista. Samalla on laajasti keskusteltu ja elinkeinoelämää myöten otettu kantaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tärkeydestä ja merkityksestä Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle.”

”Yliopistojen toimintaa ohjaa yliopistolaki, joka määrittää yliopistojen tehtäviksi edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistojen tehtävien ytimessä on siis tutkimus, ja tästä tehtävänannosta johtaen voisi kuvitella että myös lain toimeenpanossa tutkimusedellytykset olisivat ensisijainen huomion kohde. Käytäntö valitettavasti osoittaa, että asia on useimmiten juuri päinvastoin.”

”Suomalaisen Tiedeakatemian strategisen ajattelun keskiössä on ”arvokas tiede”. Tiede tuottaa arvoa ihmiskunnalle etsimällä totuutta ja siten lisäämällä ymmärrystämme kaikesta meissä ja ympärillämme – alkeishiukkasista maailmankaikkeuteen. Tieto lisääntyy kuitenkin vain siinä suppeassa tutkijajoukossa, joka on kyseistä ilmiötä tutkinut. Me muut emme edes ymmärrä, mitä emme tiedä. Kaikki olemme esimerkiksi kuulleet COVID-19-koronaviruksen piikkiproteiinista, mutta moniko meistä oikeasti tietää, mistä on kysymys.”

”Kuluvan syksyn aikana tutkimuksen hyödyllisyyttä on vähätelty, kummasteltu, mutta myös reippaasti puolustettu. Tutkimusaiheiden kummeksunnan tai hyödyllisyyden perustelemisen takana näyttäisi olevan ajatus, että jokaisesta tutkimuksesta pitäisi koitua jokin kenelle hyvänsä välittömästi avautuva ”hyöty”. Käsitteen tarkempaa sisältöä ei yleensä avata. Ehkä ajatus on, että tuloksen on oltava mitattava. Tämä ei ole uutta eikä rajoitu tämän syksyn keskusteluihin, vaan rahoittajatkin saattavat vaatia samaa: kerro ennalta, miten tuloksesi tulevat hyödyttämään yhteiskuntaa.”

”Minulta usein kysytään mitä Tiedeakatemia tavoittelee tai minkälainen näky Tiedeakatemialla on tulevaisuudesta. Suomalaisen Tiedeakatemian tulevaisuusajattelun ja myös toiminnan keskeinen ajuri on ajatus arvokkaasta tieteestä. Tieteellä on, ja se luo, arvoa yhteiskunnalle, yhteisölle ja yksilöille. Arvokkaan tieteen ytimessä ovat pyrkimys totuuteen, sivistys, tasa-arvo ja yleinen mahdollisuus hyvään elämään. Arvokas tiede on avointa, riippumatonta, rajatonta ja se kuuluu kaikille.”