Mitä kaikkea Suomalaisessa Tiedeakatemiassa tapahtui vuonna 2023? Kokosimme lyhyen katsauksen vuoden tilaisuuksista, toiminnoista ja ilonaiheista.
2 425 000 € apurahoja
Tiedeakatemian hallinnoimista rahastoista ja säätiöistä myönnettiin yhteensä 2 425 000 euroa apurahoja.
Eino Jutikkalan rahasto ja Emil Öhmannin Säätiö myöntävät apurahoja humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Apurahan sai 27 tutkijaa, apurahoja jaettiin yhteensä n. 560 000 euroa. Lue lisää!
Viljo, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto jakoi joulukuussa yli 1,6 miljoonaa euroa apurahoina matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Myönnetyt apurahat jakautuvat 75 tutkijalle kahteentoista eri yliopistoon Suomessa ja ulkomailla. Apurahoja myönnettiin tohtoriopintoihin sekä lyhytaikaisiin tutkimusvierailuihin ulkomailla. Lue lisää!
Lisäksi Suomalainen Tiedeakatemia myönsi neljälle tutkijalle apurahan Säätiöiden ja rahastojen post doc -poolin kautta. Tiedeakatemia osallistuu pooliin Eino Jutikkalan rahaston sekä Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston kautta. Lue lisää!
Uusi tukimuoto tutkimusryhmän perustamisen ja ryhmän tutkimuskuluihin
Avasimme vuonna 2023 haettavaksi aivan uudenlaisen tukimuodon. Keväällä 2023 pilotoitu Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha on suunnattu tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijoille oman tutkimusryhmän perustamisen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Vastaavanlaiset tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Rahoitus on luonteeltaan joustava ja mukautuu hakijan tarpeisiin.
Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin kahdelle tutkijalle. Lue lisää!
Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha saa jatkoa ja on haettavana myös vuonna 2024, ensimmäinen hakuvaihe järjestetään tammikuussa.
Kymmenen yleisötilaisuutta
Järjestimme vuoden aikana kymmenen yleisötilaisuutta. Tammikuussa olimme mukana Tieteen päivillä, jossa järjestimme yhdessä Suomen Kuvalehden kanssa paneelikeskustelun otsikolla Viestintäkulttuuri ja uuden alku – Onko meillä malttia keskustella, kun yhteiskunnan muutos yllättää?.
Helmikuussa aiheena oli tekoäly ja maaliskuussa keskusteltiin kvanttiteknologiasta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Yhteistyössä Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin kanssa järjestetty tilaisuus paneutui toukokuussa tieteen ja tutkimuksen vapauteen. Syyskuun tilaisuuden aiheina olivat kulttuuriantropologia ja lastenpsykiatria ja lokakuun tilaisuudessa pohdittiin terveen vanhuuden edellytyksiä. Marraskuun aiheena oli jälleen tekoäly – nyt yhteiskunnallisemmasta näkökulmasta. Yhdessä Suomen Tiedeseuran kanssa järjestetyssä tilaisuudessa marraskuussa pohdittiin TKI-rahoitusta ja rahoituksen jakautumista.
Vuoden viimeinen yleisötilaisuus oli omistettu matemaattis-luonnontieteelliselle tutkimukselle, illan pääpuhujana oli tieteen akateemikko, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Alitalo.
Tilaisuuksiemme tallenteet löytyvät kootusti verkkosivuiltamme. Lue lisää!
Suomen tieteen historia -hanke
Vuonna 2023 käynnistyi hanke Suomen tieteen historiasta. Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa suomalaisen tiedekentän nykyisyys ja tulevaisuus asetetaan historian valoon. Hankkeen tuloksena syntyy haastatteluihin ja tutkimuksiin pohjaten Suomen tieteen historia tasavallan aikana -kirjasarja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Vuoden aikana järjestettiin muistitietokeruu yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin kanssa. Historiallisten tapahtumien ja merkittävien hankkeiden lisäksi kirjoittajilta pyydettiin näkemyksiä oman tieteenalansa kehittymisestä sekä suomalaisen tieteen asemasta kansainvälisellä tiedekentällä.
Haastatteluja ja suunniteltua Suomen tieteen historian verkkotietokantaa silmällä pitäen hanke tekee yhteistyötä vastaavien hankkeiden kanssa Englannissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tätä tarkoitusta palveli kesäkuussa järjestetty seminaari Practice and place in the history of science and knowledge. Hanke osallistui myös ajankohtaisiin keskusteluihin tieteen ja yhteiskunnan välisistä suhteista artikkelissa ”Kuuleeko eduskunta tieteentekijöitä?”.
Laajaa tiede ja päätöksenteko -toimintaa
Tiede ja päätöksenteko -toimintamme kasvoi vuoden 2023 aikana merkittävästi Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittaman Ilmiökartta-hankkeen myötä. Tuotimme vuoden aikana seitsemän tietokoostetta sekä julkiseen keskusteluun että suoraan poliittiselle johdolle. Toimintamallimme herättivät myös paljon kansainvälistä kiinnostusta mm. Euroopan komissiossa, YK:ssa ja kansainvälisissä tiedeverkostoissa.
Vuoden neljä onnistumista:
1. Laaja yhteistyö tutkijakentän ja tiedeorganisaatioiden kanssa. Toimintaamme osallistui vuoden aikana yli 200 tutkijaa ja 15 tiedeorganisaatiota. Käsiteltyjä teemoja olivat mm. kvanttiteknologia, vety vihreässä siirtymässä, luontokato, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, vanhuus, maahanmuutto ja tekoäly.
2. Hallitusneuvotteluja varten tuotettu Suomi muuttuu -tietopaketti. Tietokooste sai hyvin positiivista palautetta ja nähtiin tärkeänä työkaluna tilanteessa, jossa aiemman vertaisarvioidun tutkimuksen rinnalle tarvittiin ajantasaista tilannekuvaa ja näköalaa tulevaisuuteen. Tietokoosteeseen kuuluva talouskatsaus oli vuoden aikana myös Helsingin Sanomien verkkouutisten luetuimpien joukossa. Lue lisää!
3. Euroopan komission ja OECD:n “Sofi-hanke”. Vuosina 2019-2021 toteutettu tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi sai paljon positiivista palautetta ja vaikutukset näkyvät yhä. Alkuvuodesta olimme mukana synnyttämässä Sofia esikuvanaan pitävää seitsemän maan kehittämishanketta.
4. Tiedesparraus esillä YK:ssa ja Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa. Kehittämämme tiedesparraus-toimintamallin policy brief julkaistiin YK:n Science Technology Innovation Forumilla, jossa sitä esiteltiin innovatiivisena tapana vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tieteen keinoin. Tiedesparrauksen systemaattista käyttöönottoa osana politiikkavalmisteluja suositeltiin myös valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa.
Kaksi AASF-sarjan julkaisua
Annales Academiae Scientiarum Fennicae on Suomalaisen Tiedeakatemian monitieteinen julkaisusarja. AASF edistää tieteidenvälistä vuoropuhelua ja välittää tietoa ajankohtaisista tieteellisistä kysymyksistä ja uusista haasteista. Julkaisu toteuttaa tiedeakatemioiden perustehtävää: mielenkiintoisten, korkeatasoisten tutkimusten esittelyä.
Julkaisusta ilmestyi vuoden aikana kaksi numeroa, jotka tarjoavat molemmat kahdeksan mielenkiintoista artikkelia eri tieteenaloilta. AASF on luettavissa avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-alustalla. Lue lisää!
5 palkintoa
Suomalainen Tiedeakatemia jakoi vuoden aikana viisi palkintoa. Tiedeakatemian kunniapalkinto ojennettiin vaikuttavan uran tehneelle psykologian professori Lea Pulkkiselle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus. Lue lisää!
Vuoden 2023 humanistipalkinto myönnettiin yliopistotutkija, dosentti Christian Hakuliselle. 15 000 euron arvoinen palkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Lue lisää!
Joka toinen vuosi jaettava Pro scientia – tieteen puolesta -palkinto ojennettiin professori Juhani Knuutille lokakuussa. Palkinto myönnetään tieteen puolestapuhujalle, henkilölle tai muulle taholle, joka on merkittävästi edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa. Juhani Knuuti palkittiin työstään terveysvalistajana, tieteen puolustajana ja popularisoijana. Lue lisää!
Vuosittaiset Väisälän palkinnot ojennettiin vuoden viimeisessä yleisötilaisuudessa joulukuussa. Palkinto myönnetään vuosittain 1-3:lle nuorelle, jo ansioituneelle matemaattis-luonnontieteellisen alan tutkijalle, palkinto on arvoltaan 15 000 euroa. Palkinnon saivat professori Anu Kankainen ja professori Lauri Oksanen. Lue lisää!
29 uutta jäsentä
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia. Tänä vuonna Tiedeakatemiaan kutsuttiin 29 uutta jäsentä. Uudet jäsenet edustavat laajalti suomalaista tieteen kenttää ja työskentelevät kaikkineen yhdeksässä kotimaisessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Lisäksi uusista kotimaisista jäsenistä neljä työskentelee ulkomailla. Lue lisää!
115 vuotta
Suomalainen Tiedeakatemia juhlisti 115-vuotista historiaansa huhtikuussa Tiedegaalan merkeissä. Illassa kuultu Tiedeakatemian esimiehen, professori Kimmo Kasken juhlapuhe on luettavissa verkkosivuillamme. Kuvia juhlaillasta löytyy niin ikään verkkosivuiltamme.
Kiitämme yhteistyökumppaneitamme, jäseniämme ja kaikkia tilaisuuksissamme vieralleita kuluneesta vuodesta ja suuntaamme innolla kohti Tiedeakatemian 116. toimintavuotta!
