Tiedesparraus on Suomalaisen Tiedeakatemian tiedevälittäjien kehittämä toimintamalli, jossa tutkijat ja virkahenkilöt tuodaan yhteen huolellisesti valmisteltuun vuorovaikutustilaisuuteen. Menetelmän avulla pyritään varmistamaan, että uusin tutkittu tieto välittyy osaksi politiikkavalmistelua.
Tiedesparrauksia on järjestetty vuodesta 2020 alkaen ja menetelmän kehitys on osa Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa viisivuotista hanketta. Kuluneen vuoden aikana sparrauksissa on otettu kehityssprintti ja menetelmän uusia mahdollisuuksia on pyritty tunnistamaan kokeilujen avulla. Lue lisää Tiedesparrauksesta täältä.
Sparraukset on järjestetty pääasiassa eri ministeriöiden kanssa. Hiljalleen menetelmän tunnettuus on kasvanut valtionhallinnossa ja yhä useammin virkahenkilöt osaavat olla yhteydessä Tiedeakatemian tiedevälittäjiin. Tuoreessa valtioneuvoston Lainvalmistelun kuulemisoppaassa (2025) Tiedesparrausta suositellaan matalan kynnyksen menetelmänä.
Tiedesparrauksessa hyödynnetään menetelmänä stressitestausta, jossa tutkijat kommentoivat päättäjien valmisteludokumentteja ja tunnistavat niissä mahdollisia tietoaukkoja tai perusteettomia olettamia. Tavoitteena on tunnistaa päätöksiin liittyviä riskejä systemaattisesti ja ennakoivasti.
Kahdeksan kahdestatoista ministeriöstä on hyödyntänyt Tiedesparrausta esimerkiksi lain valmistelutyössä.
Kaikkiaan Tiedesparrauksia on järjestetty jo 15 eri aiheesta valmistelutyön tueksi (yhteistyötaho lihavoituna):
- Kestävyyskriisin asettamat vaatimukset journalismille ja tiedeviestinnälle, Kestävyystieteen instituutti HELSUS, 2025 | Lue lisää
- Aluehallinnon vaikuttavimmat ilmastotoimet, ELY-keskukset, 2025 | Lue lisää
- Liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun tietopohja, OKM, 2025 | Lue lisää
- Valtion T&K-rahoituksen seuranta- ja arviointisuunnitelma, VNK, 2024 | Lue lisää
- Systeemityöskentely väestörakenteen muutoksesta, VNK, DEMOGRAPHY-tutkimusohjelma, 2024 | Lue lisää
- Ennallistamisasetuksen toimeenpano, YM, MMM, Tiedepaneelit, 2024 | Lue lisää
- Ekologinen kytkeytyvyys, YM, 2023
- Biodiversiteettilain ennakointi, YM, 2023
- Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma, MMM (koordinoiva ministeriö), 2022
- Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, OKM, TEM, YM, 2021
- Fossiilittoman liikenteen tiekartta, LVM, 2021
- Julkishallinnon strategiatyö, VM, Kuntaliitto, 2020
- Luonnonsuojelulain uudistus YM, OM 2020–2021
- Kansallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, LVM, 2020
- Ilmastovaikutusten arviointi, YM, 2020
Harppaus Tiedesparrauksen kehitystyössä: palaute auttaa kehittämään menetelmää
Syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana järjestettiin kuusi Tiedesparrausta, joissa oli mukana yhteensä neljä eri ministeriötä, kuusi tutkijayhteisöä sekä aluehallinnon ilmastoasiantuntijaverkosto. Tiedesparrauksiin osallistui 55 tutkijaa, 40 virkahenkilöä sekä kuusi toimittajaa. *
Tiedesparrausten avulla on hyödynnetty tutkittua tietoa etenkin ministeriöiden suunnitelma- ja ohjelmatyössä.
Sparrausten jälkeen osallistujille – sekä suunnittelussa että työpajoissa mukana olleille – tarjotaan mahdollisuus vastata palautekyselyyn. Viimeisen kuuden sparrauksen osalta hieman alle puolet osallistujista vastasi kyselyyn. Saamamme palaute on ollut rakentavaa ja positiivista, mutta olemme myös tunnistaneet alueita, joilla menetelmä ei toimi yhtä hyvin kuin toisilla.
Palautteesta käy ilmi, että tiivis osallistujajoukko (noin 8–12 henkilöä) koetaan mielekkääksi. Suurin osa vastaajista koki, että Tiedesparraus mahdollistaa jokaisen osallistujan asiantuntemuksen kuulemisen.
Erityisen onnistuneena pidettiin sparrauksia, joissa tietotarve ja kysymyksenasettelu olivat tarkkarajaisia ja keskustelun tavoitteista viestittiin selkeästi ennakkoon.
Osallistujat kuvailivat Tiedesparrausta esimerkiksi seuraavasti:
- Hyvät alustukset, vilkas keskustelu, helppo tulla ns. valmiiseen pöytään.
- Kysymyksenasettelu oli pragmaattista ja ratkaisukeskeistä.
- Osallistujat selvästi heittäytyivät keskusteluun ja asioissa päästiin varsin syvälle lyhyehkössä ajassa. Fasilitointi pelasi hyvin.
Monitieteinen keskustelu ja eri asiantuntemusten yhteen tuominen koettiin mielekkääksi. Lisäksi kiireetön keskustelu, käsiteltävään ilmiöön paneutuminen ja tietoinen läsnäolo koettiin hyväksi vastapainoksi muulle arjen tekemiselle. Palautteissa Tiedesparraus sai kiitosta työpajojen avoimesta ja kunnioittavasta ilmapiiristä, joka osaltaan mahdollisti aiheiden syvällisen käsittelyn:
- Työtapa oli erittäin hyvä. Se sai ihmiset keskittymään siihen mitä oltiin tekemässä, tiedostavaan läsnäoloon. Ryhmän koko oli sopiva, jotta jokainen pääsi ääneen.
- Hyvä, kunnioittava yhteishenki.
Palautteiden perusteella menetelmä painii edelleen jo aiemmin tunnistettujen haasteiden kanssa. Tietotarpeen rajaus on kriittinen vaihe ja siihen täytyisi löytää mielekäs tapa ottaa huomioon sekä tutkijoiden että virkahenkilöiden asiantuntemusta. Työpajojen ilmapiiri vaikuttaa olevan erityisen herkkä kärsimään kiireen tunteesta etenkin, jos aiheena on monitahoinen ilmiö kuten väestörakenteen muutos:
- Tuntui ehkä vähän, että aika loppui ryhmäkeskusteluissa ja se meni aika nopeasti. Ehkä koko päivän työpaja olisi voinut olla vielä antoisampi.
- Pienryhmätyöstöaikaa olisi voinut olla enemmän. Tuli vähän hoppu.
Tulevaisuuden Tiedesparrauksissa hyödynnetään tekoälyä
Tiedesparrauksia on viiden vuoden aikana fasilitoinut joukko tiedevälittäjiä, jotka ovat taustaltaan eri tieteenalojen osaajia. Heidän asiantuntemuksensa keskittyy erityisesti tutkijoiden ja valmistelijoiden vuoropuhelun vahvistamiseen. Tämä on mahdollistanut kehitystyön, jossa menetelmä on muotoiltu hyödynnettäväksi erilaisissa päätöksenteon konteksteissa.
Jotkut Tiedesparrauksen osallistujista kokivat fasilitaattorien substanssituntemuksen rajallisuuden vaihtuvissa aiheissa haasteellisena. Haluammekin kehittää tätä osa-aluetta jatkossa. Parhaillaan kehitämme Tiedeakatemiassa tekoälyavusteisen fasilitoinnin mahdollisuuksia, jossa tekoäly kokoaa reaaliaikaisesti tutkimustietoa ja toimii ”vastaväittäjänä” fasilitointitilanteissa.
Tavoitteenamme on levittää Tiedesparrausosaamista
Käynnistämme keväällä 2026 Tiedesparrausta käsittelevän vertaisoppijoiden ryhmän, jonka tavoitteena on kasvattaa menetelmää hyödyntävien tiedevälittäjien joukkoa ja kehittää joukon fasilitointiosaamista. Ilmoittautuminen käynnistyy lokakuussa 2025 ja siitä tiedotetaan Tiedeakatemian kanavissa.
Tiedesparrauksesta muissa medioissa ja julkaisuissa
Valtioneuvoston lainvalmistelun kuulemisoppaassa (11.9.2025) Tiedesparrausta suositellaan matalan kynnyksen kuulemismenetelmänä.
ETH Zurichin Working Paperissa (24.3.2025) vertaisille tarkoitettu kuvaus Tiedesparrauksen hyödyntämisestä.
Tieteessä tapahtuu artikkelissa (12.2.2025) Tiedesparraus osana Suomen kehittyvää tiedevälittäjien kenttää.
Uuden Jutun audioartikkelissa (22.1.2025) Tiedesparrauksen ja tiedeneuvontatoimintojen kehittämisestä.
OECD Education Policy Perspectives (2024, No 96) Tiedesparraus hyvänä metodina edistää päätöksenteon ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua.
Nature-lehden artikkeli (4.12.2024) kuvailee Tiedesparrausta lupaavaksi menetelmäksi.
Helsingin Sanomien haastattelussa (29.10.2024) Väestörakenteen muutosta koskevasta sparrauksesta.
Ylen uutinen (28.11.2020) luonnonsuojelulain uudistuksesta ja sen tiedesparrauksesta.
*Luvuissa on huomioitu sekä Tiedesparrausten työpajoihin että niiden suunnitteluun osallistuneet tutkijat ja virkahenkilöt.