TKI-politiikka ymmärretään usein koostuvaksi tietyin painotuksin suunnatusta julkisesta erillisrahoituksesta. Tulevaisuuden maailmaa muuttavien uusien ideoiden ja oivallusten perusta on kuitenkin nykyisessä korkeakoulutuksessa. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa riittävät resurssit korkeakoulutukseen sekä luoda toimintaympäristö, joissa yritysten TKI-investoinnit ovat kannattavia, arvioi taloustieteen professori Otto Toivanen Tiedeakatemian uudessa julkaisussa.
Suomen talouskasvu on ollut toistakymmentä vuotta pysähdyksissä. Nyt tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä, ja Suomen seuraava hallitus tulee jakamaan miljardeja euroja TKI-rahaa.
”Julkisessa keskustelussa TKI-politiikan mielletään useimmiten koostuvan julkisen vallan rahoituskeinoista, kuten tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatusta erillisrahoituksesta tai verohelpotuksista. Todennäköisesti ne eivät kuitenkaan ole tärkeimpiä keinoja, vaan innovaatioiden ja uudistavan talouskasvun ydin on korkeatasoisessa perustutkimukseen nojaavassa yliopistokoulutuksessa”, sanoo julkaisun kirjoittaja, Tiedeakatemian jäsen Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.
Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jota ohjaa uteliaisuus ja jonka tavoitteena on lisätä uutta tietoa ja ymmärrystä ilmiöistä ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovelluksiin.
Tärkein kasvun lähde ovat ideat eli uusi tieto. Ideoiden ja oivallusten tuottaminen edellyttää aikaisemman tiedon hallintaa sekä kykyä käyttää sitä. Yliopistokoulutus on keskeinen keino lisätä niiden ihmisten määrää, jotka voivat tuottaa uusia ideoita sekä nostaa ideoiden laatua. Lisäksi olennaista on hyödyntää ulkomaalaisten huippututkijoiden osaamista.
”Jotta yliopistot suoriutuisivat tulevaisuuden keksijöiden kouluttamistehtävästään, ne tarvitsevat kansainvälisiä huippututkijoita, joilla on viimeisin tutkimustieto hallussaan. Huippututkijoiden tehtävä yliopistoissa on siirtää osaamistaan opiskelijoille, jotka hyödyntävät sitä omalla tavallaan”, toteaa Toivanen.
Ideoita pystyvät tuottamaan vain ihmiset, sillä toistaiseksi tekoälykin on vain apuväline ideoiden tuottamisessa. Mitä enemmän Suomessa on ideointiin kykeneviä ihmisiä, sitä varmemmalla pohjalla tuottavuuskasvun edellytykset ovat.
Suomi on pieni maa, ja suurin osa uusista ja meille hyödyllisistä ideoista tuotetaan muualla maailmassa. Vastaavasti Suomessa tehdyt innovaatiot löytävät todennäköisesti suurimman osan käyttäjistään ja markkinoistaan maan rajojen ulkopuolelta. Keskeinen peruste käyttää suomalaisia resursseja tutkimukseen on, että Suomessa tehty tutkimus tuottaa ja ylläpitää suomalaisten kykyä hyödyntää muiden ideoita.
Suomalaisen Tiedeakatemian uusi julkaisu Olipa kerran oivallus! taustoittaa TKI-politiikasta käytävää keskustelua taloustieteen näkökulmasta: mitä yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävä TKI-toiminta on ja mitkä ovat valtion, yritysten ja yliopistojen roolit TKI-toiminnan kokonaisuudessa?
Mitä suomalaisessa TKI-politiikassa tulisi huomioida?
- Suomalaisen TKI-politiikan menestys ei riipu siitä, miten valtio suuntaa innovaatiotoiminnan erillisrahoitusta, vaan siitä, luoko se edellytykset ideoiden synnylle ja käyttämiselle. Mikään taho ei pysty ennustamaan, mistä seuraava läpimurto tulee.
- Valtion tärkein rooli TKI-politiikassa on varmistaa, että Suomessa on tarpeeksi korkeakoulutettua työvoimaa. Tämä on myös suomalaisten TKI-investointeja tekevien yritysten välttämätön toimintaedellytys. Ilman tätä perustaa pienen maan tuottavuuskasvu jää haaveeksi.
- Nykyisten suurten TKI-yritysten, joille innovaatiotoiminta on Suomessa vahvasti keskittynyt, toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni. Samaan aikaan on luotava mahdollisuuksia uusille, innovatiivisille yrityksille, sillä maailmaa muuttavat läpimurrot tulevat tyypillisesti uusilta tulokkailta tai yllättäviltä suunnilta.
Julkaisun on kirjoittanut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen. Toivanen on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti innovaatiopolitiikkaan sekä yritysten ja markkinoiden sääntelyyn.
Lisätietoa julkaisusta:
Annina Ala-Outinen
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 327 0032
annina.ala-outinen@acadsci.fi
Tiedevälittäminen ja viestintä