Mitä on Tiedesparraus ja milloin se on toimiva menetelmä? Entä milloin Tiedesparraus on onnistunut? Uunituore opas Päätöksenteon stressitestaus: Tiedesparraajan käsikirja pyrkii tekemän menetelmästä laajasti sovellettavan ja tarjoaa konkreettisia malleja vaikuttavan tiededialogin järjestämiseen.
Suomalaisen Tiedeakatemian uusi käsikirja on tarkoitettu tiedesparraamisesta kiinnostuneille tiedevälittäjille. Tiedesparraus on tiedevälittämisen menetelmä, joka tunnistaa päätöksiin liittyviä riskejä systemaattisesti ja ennakoivasti. Menetelmää on kehitetty vuodesta 2019 lähtien yhdessä ministeriöiden kanssa.
Tiedesparraus ei ole perinteistä tiedeneuvontaa, jossa tutkija vastaa päättäjän kysymyksiin. Tiedesparrauksessa lähdetään liikkeelle tietotarpeen yhteisestä tunnistamisesta, jonka seurauksena rakennetaan monitieteinen, vuorovaikutteinen prosessi, jossa päätöksentekijät ja tutkijat oppivat toisiltaan. Menetelmä perustuu tutkijoiden esittämään strukturoituun kritiikkiin: stressitestaukseen.
“Tiedesparrausta on kehitetty yhteistyössä ministeriöiden kanssa useiden vuosien ajan, ja mukana on ollut laaja joukko virkahenkilöitä ja tutkijoita. Yhteistyön ansiosta menetelmä on hioutunut sellaiseen muotoon, että päätimme koota opit yksiin kansiin. Toiveemme on, että käsikirja inspiroi kokeilemaan menetelmää tai sen elementtejä rohkeasti eri päätöksenteon konteksteissa.”, kertoo Tiedesparrauksenkehitystyössä mukana ollut Linda Lammensalo.
Tiedesparrauksen teoria ja käytäntö samassa paketissa
Oppaassa käsitellään Tiedesparrausta menetelmän teoriasta käytännön vinkkeihin. Teoriaosuus avaa, miten menetelmä eroaa perinteisestä tiedeneuvonnasta ja muista yhteiskehittämisen malleista. Käytäntöosuus tarjoaa konkreettisia ohjeita ja esimerkiksi kymmenen vinkin listan Tiedesparrauksen suunnittelijalle.
Lisäksi käsikirja kokoaa yhteen näkemyksiä Tiedesparrauksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Opas on kirjoitettu erityisesti tiedevälittäjät silmällä pitäen, mutta se tarjoaa näkökulmia ja helposti lähestyttäviä sisältöjä myös muille menetelmästä kiinnostuneille, esimerkiksi tutkijoille ja päätöksentekijöille.
“Käsikirjan kirjoittaminen on ollut hyvä kehitystyön kirittäjä: menetelmä ja keskeiset elementit on ollut pakko tiivistää yksiin kansiin. Käsikirjan tavoitteena on saattaa menetelmä kaikkien käyttöön ja totta kai myös kuulla vertaisilta palautetta.”, jatkaa myös kehitystyössä mukana ollut Laura Väliniemi.
Menetelmä on osa kansainvälistä tiedevälittämisen kehittämistyötä
Tiedesparrauksen kehittäminen on osa laajempaa kansainvälistä kehityssuuntaa, jossa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteistyötä rakennetaan vuorovaikutteisemmaksi. Käsikirja avaa tätä kenttää ja näyttää, miten Tiedesparraus täydentää tiedevälittäjän työkalupakkia omanlaisenaan menetelmänä: strukturoituna, monitieteisenä ja päätöksenteon tarpeista lähtevänä.
Tekijät toivovat menetelmän inspiroivan uusia tapoja välittää tutkittua tietoa päätöksentekoon. Käsikirja on tarkoitettu eläväksi dokumentiksi, joka kehittyy kokemusten karttuessa – tekijät kutsuvat tiedevälittäjiä, tutkijoita ja päätöksentekijöitä kokeilemaan menetelmää ja antamaan palautetta.
Käsikirja on toteutettu osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta.
Lisätietoja
Linda Lammensalo
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö
Laura Väliniemi
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 091 0978
laura.valiniemi@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö