Blogi
Suodata
Tieteen pakka sekaisin?
”Vaikka tieteen rahoitus on keskeistä, tulisi myös pohtia, mikä on vapaan tieteen arvo ja vapaasta tieteestä syntyvä arvo”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
”Olisikin syytä käynnistää tiedepoliittisen selonteon laatiminen. Siinä tieteilijöillä tulee olla merkittävä osallisuus.”
Tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutukselta on lupa vaatia konkretiaa
Tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta puhutaan monin termein: tietopohjainen päätöksenteko, tiedeneuvonta, tieteen vaikuttavuus ja yhteiskehittäminen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin sen varmistamisesta, että paras mahdollinen tieteellinen ymmärrys saavuttaa päätöksentekijät ja vaikuttaa toimenpiteisiin.
Asiantuntijamme Laura Väliniemi avaa blogissamme työtä, jota Tiedeakatemiassa tehdään tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen edistämiseksi.
Tieteenhistorialliset talkoot
Tieteen historia -hanke kartoittaa ja tutkii suomalaista tieteen historiaa itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä aina tähän päivään. Hankkeen uutena työntekijänä syyskuun alussa aloittanut Katariina Parhi kertoo, mitä hankkeessa tapahtuu seuraavaksi. Aineistonkeruu jatkuu kuluvana syksynä muun muassa keskustelukiertueen, haastatteluiden sekä biografioiden muodossa.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yhä tärkeämpää nuorille tutkijoille
”Yhä useampi nuori tutkija kokee tärkeäksi sen, että omalla tutkimustyöllä tai siihen liittyvällä toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä myös tiedemaailman ulkopuolella”, kirjoittaa Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja Lasse Lehtonen.
”Monesti tutkimus vaikuttaa ympäröivään maailmaan monimutkaisilla tavoilla, jotka pakenevat yksioikoisten mittarien kategorisointeja.”
Humanistiset tieteet kestävyydessä
Millainen on humanististen tieteiden rooli aikamme suurten haasteiden ratkaisemisessa? Tiedeakatemian puheenjohtaja Tuula Linna kirjoittaa humanioran ja kestävän kehityksen suhteesta. Kirjoitus on julkaistu alkunperin Tiedeakatemian Vuosikirjassa 2023.
Tiedeneuvontaa G20-maiden valtiopäämiehille
Academia Europaea on kaikki tieteenalat kattava eurooppalainen tieteilijöiden yhteisö. Professori Marja Makarow on toiminut akatemian presidenttinä vuodesta 2022 lähtien. Hän avaa kirjoituksessaan akatemian merkittävää työtä tiedeneuvonnan kentällä.
Kesä on professorin tutkimusaikaa – tutkimuskausijärjestelmää tarvitaan
”Hallitus on sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. Opiskelijamäärien nostaminen edellyttää henkilöstömäärän kasvattamisen lisäksi myös tutkimuskausien kaltaisia rakenteellisia uudistuksia”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
Asiaa selvittämään olisi aiheellista perustaa laaja-alainen työryhmä.
Tekoäly tieteessä: mahdollisuuksista eettisiin haasteisiin
”On tärkeää, että tiedeyhteisö määrittelee selkeät suuntaviivat tekoälyn soveltamiselle, lisää läpinäkyvyyttä ja ylläpitää jatkuvaa dialogia siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, kirjoittaa pääsihteerimme Pekka Aula.
”Tieteellinen tutkimus ei ole irrallaan yhteiskunnallisista arvoista ja eettisistä pohdinnoista.”
Tuula Linna: Mistä yrityksiä T&K-hankkeisiin?
Puheenjohtajamme Tuula Linna kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan perustutkimuksen merkityksestä sekä yritysten roolista T&K-rahoituksen kasvattamisessa.
”Monet pörssiyhtiöt ovat panostaneet kiitettävästi myös alkuvaiheen innovatiiviseen tutkimukseen, kuten vetyteknologiaan. Pulmana lienee pikemminkin se, miten saadaan teollisten toimijoiden kiinnostus T&K-rahoitukseen kasvamaan laajemmin yrityskentällä. Myös pk-yrityksille on saatavilla T&K-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin, mutta yritykselle saattaa olla haasteellista yksin toteuttaa T&K-projekteja.”