Blogi
Suodata
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yhä tärkeämpää nuorille tutkijoille
”Yhä useampi nuori tutkija kokee tärkeäksi sen, että omalla tutkimustyöllä tai siihen liittyvällä toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä myös tiedemaailman ulkopuolella”, kirjoittaa Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja Lasse Lehtonen.
”Monesti tutkimus vaikuttaa ympäröivään maailmaan monimutkaisilla tavoilla, jotka pakenevat yksioikoisten mittarien kategorisointeja.”
Humanistiset tieteet kestävyydessä
Millainen on humanististen tieteiden rooli aikamme suurten haasteiden ratkaisemisessa? Tiedeakatemian puheenjohtaja Tuula Linna kirjoittaa humanioran ja kestävän kehityksen suhteesta. Kirjoitus on julkaistu alkunperin Tiedeakatemian Vuosikirjassa 2023.
Tiedeneuvontaa G20-maiden valtiopäämiehille
Academia Europaea on kaikki tieteenalat kattava eurooppalainen tieteilijöiden yhteisö. Professori Marja Makarow on toiminut akatemian presidenttinä vuodesta 2022 lähtien. Hän avaa kirjoituksessaan akatemian merkittävää työtä tiedeneuvonnan kentällä.
Kesä on professorin tutkimusaikaa – tutkimuskausijärjestelmää tarvitaan
”Hallitus on sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. Opiskelijamäärien nostaminen edellyttää henkilöstömäärän kasvattamisen lisäksi myös tutkimuskausien kaltaisia rakenteellisia uudistuksia”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
Asiaa selvittämään olisi aiheellista perustaa laaja-alainen työryhmä.
Tekoäly tieteessä: mahdollisuuksista eettisiin haasteisiin
”On tärkeää, että tiedeyhteisö määrittelee selkeät suuntaviivat tekoälyn soveltamiselle, lisää läpinäkyvyyttä ja ylläpitää jatkuvaa dialogia siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, kirjoittaa pääsihteerimme Pekka Aula.
”Tieteellinen tutkimus ei ole irrallaan yhteiskunnallisista arvoista ja eettisistä pohdinnoista.”
Tuula Linna: Mistä yrityksiä T&K-hankkeisiin?
Puheenjohtajamme Tuula Linna kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan perustutkimuksen merkityksestä sekä yritysten roolista T&K-rahoituksen kasvattamisessa.
”Monet pörssiyhtiöt ovat panostaneet kiitettävästi myös alkuvaiheen innovatiiviseen tutkimukseen, kuten vetyteknologiaan. Pulmana lienee pikemminkin se, miten saadaan teollisten toimijoiden kiinnostus T&K-rahoitukseen kasvamaan laajemmin yrityskentällä. Myös pk-yrityksille on saatavilla T&K-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin, mutta yritykselle saattaa olla haasteellista yksin toteuttaa T&K-projekteja.”
Tuula Linna: Näkymiä tuleville vuosille
”Tiede elää, kehittyy ja uudistuu yli vaalikausien, mutta toisaalta rahoituksella ja sen ohjaamisella voidaan jo yhdenkin vaalikauden aikana vaikuttaa tutkimuksen edellytyksiin”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
”Kurkistus hallitusohjelmaan nostattaa odotuksia. Hallitus on luvannut käyttää tiedeyhteisön asiantuntemusta laajasti ja katsoa tämän päivän haasteita kauemmas.”
”Nämä tavoitteet kohtaavat hyvin strategiamme painopistealueista vaikuttavan, kestävän ja uudistuvan tieteen. Esimerkiksi Tiedeakatemian vakiinnuttamat tiedeneuvonta ja -sparraus ovat mitä ilmeisemmin tulleet jäädäkseen. Tieteen osuus kestävyyden turvaamisessa on aivan ilmeinen.”
Päätöksenteko kaipaa ilmiölähtöistä tiedeviestintää
”Tieteellä voisi olla paljon nykyistä näkyvämpi asema teemojen nostamisessa julkiseen keskusteluun ja politiikan keskiöön”, kirjoittaa asiantuntijamme Iiris Koivulehto.
”Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä aktiivisempaa ilmiölähtöistä viestintää ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, jossa useiden tieteenalojen tutkimustuloksia kootaan yhteen. Tarvittaisiin myös siirtyminen hankevetoisesta tiedeviestinnästä kohti pitkäjänteisempää vaikuttamistyötä.”
Blogi: Kohti tiedon ja osaamisen huoltovarmuutta
”Viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet voimakkaaseen globaaliin blokkiutumiseen ja polarisaatioon, mikä on tuonut lisää haasteita avoimelle tieteelle sekä tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen väliselle kansainväliselle yhteistyölle. Samalla on noussut esiin kysymys, keiden kanssa ja millä tieteen aloilla yhteistyötä on soveliasta tehdä ja mitä tieteen ja teknologian tuloksia voidaan kansallista turvallisuutta vaarantamatta jakaa.”