Blogi
Suodata
Kesä on professorin tutkimusaikaa – tutkimuskausijärjestelmää tarvitaan
”Hallitus on sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. Opiskelijamäärien nostaminen edellyttää henkilöstömäärän kasvattamisen lisäksi myös tutkimuskausien kaltaisia rakenteellisia uudistuksia”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
Asiaa selvittämään olisi aiheellista perustaa laaja-alainen työryhmä.
Tekoäly tieteessä: mahdollisuuksista eettisiin haasteisiin
”On tärkeää, että tiedeyhteisö määrittelee selkeät suuntaviivat tekoälyn soveltamiselle, lisää läpinäkyvyyttä ja ylläpitää jatkuvaa dialogia siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, kirjoittaa pääsihteerimme Pekka Aula.
”Tieteellinen tutkimus ei ole irrallaan yhteiskunnallisista arvoista ja eettisistä pohdinnoista.”
Tuula Linna: Mistä yrityksiä T&K-hankkeisiin?
Puheenjohtajamme Tuula Linna kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan perustutkimuksen merkityksestä sekä yritysten roolista T&K-rahoituksen kasvattamisessa.
”Monet pörssiyhtiöt ovat panostaneet kiitettävästi myös alkuvaiheen innovatiiviseen tutkimukseen, kuten vetyteknologiaan. Pulmana lienee pikemminkin se, miten saadaan teollisten toimijoiden kiinnostus T&K-rahoitukseen kasvamaan laajemmin yrityskentällä. Myös pk-yrityksille on saatavilla T&K-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin, mutta yritykselle saattaa olla haasteellista yksin toteuttaa T&K-projekteja.”
Tuula Linna: Näkymiä tuleville vuosille
”Tiede elää, kehittyy ja uudistuu yli vaalikausien, mutta toisaalta rahoituksella ja sen ohjaamisella voidaan jo yhdenkin vaalikauden aikana vaikuttaa tutkimuksen edellytyksiin”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna.
”Kurkistus hallitusohjelmaan nostattaa odotuksia. Hallitus on luvannut käyttää tiedeyhteisön asiantuntemusta laajasti ja katsoa tämän päivän haasteita kauemmas.”
”Nämä tavoitteet kohtaavat hyvin strategiamme painopistealueista vaikuttavan, kestävän ja uudistuvan tieteen. Esimerkiksi Tiedeakatemian vakiinnuttamat tiedeneuvonta ja -sparraus ovat mitä ilmeisemmin tulleet jäädäkseen. Tieteen osuus kestävyyden turvaamisessa on aivan ilmeinen.”
Päätöksenteko kaipaa ilmiölähtöistä tiedeviestintää
”Tieteellä voisi olla paljon nykyistä näkyvämpi asema teemojen nostamisessa julkiseen keskusteluun ja politiikan keskiöön”, kirjoittaa asiantuntijamme Iiris Koivulehto.
”Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä aktiivisempaa ilmiölähtöistä viestintää ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, jossa useiden tieteenalojen tutkimustuloksia kootaan yhteen. Tarvittaisiin myös siirtyminen hankevetoisesta tiedeviestinnästä kohti pitkäjänteisempää vaikuttamistyötä.”
Blogi: Kohti tiedon ja osaamisen huoltovarmuutta
”Viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet voimakkaaseen globaaliin blokkiutumiseen ja polarisaatioon, mikä on tuonut lisää haasteita avoimelle tieteelle sekä tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen väliselle kansainväliselle yhteistyölle. Samalla on noussut esiin kysymys, keiden kanssa ja millä tieteen aloilla yhteistyötä on soveliasta tehdä ja mitä tieteen ja teknologian tuloksia voidaan kansallista turvallisuutta vaarantamatta jakaa.”
Kriisistä kriisiin – pitkäjänteinen tutkimus kaipaa rinnalleen nopeaa vaikuttamista
”Tieteentekijöillä on paljon sellaista asiantuntijuutta, joka ei tällä hetkellä tule riittävästi kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa. Tiedeyhteisön tulisikin sekä aktiivisesti haastaa itseään että vaatia myös uudenlaista tiedepolitiikkaa.”
”Tarvitsemme kipeästi uusia rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla tutkijat saadaan nykyistä paremmin mukaan tulevaisuuden rakentamiseen”, kirjoittaa akatemiasihteerimme Jaakko Kuosmanen.
ChatGPT täyttää vuoden – Mitä jokaisen tutkijan tulisi nyt pohtia?
ChatGPT on ollut arjessamme tasan vuoden. Viimeistään nyt on tärkeää alkaa ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia laajat kielimallit avaavat tutkijoille jo nyt, lähivuosista puhumattakaan.
Esittelemme kolme tekoälyyn liittyvää kysymystä, joita jokaisen tutkijan olisi syytä pohtia.
Blogi: Huolia TKI-rahoituksen jakautumisesta
”Vuosi 2023 näytti alkavan tieteen ja tutkimusyhteisön kannalta hyvin, kun T&K-rahoituslaki valmistui parlamentaarisen TKI-ryhmän työn tuloksena”, kirjoittaa esimiehemme Kimmo Kaski. ”Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei tarkemmin määritelty, jäi tilanne kuitenkin avoimeksi.”
”Avoin tilanne ja epäsuhta kirjattujen tavoitteiden ja ensi vuoden rahoitusesityksen välillä aiheuttaa perustutkimuksen osalta aiheellista huolta sekä tiedeyhteisössä että korkeakouluissa.”