Tieteen historia
Suodata

Witness Seminar: Akateemisen keskustelun rajat Suomessa
Tervetuloa seminaariin akateemisesta keskustelukulttuurista ja toisinajattelusta Suomessa. Mukana apulaisprofessori Hanna Kuusela, professori Susanna Paasonen ja professori Heikki Patomäki.

Tiedeakatemia mukana tuottamassa pienoiselämäkertoja Kansallisbiografiaan
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) julkaisemaa Kansallisbiografiaa on täydennetty uusilla pienoiselämäkerroilla suomalaisista tieteentekijöistä. Mukana ovat esimerkiksi akateemikot Kaisa Häkkinen, Martti Koskenniemi, Ilkka Niiniluoto ja Anna-Leena Siikala sekä Nobelin palkinnon saaja, taloustieteen professori Bengt Holmström.

Lecture: The Machine in the Therapist: From Freud to ChatGPT
A warm welcome to a guest lecture by Elizabeth Lunbeck (Harvard University) titled ”The Machine in the Therapist: From Freud to ChatGPT”

Historian tutkija tähtihetkien ja epäonnistumisten jäljillä
Juttusarjan kuudennessa osassa Heikki Mikkonen kertoo työstään. Hän työskentelee tutkijana Suomen tieteen historia -hankkeessa.

Tutkijahaastatteluiden tekemistä ja syventymistä tieteen historiaan – tutkijana Tiedeakatemiassa
Juttusarjan kolmannessa osassa syvennytään Hannan ja Sophyn työhön. Minkälaista on työskennellä tutkijana Tiedeakatemiassa?

Ella & Georg Ehrnroothin säätiöltä rahoitusta Suomen tieteen historian hankkeelle
Loppuvuodesta myönnetyllä 93 000 euron rahoituksella saadaan lisää tieteenhistorian asiantuntijoita antamaan panoksensa yhteisen tiedemenneisyytemme tutkimukseen.

Etsitään vastapainoa tieteen menestystarinoille
Suomen tieteen historian hanke etsii nyt haastateltavia, joiden uralle on sattunut vastoinkäymisiä, joista he ovat valmiita kertomaan tutkimuskäyttöä varten.

Tieteentekijöiden haastattelut ja inhimillisen kokemuksen merkitys
Mikä tieteenteossa sytyttää? Mitkä yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet tieteentekoon viime vuosikymmeninä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaavat Suomen tieteen historian monivuotisessa tutkimushankkeessa haastateltavat tieteentekijät.

Muistitieto on tieteen inhimillinen tekijä
Tieteenhistoriassa korostuvat erilaiset tärkeät saavutukset, keksinnöt ja innovaatiot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet tieteelliset ristiriidat sekä erilaiset epäonnistumiset. Tätä tieteen inhimillistä puolta voidaan kartoittaa muistitiedon avulla.