Jäsenet

Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta. Kirjallisen perustellun ehdotuksen uuden varsinaisen tai ulkomaisen jäsenen valitsemiseksi voi tehdä vähintään kaksi varsinaista jäsentä. Jäsenet ovat Tiedeakatemian ydin ja merkittävin voimavara. Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla.

Jäsenten lukumäärä on rajattu: alle 65-vuotiaita jäseniä voi kerrallaan olla korkeintaan 333. Jäsenen täyttäessä 65 vuotta Tiedeakatemiaan voidaan valita yksi uusi jäsen. Yli 65-vuotiaiden jäsenyys säilyy ennallaan. Jäsenyys on elinikäinen.

Tällä hetkellä Tiedeakatemiassa on 331 alle 65-vuotiasta jäsentä. Yhteensä varsinaisia jäseniä on 877. Lisäksi Tiedeakatemialla on 163 ulkomaista jäsentä.

Varsinaiset jäsenet

Tiedeakatemian kotimaisiksi jäseniksi kutsutaan ansioituneita suomalaisia tieteenharjoittajia, ja heitä valitsemassa ovat tieteen huiput, Tiedeakatemian jäsenet.

Lue lisää

Ulkomaiset jäsenet

Vuodesta 1924 lähtien Tiedeakatemiaan on kutsuttu myös ulkomaisia jäseniä. Ulkomaiset jäsenet edustavat tieteen huippuja ympäri maailman. Jäsenten valinnassa noudatetaan samoja tiukkoja periaatteita kuin kotimaisten jäsenten valinnassa.

Lue lisää

Jäsenvalinta

Tiedeakatemian sääntöjen mukaisesti kirjallisen perustellun ehdotuksen uuden varsinaisen tai ulkomaisen jäsenen valitsemiseksi voi tehdä vähintään kaksi varsinaista jäsentä. Ehdotukset käsittelevät matemaattis-luonnontieteellisen ja humanistisen osaston valintatoimikunnat.

Lue lisää

Kunniajäsenet

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseneksi kutsutaan tutkijana tai tieteen suosijana ansioituneita henkilöitä. Ensimmäiset kunniajäsenet valittiin vuonna 1910.

Lue lisää

Ryhmät ja osastot

Suomalainen Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon. Osastot voivat jakaantua ryhmiin esimerkiksi tieteenalojen mukaan.

Lue lisää