Uutiset

Miten eurooppalainen politiikka voisi sopeutua matalaan syntyvyyteen ja korkeaan elinikään?

Kahdeksan eurooppalaisen tiedeakatemian yhteisessä kannanotossa arvioidaan, että matala syntyvyys, ikääntyvä väestö ja kasvava maahanmuutto asettavat tuntuvia haasteita poliittiselle päätöksenteolle. Hallitusten on sopeuduttava väestönmuutoksiin tilanteessa, jota varjostavat ilmastonmuutos ja tiettyjen luonnonvarojen niukkuus.

Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen kirjoitus ”Suomen tieteen eettinen valvonta kestää hyvin kansainvälisen vertailun” julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalastalla 24.2.2016. ”Nykyisen tutkimuseettisen valvonnan toimivuuden tuomitseminen yksittäistapauksen perusteella…

Helsingin Sanomien kirjoituksessa (21.2.) nostettiin esille ajatus siitä, että tarvitsisimme Suomeen tutkimusorganisaatioista riippumattoman valvojan käsittelemään tieteessä tapahtuvia eettisiä vilppiepäilyjä.

Tutkijoiden rehellisyys kannattelee tieteen uskottavuutta. Tutkimustulosten tieteellisyyden ja eettisyyden arvioinnissa tiedeyhteisö on keskeisesti mukana. Vertaisarviointi on menettely, jonka avulla tiedeyhteisö valvoo sitä, että julkaistut tutkimustulokset täyttävät sekä tieteelliset että eettiset vaatimukset. Tutkimusryhmien johtajilta edellytetään riittävää tieteellistä pätevyyttä, ja heille myös kuuluu vastuu ryhmänsä toiminnan eettisyydestä.

Alexander von Humboldt -säätiön tunnustuspalkinto professori Mikael Forteliukselle

Jorma Sipilä ja Marianne Stenius
HS Vieraskynä 8.1.2014

Laadukkaan tutkimuksen tekeminen kärsii työtehtävien hajanaisuudesta. Lisäksi päätöksenteossa kuullaan liian vähän tutkijoiden ääntä.

Suomalaisen tieteen nykytilasta on syytä olla huolissaan. 1990-luvun mahtava tieteen nousukausi taittui 2000-luvun alussa.

Ongelmana ei ole tutkimuksen määrä vaan laatu. Yksi tapa vertailla tieteen kansainvälistä laatua ovat viittausindeksit. Ne kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen kaltaisistaan eurooppalaisista tiedemaista.