Uutiset
Suodata
Suomalaisen Tiedeakatemian uudet jäsenet 2024
Suomalaiseen Tiedeakatemiaan on valittu 21 uutta jäsentä. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia. Uudet valitut jäsenet edustavat laajalti suomalaista tieteen kenttää.
Lämpimät onnittelut!
Akateemikko Markku Kulmalalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
Suomalainen Tiedeakatemia jakoi perjantaina 19.4. vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto myönnettiin vaikuttavan uran tehneelle akateemikko Markku Kulmalalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.
Syksyn 2024 yleisötilaisuudet – ehdota aihetta!
Tiedeakatemian avoimet yleisötilaisuudet jatkuvat jälleen syksyllä 2024! Tilaisuudet järjestetään Ritarihuoneella Helsingissä kerran kuukaudessa.
Keräämme nyt ehdotuksia tulevien tilaisuuksien aiheiksi. Mistä tilaisuuksissamme tulisi keskustella? Kuka on oikea henkilö puhumaan aiheesta? Jätä ehdotuksesi 31.5. mennessä!
Suomen tieteen historia -hankkeelle merkittävä rahoitus Alfred Kordelinin säätiöltä
Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt suuret kulttuurihankkeet -ohjelmastaan 270 000 euroa Suomen tieteen historia -hankkeelle.
Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran ainutkertainen hanke tarkastelee tiedekentän nykyisyyttä ja tulevaisuutta historian valossa.
Hyvää Vilhon päivää!
Vilhon nimipäivänä 6.4. muistamme Vilho Väisälää.
Vilho Väisälä (1889–1969) oli meteorologi ja Meteorologisen keskuslaitoksen Ilmala-observatorion johtaja. Hänet tunnetaan erityisesti ilmakehän tutkimukseen liittyvistä keksinnöistään, muun muassa 1930-luvulla rakentamastaan radioluotaimesta.
Suomalaineen Tiedeakatemiaan perustettiin vuonna 1963 Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto Vilho Väisälän tekemän lahjoituksen pohjalta.
Sijoitussalkun luontojalanjälki mitataan ensimmäistä kertaa Suomessa
Jyväskylän yliopiston tutkijat ja Suomalainen Tiedeakatemia selvittävät yhdessä Tiedeakatemian luontojalanjäljen. Merkittävin osa selvitystä on Tiedeakatemian mittavan sijoitusportfolion luontojalanjäljen laskeminen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa kehitetään mittari sijoitussalkun luontovaikutuksille. Projektin päätteeksi menetelmä julkaistaan avoimeen käyttöön.
Uusia verkkokursseja tutkimuksen vaikuttavuudesta – tiedevälittämistyömme keskeisesti esillä!
Helsingin yliopisto on julkaissut uuden verkkokurssin, joka syventyy tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden teemoihin. Tiedeakatemia on ollut keskeisesti mukana kurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Alkuvuodesta on julkaistu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, eOppivan ja INVEST-tutkimuskeskusen yhteinen verkkokurssi.
Tieteemme historiaa: Geriatrian pioneeri Eeva Jalavisto
Fysiologian professori Eeva Jalavisto muistetaan uraauurtavana vanhuudentutkijana, jonka työ vanhusten terveydellisten ja sosiaalisten olojen puolestapuhujana on tärkeä osa suomalaista tieteen historiaa.
Suomalainen Tiedeakatemia juhlistaa naistenpäivää vuosittain nostamalla esille merkittäviä suomalaisia tutkijoita.
Tekoälyä tutkijoille: Kielimallit sopivat kokeneen tutkijan käyttöön
Yhteiskuntatieteilijä Mikko Rask näkee ChatGPT:ssä sekä potentiaalia että riskejä tutkimustyön kannalta. Hänen mielestään tutkijoiden ohjeistus tekoälyn käyttöön on vielä puutteellista: ei ole selvää, mihin tarkoituksiin tekoälyä on sallittua käyttää ja mihin ei.
Julkaisemme kevään aikana sarjan tekoälyyn ja tieteeseen liittyviä artikkeleita.