Ajankohtaista
Lue Tiedeakatemian
uusimmat uutiset.
Suodata
Kruununhaan kiehtova historia – Tiedeakatemia mukana Tieteiden yössä 25.1.2024
Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla paneudutaan 25.1. Kruununhaan kiehtovaan menneisyyteen. Alueen, asukkaiden ja tieteen historiaa valottavat professori Laura Kolbe ja dosentti Stefan Nygård.
Tilaisuus on osa Tieteiden yön ohjelmaa. Vapaa pääsy!
Seminar: The Europeanisation of Research and Higher Education, 29.1.2024
Recent decades have witnessed a profound transformation of the European and global research and higher education system. In this seminar, the topic is approached from the perspective of the history of knowledge.
The seminar will take place at The Finnish Society of Sciences and Letters (Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 4th floor) and online on Monday the 29th of January at 17:00 to 19:00
Päätöksenteko kaipaa ilmiölähtöistä tiedeviestintää
”Tieteellä voisi olla paljon nykyistä näkyvämpi asema teemojen nostamisessa julkiseen keskusteluun ja politiikan keskiöön”, kirjoittaa asiantuntijamme Iiris Koivulehto.
”Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä aktiivisempaa ilmiölähtöistä viestintää ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, jossa useiden tieteenalojen tutkimustuloksia kootaan yhteen. Tarvittaisiin myös siirtyminen hankevetoisesta tiedeviestinnästä kohti pitkäjänteisempää vaikuttamistyötä.”
Blogi: Kohti tiedon ja osaamisen huoltovarmuutta
”Viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet voimakkaaseen globaaliin blokkiutumiseen ja polarisaatioon, mikä on tuonut lisää haasteita avoimelle tieteelle sekä tieteentekijöiden ja tiedeyhteisöjen väliselle kansainväliselle yhteistyölle. Samalla on noussut esiin kysymys, keiden kanssa ja millä tieteen aloilla yhteistyötä on soveliasta tehdä ja mitä tieteen ja teknologian tuloksia voidaan kansallista turvallisuutta vaarantamatta jakaa.”
Kriisistä kriisiin – pitkäjänteinen tutkimus kaipaa rinnalleen nopeaa vaikuttamista
”Tieteentekijöillä on paljon sellaista asiantuntijuutta, joka ei tällä hetkellä tule riittävästi kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa. Tiedeyhteisön tulisikin sekä aktiivisesti haastaa itseään että vaatia myös uudenlaista tiedepolitiikkaa.”
”Tarvitsemme kipeästi uusia rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla tutkijat saadaan nykyistä paremmin mukaan tulevaisuuden rakentamiseen”, kirjoittaa akatemiasihteerimme Jaakko Kuosmanen.
Tallenne katsottavissa: Ilta tieteelle 11.12.2023
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2023 viimeisessä tilaisuudessa juhlistettiin matemaattis-luonnontieteellistä tutkimusta. Tilaisuuden avasi tieteen akateemikko, lääketieteen ja kirurgian professori Kari Alitalo katsauksellaan syöpätutkimukseen.
Lisäksi tilaisuudessa jaettiin vuoden 2023 Väisälän palkinnot professori Anu Kankaiselle ja professori Lauri Oksaselle sekä julkistettiin Väisälän rahaston apurahansaajat.
Ilta tieteelle 11.12.2023
Tiedeakatemian vuoden viimeinen yleisötilaisuus on omistettu matemaattis-luonnontieteelliselle tutkimukselle. Illan pääpuhujana on tieteen akateemikko, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Alitalo. Miten syöpä syntyy ja missä syöpätutkimuksessa Suomessa tällä hetkellä mennään?
Tilaisuudessa jaetaan lisäksi Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2023 Väisälän palkinnot sekä kuullaan palkinnonsaajien esitykset omasta tutkimuksestaan ja tieteenalastaan.
Ilmoittaudu mukaan!
Jäsentapahtuma: Ilta tieteelle ”etkot” 11.12.2023
Suomalaisen Tiedeakatemian joulukuun teemailta järjestetään Ritarihuoneella Helsingissä maanantaina 11.12. Tiedeakatemia kutsuu jäsenensä tapahtuman ”etkoille” Mariankadulle.
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan tieteestä yhdessä muiden jäsenten kanssa.
ChatGPT täyttää vuoden – Mitä jokaisen tutkijan tulisi nyt pohtia?
ChatGPT on ollut arjessamme tasan vuoden. Viimeistään nyt on tärkeää alkaa ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia laajat kielimallit avaavat tutkijoille jo nyt, lähivuosista puhumattakaan.
Esittelemme kolme tekoälyyn liittyvää kysymystä, joita jokaisen tutkijan olisi syytä pohtia.