Miten T&K-rahoituksen vaikuttavuutta tulisi arvioida? – Tiedesparraus nosti esiin tutkijoiden näkemyksiä

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti marras-joulukuussa 2024 Tiedesparrauksen valtion T&K-rahoituksen seuranta- ja arviointisuunnitelmasta. Työpajoissa tutkijat toivat esiin täydentäviä näkökulmia rahoituksen vaikuttavuuden seurantaan. Tiedesparraus toteutettiin yhteistyössä Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) sihteeristön kanssa.

Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa. Tiedesparraus on Suomalaisen Tiedeakatemian kehittämä konsepti.

TIN:n sihteeristön kanssa järjestetyn Tiedesparrauksen tavoitteena oli löytää täydentäviä näkökulmia käytettäväksi T&K-rahoituksen seurannassa ja arvioinnissa. Seuranta- ja arviointisuunnitelma tarkastelee sekä T&K-rahoituslain mukaista lisärahoitusta että valtion koko T&K-rahoitusta. Seurantaa ja arviointia toteuttaa TIN:n sihteeristö.

Tiedesparraus koostui kahdesta työpajasta, joissa tutkijat ja virkahenkilöt keskustelivat valtion T&K-rahoituksen seurantaa ja arviointia käsittelevästä suunnitelmaluonnoksesta. Tiedesparrauksessa hyödynnettiin stressitestaus-menetelmää, jossa tutkijat kävivät valmistelussa olevaa luonnosta läpi kriittisellä ja luottamukseen perustuvalla otteella. Suomalaisen Tiedeakatemian tiedevälittäjät fasilitoivat keskustelua.

”Tällaisessa yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa on tärkeää, että meillä on käytössämme tematiikan tutkijoiden laaja osaaminen ja ymmärrys. Keskustelut auttoivat meitä rakentamaan merkittävällä tavalla isoa kuvaa ilmiöstä ja hahmottamaan aiempaa paremmin siihen liittyviä asioita.”

Johanna Moisio, pääsihteeri, TIN

”Tiedesparraus oli meille valmistelijoille erittäin antoisa ja hyödyllinen. Se itse asiassa ylitti odotukset, jotka jo etukäteenkin olivat korkealla. Keskustelu oli rakentavaa, ja saimme paljon tärkeitä näkökulmia hyödynnettäväksi.”

Antti Pelkonen, valmistelija, TIN

Keskusteluissa tutkijat painottivat muun muassa, että pelkkien tutkimus- ja kehitystoiminnan lopputulosten mittaamisen sijaan tulisi seurata myös esimerkiksi yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön laatua ja intensiteettiä prosessin aikana. Keskusteluissa tutkijat ehdottivat yhtenä esimerkkinä järjestelmää, jossa organisaatiot itse määrittelisivät, miten ne osallistuvat kansallisiin tavoitteisiin ja miten tätä seurataan.

Seurannassa käytettävien indikaattoreiden osalta tutkijat painottivat tarvetta:

  • Vahvistaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön mittaamista
  • Kehittää kestävän kehityksen näkökulmaa mittaamisessa
  • Systematisoida olemassa olevaa arviointitietoa

”Tiedesparraus tukee tutkimuksen vaikuttavuutta tuomalla tutkitun tiedon suoraan päätöksenteon tueksi. Myös tutkijalle on tärkeää, että tieto saadaan oikea-aikaisesti ja relevantissa muodossa päättäjien käyttöön.”

”Tiedesparrauksen prosessi tarjosi tutkijoille arvokkaan mahdollisuuden yhdistää eri alojen näkökulmia ja syventää ymmärrystä monialaisessa, hyvin fasilitoidussa vuoropuhelussa.”

Kirsi Hyytinen, tutkimusryhmän johtaja, VTT

Tutustu keskustelun yhteenvetoon tästä.

Tiedesparraukseen osallistui kymmenen tutkijaa eri organisaatioista: Elias Einiö (VATT), Laura Himanen (CSC), Kirsi Hyytinen (VTT), Harri Laihonen (Itä-Suomen yliopisto), Erika Lilja (Suomen Akatemia), Jari Lyytimäki (Syke), Mika Naumanen (VTT), Elias Pekkola (Tampereen yliopisto), Petri Rouvinen (Etla) ja Petri Uusikylä (Vaasan yliopisto).

Suomalaisen Tiedeakatemian työ toteutettiin osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta.

Lisätietoja:
Laura Väliniemi
laura.valiniemi@acadsci.fi