Tutkimusryhmän perustamiseen tarkoitetut tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Suomalaisen Tiedeakatemian historian ensimmäiset, 150 000 euron arvoiset Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana kuluvana keväänä. Myönnetyillä apurahoilla tutkitaan pehmeiden, elävien ja nestemäisten materiaalien fysiikkaa sekä taivaankappaleiden sisäisiä rakenteita.
Tänä keväänä pilotoitu Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha on suunnattu tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijoille oman tutkimusryhmän perustamiseen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Uusi rahoitusmuoto herätti alkuvuodesta paljon kiinnostusta, vastaavanlaiset tutkimusryhmän perustamiseen myönnettävät tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia.
Tiedeakatemian rahoitus on luonteeltaan joustava ja mukautuu hakijan tarpeisiin. Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin kahdelle tutkijalle.
Matilda Backholm työskentelee apulaisprofessorina Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Hänen Living Matter -tutkimusryhmänsä kartoittaa pehmeiden, elävien ja nestemäisten materiaalien fysiikkaa.
Backholmin tutkimusryhmä kehittää uusia kokeellisia menetelmiä ja teoreettisia malleja pienten elävien organismien voimien, virtausten ja dynamiikan tutkimiseen. Tavoitteena on ratkaista suuria haasteita fysiikan ja biologian rajapinnalla. Tutkimustulokset voivat mahdollistaa muun muassa uusien, biologisia systeemejä jäljittelevien teknologioiden kehittämisen lääketieteelle sekä ruoantuotannon kehittämisen yhteistyössä kasvinjalostusyritysten kanssa.
”Hankeapuraha on minulle uutena apulaisprofessorina äärimmäisen tärkeä ja mahdollistaa tutkimustyöni nopeutumisen ja tutkimusryhmäni laajentamisen sekä uuden jännittävän tutkimussuunnan liittyen kasvien mikroskooppisten juurien dynamiikkaan”, Backholm toteaa. ”Olen erittäin kiitollinen tästä mahdollisuudesta.”
Joonas Ilmavirta toimii apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Ilmavirran projektin tavoitteena on rakentaa matemaattinen teoria, jonka avulla voidaan luotettavasti määrittää muiden taivaankappaleiden kuin kotiplaneettamme sisäiset rakenteet. Avainasemassa ovat seismiset mittaukset ja seismisten aaltojen käytöksen riippuvuus planeettatyypistä sekä sen vaikutus epäsuoran mittaamisen teoriaan. Seismistä mittausdataa itsessään on saatavilla jo monilta planeetoilta ja kuilta.
”Väisälä-hankeapuraha mahdollistaa avauksen uuteen inversio-ongelmien matemaattista teoriaa ja maapallon ulkopuolista seismologiaa yhdistävään suuntaan, jonka rahoittaminen konservatiivisemmilla rahoitusmalleilla olisi vaikeaa”, Ilmavirta kertoo. ”Sillan rakentaminen palvelee molempia aloja ja mahdollistaa pitkällä aikavälillä niiden hyötymisen toisistaan.”
Lisätietoja
Kimmo Kaski
esimies, Suomalainen Tiedeakatemia
kimmo.kaski@aalto.fi
p. 050 560 4825
Matilda Backholm
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
matilda.backholm@aalto.fi
p. 050 308 7488
Joonas Ilmavirta
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
joonas.ilmavirta@jyu.fi
p. 050 340 2325