Vuosi 2023 näytti alkavan tieteen ja tutkimusyhteisön kannalta hyvin, kun T&K-rahoituslaki valmistui parlamentaarisen TKI-ryhmän (tutkimus, kehitys ja innovaatio) työn tuloksena. Laki määrää nyt TKI-rahoituksen nostamisen 4 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei tarkemmin määritelty, jäi tilanne kuitenkin avoimeksi.
”Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei tarkemmin määritelty, jäi tilanne kuitenkin avoimeksi.”
Elokuussa julkisuudessa nousi esiin ehdotus, että T&K-lisärahasta kaksi kolmasosaa tulisi kohdentaa suoraan yrityksille kilpailtavaksi innovaatiorahoitukseksi ja yksi kolmannes Suomen Akatemialle. Elokuun lopussa valtiovarainministeriön tekemä esitys näytti perustutkimukseen panostamisen osalta vielä tätäkin heikommalta. Tutkimusyhteisöjen taholta on muistutettu, ettei esitys näyttäisi noudattavan TKI-työryhmän eikä hallitusohjelman tavoitetta, jossa rahoituksella varmistettaisiin erityisesti alkuvaiheessa vuosittain jopa 9000 TKI-osaajan kouluttaminen. Näistä osaajista 2000:nen toivotaan olevan tohtoreita ja jakautuvan sekä yritys- että julkissektorille rikastuttamaan tasapuolisesti kaikkia TKI-ketjun osia.
”Avoin tilanne ja epäsuhta kirjattujen tavoitteiden ja ensi vuoden rahoitusesityksen välillä aiheuttaa perustutkimuksen osalta aiheellista huolta sekä tiedeyhteisössä että korkeakouluissa.”
Avoin tilanne ja epäsuhta kirjattujen tavoitteiden ja ensi vuoden rahoitusesityksen välillä aiheuttaa perustutkimuksen osalta aiheellista huolta sekä tiedeyhteisössä että korkeakouluissa, jotka ovat avainasemassa tuottamassa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja TKI-osaajia. Tämän saman huolen toivat esille myös tieteen akateemikot kirjeessään hallituksen ministereille, josta myös Helsingin Sanomat uutisoi syyskuussa. Ennen budjettiriihen alkua julkistetussa kirjeessä todetaan, että ”tutkimus- ja kehitystyön vahva ja pitkäjänteinen resurssointi on avainedellytys tieteen ja talouden menestymiselle ja maan kilpailukyvylle”. Toisena keskeisenä viestinä akateemikot nostavat kirjeessään esiin huolensa hallituksen esityksestä kiristää maahanmuuton edellytyksiä todeten tämän olevan vastoin maamme etua. ”Suomalaisen tieteen kilpailukyky säilyy vain, jos edelleenkin voimme rekrytoida ulkomailta huippututkijoita ja parhaita opiskelijoita”, kirjeessä todetaan. Kirje on luettavissa kokonaisuudessaan Suomalaisen Tiedeakatemian verkkosivuilla.
”Nyt, kun hallituksen budjettiriihi on käyty, huolet TKI-rahan jakautumisesta ovat yhä ajankohtaisia.”
Suomalainen Tiedeakatemia jakaa kaikki akateemikkojen esittämät perustellut huomiot ja kiittää esityksistä T&K-rahoituksen tasapuolisesta jakamisesta eri TKI-toimijoiden kesken. Nyt, kun hallituksen budjettiriihi on käyty, huolet TKI-rahan jakautumisesta ovat yhä ajankohtaisia. Ilahduttavaa on, että hallitus on päättänyt panostaa TKI-osaamiseen tohtorikoulutuspilotin muodossa.
Tiedeakatemia on riippumattomana yleistieteellisenä toimijana valmis yhteistyöhön tutkittuun tietoon perustuvissa asiantuntijatehtävissä kaikkien TKI-sektorien toimijoiden kanssa. Tähän aktiiviseen vaikuttavuustyöhön ”Tieteen parhaaksi ja yhteiskunnan hyväksi” ovat Suomalaisen Tiedeakatemian kaikki jäsenet tervetulleita osallistumaan.
Professori Kimmo Kaski
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies