Tieteen akateemikkojen kirje Orpon hallitukselle

Suomalainen Tiedeakatemia julkaisee kokonaisuudessaan tieteen akateemikkojen kirjeen (14.9.2023) Orpon hallitukselle. Hallitus sopi budjettiriihessään 19.9. talousarvioesityksestä vuodelle 2024 sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Vaikka budjettiriihi on ohitse, ovat kirjeen esiin nostamat huolet mm. T&K-rahoituksen jakautumista ja perustutkimuksen asemasta edelleen ajankohtaisia. Tiedeakatemia jakaa kaikki akateemikkojen esittämät perustellut huomiot.

14.9.2023

Arvoisat ministerit

Yhteiskunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että tiedettä ja tutkimusta tarvitaan sivistyksen ja osaamisen edistämiseksi, koulutuksen perustaksi sekä innovaatioiden lähteeksi. Hallitusohjelman kirjaus tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) roolin vahvistamisesta on erittäin merkittävä. Tieteen akateemikkoina katsomme kuitenkin velvollisuudeksemme muistuttaa, että huippututkimus yhdessä siitä kumpuavan osaamisen kanssa pitävät Suomen elinvoimaisena ja menestyvänä yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa. Tutkimus- ja kehitystyön vahva ja pitkäjänteinen resurssointi on avainedellytys tieteen ja talouden menestymiselle ja maan kilpailukyvylle.

Kokonaisuutena valtiovarainministeriön elokuun lopussa julkistama ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on kuitenkin pettymys. Se ei noudata Orpon hallituksen hallitusohjelmaa eikä parlamentaarisen TKI-työryhmän linjauksia, vaan jää hyvinkin vajaaksi. Jotta Suomi voi säilyttää kilpailukykynsä ja synnyttää uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa, on tärkeää varmistaa, että T&K-rahoitus jakautuu oikeudenmukaisesti ja tukee elinkeinoelämän kehittämistyön lisäksi myös varsinaista tieteen tekemistä.

Perustutkimus on T&K-toiminnan kulmakivi, sillä ilman sen luomaa pohjaa ei synny innovaatioita eikä sovelluksia. On oleellista varmistaa, että vahvat tutkimusalamme pysyvät maailman kärjessä eikä niiden kyvykkyys ja innovaatiopotentiaali rapistu. Akatemiarahoituksen ohella yliopistojen perusrahoitus on tärkeä tutkimustoiminnan edellytys. Tieteen laaja-alaisen perustan sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä, jotta suomalaiset tutkijat voivat kilpailla maailman huipulla.

Talouden rinnalla meidän on välttämätöntä toimia maapallon ekologisen kantokyvyn puitteissa ja säilyttää elämän perusedellytykset myös tuleville sukupolville. Kansalaistemme normaali arki on vaarassa kadota, ellei luonnonkatastrofeja pyritä torjumaan kaikin poliittisin keinoin.

Hallitus on myös ilmoittanut panostavansa tohtorikoulutuksen pilottiin, jonka avulla halutaan varmistaa korkean tason osaamisen siirtyminen elinkeinoelämän käyttöön. Valitettavasti pilotti on jäämässä resursseiltaan liian pieneksi, mikä vaarantaa koko ajatuksen. Tämän lisäksi tarvitaan myös nuorten tutkijoiden urapolkujen varmistamiseksi riittävät resurssit.

Haluamme myös todeta, että esillä olleet linjaukset maahanmuuton edellytysten kiristyksistä ovat vastoin maamme etua. Suomalaisen tieteen kilpailukyky säilyy vain, jos edelleenkin voimme rekrytoida ulkomailta huippututkijoita ja parhaita opiskelijoita.

Petteri Orpon hallitus neuvottelee valtion talousarviosta budjettiriihessään lähiaikoina. Me tieteen akateemikot ja aloillamme kansainvälisesti johtavat tutkijat kehotamme hallitusta varmistamaan, että T&K-rahoitus palvelee Suomea parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on investointi tulevaisuuteemme ja maamme menestymiseen globaalissa kilpailussa.

Tieteen akateemikot

Kari Alitalo, Eva-Mari Aro, Riitta Hari, Kaisa Häkkinen, Sirpa Jalkanen, Heli Jantunen, Martti Koskenniemi, Markku Kulmala, Risto Nieminen, Ilkka Niiniluoto, Merja Penttilä, Arto Salomaa ja Irma Thesleff