Vaikuttavuusraportti: Tiedevälittämisessä harppauksia eteenpäin – tiedevälittäjien ammattikunta silti yhä marginaalinen

Tiedeakatemian vuosien 2022–2026 tiedevälittämistoiminnan vaikutuksista on tehty selvitys. Ministeriöissä on oltu tyytyväisiä tuotettujen tietokoosteiden nopeaan valmistumiseen, laatuun ja hyödyllisyyteen. Tiedesparrausten yhteiset keskustelut puolestaan lisäsivät ministeriöiden asiantuntijoiden kokemusta siitä, että tutkijat auttavat heitä.

Tiedevälittämisen vaikuttavuus on moniulotteinen prosessi ja syy-seuraussuhteiden osoittaminen vaikeaa. Päätösvalmistelun tietopohja rakentuu monipuolisesti erilaisista tiedon lähteistä, ja jopa valmisteluun osallistuneelle yksittäisen tiedon merkitystä saattaa olla vaikea arvioida. Selvityksessä keskityttiinkin arvioimaan tiedevälittämistyön tavoitteiden edistymistä.

Yhteensä vuosina 2023–2026:

  • Tiedesparrauksia järjestettiin 14 tilaisuutta ja niihin osallistui 92 eri tutkijaa ja 50 eri virkahenkilöä
  • tietokoosteita julkaistiin 23 ja niiden tekemiseen osallistui 184 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista
  • tiedevälittäjien verkostotapaamisissa kävi noin 100 osallistujaa erilaisista organisaatioista

Tiedesparraukset

Onnistumisia:

  • Ministeriöissä sparraukset ovat auttaneet tunnistamaan huomiotta jääneitä näkökulmia sekä hahmottamaan uudella tavalla monimutkaisia ilmiöitä. Tiedesparrauksista on otettu suoraan sisältöjä päätösvalmisteluun.
  • Tutkijat ovat saaneet monitieteisissä keskusteluissa omaan tutkimusteemaansa uutta näkökulmaa sekä tutustuneet muiden alojen tutkijoihin, joita eivät työssään muuten tapaisi.

Haasteita:

  • Onnistumiset tiedevuorovaikutuksessa eivät välttämättä takaa tiedon hyödyntämistä, koska valmistelutyöhön vaikuttavia tekijöitä on paljon, kuten muu tieto sekä poliittiset päämäärät.
  • Tiedesparraus näyttäytyy paikoin pistemäisenä menetelmänä, joka tarjoaa tietoa kertaluoteisesti usein pitkään valmisteluprosessiin.

Tietokoosteet

Onnistumisia:

  • Ministeriöille tietokoosteet ovat tarjonneet uuden tavan olemassa olevan tutkimustiedon ja tutkijoiden asiantuntijuuden koostamiseen. Verrattuna uuden tutkimuksen tilaamiseen prosessi on kevyempi ja nopeampi. Tietokoosteista on saatu suoraan otteita valmisteludokumentteihin.
  • Tutkijat ovat käyttäneet tietokoosteita myöhemmin omissa töissään, kuten erilaisissa keskustelu- ja esiintymistilaisuuksissa.

Haasteita:

  • Tietokoosteprosessi ei ole ulospäin tarpeeksi läpinäkyvä tehtävien valintojen ja rajausten osalta: miksi julkaisussa käsitellään vain tiettyjä näkökulmia tai aiheita, miten tutkijat on valittu ja mihin tietoa lopulta käytetään.

Tiedevälittämisosaaminen

Onnistumisia:

Haasteita:

  • Tiedevälittämisen ammattikunta on vielä kehityksensä varhaisessa vaiheessa.
  • Vasta pieni joukko tutkijoita ja virkahenkilöitä tietää Tiedeakatemian tiedevälittämistyöstä.

Lue koko raportti: Kohti maailman viisaimpia yhteiskunnallisia päätöksiä – Suomalaisen Tiedeakatemian tiedevälittämisen vaikutukset ja vaikuttavuus (PDF)

Arviointiraportin tiivistelmä (PDF)

Miten selvitys tehtiin?

Selvityksen tavoitteena oli lisätä oman organisaation ymmärrystä toiminnan vaikutuksista ja sekä tarjota kehittämisehdotuksia vaikuttavuuden edistämiseksi. Tiedevälittämisen vaikuttavuutta on tutkittu kansainvälisestikin vasta hyvin vähän, ja selvitys pyrkii myös tarjoamaan muille tiedevälittämistyötä tekeville tietoa toimivista ratkaisuista sekä toimintaan liittyvistä haasteista.

Vaikuttavuuskartoituksen toteutti Tiedeakatemiassa selvitystyön aikana työskennellyt Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tommi Kärkkäinen. Arviointi toteutettiin haastattelemalla sidosryhmien edustajia: tutkijoita, ministeriöiden asiantuntijoita ja muita tiedevälittäjiä. Selvityksessä hyödynnettiin lisäksi Tiedeakatemian omia tilastoja tiedevälittämisestä ja toimintaan osallistuneista, näkyvyysseurannan tietoja sekä Tiedesparrauksen palautekyselyn vastauksia.