Suomalainen Tiedeakatemia järjesti syksyllä 2024 Tiedesparrauksen väestörakenteen muutoksesta. Työ tuotti valtioneuvoston kanslialle systeemisen kokonaiskuvan muutokseen vaikuttavista tekijöistä.
Tiedesparraus on Suomalaisen Tiedeakatemian kehittämä konsepti. Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa.
Väestörakenteen muutosta käsitelleen Tiedesparrauksen päätavoitteena oli lisätä systeemistä ymmärrystä Suomen väestörakenteen muutoksesta. Kompleksisten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten väestörakenteen muutokseen varautuminen, edellyttää laajojen tiedollisten kokonaiskuvien luomista. Tavoitteena oli kehittää systeemityökaluja hyödyntävä toimintamalli, jota olisi tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää osana valtionhallinnon strategia- ja ennakointityötä.
Suomalaisen Tiedeakatemian ja valtioneuvoston kanslian lisäksi yhteistyöhön osallistui Strategisen tutkimuksen Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelma. Työhön on osallistunut tutkijoita myös ohjelman ulkopuolelta.
Lopputuotteena syntyi uutisen lopusta löytyvä interaktiivinen systeemikartta (voit avata sen erilliseen ikkunaan tästä).
Tiedesparrauksessa hyödynnettiin systeemistä lähestymistapaa, jossa tunnistettiin erityisesti asioiden välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutussuhteita. Osana työskentelyä pyrittiin tunnistamaan myös ns. vipupisteitä. Vipupisteet ovat systeemin kohtia, joihin on realistiset mahdollisuudet vaikuttaa ja joiden kautta voidaan tuottaa positiivisia kerrannaisvaikutuksia useaan systeemin osaan.
Interaktiivisen systeemikartan lisäksi Tiedesparrauksen työpajojen pohjalta koostettiin kirjallinen yhteenveto keskusteluista. Yhteenvedossa esitellään Tiedesparrauksen keskustelussa nousseita havaintoja väestörakenteen muutoksen nykytilanteesta, tilannekuvan muutoksesta lyhyellä aikavälillä sekä muutokseen varautumisesta ja vipupisteistä.
Tiedesparrauksessa väestörakenteen keskeisiksi lyhyen aikavälin muutoksiksi ennakoitiin esimerkiksi seuraavia muutostekijöitä:
- Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin jatkuvat voimakkaina
- Työelämä kansainvälistyy ja muuttuu mm. digitalisaation ja automatisaation merkityksen kasvaessa
- Vaikeasti ennakoitavat riskit, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät
- Eriarvoisuus ja polarisaatio yhteiskunnassa kasvavat
Koostetta varten kuultiin ja systeemikarttatyöskentelyyn osallistuivat seuraavat tutkijat: Venla Berg (Väestöliitto), Mirkka Danielsbacka (Turun yliopisto), Mika Gissler (THL), Hans Hämäläinen (Turun yliopisto), Marika Jalovaara (Turun yliopisto) Markus Jokela (Helsingin yliopisto), Timo Kauppinen (THL), Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus), Outi Kähäri (Oulun yliopisto), Taina Leinonen (Työterveyslaitos), Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto), Eveliina Lyytinen (Siirtolaisuusinstituutti), Pekka Martikainen(Helsingin yliopisto), Anneli Miettinen (Kela), Jessica Nisén (Turun yliopisto), Johanna Närvi (THL), Hannele Orjala (Tilastokeskus), Marjut Pietiläinen (Tilastokeskus), Mika Raunio (Siirtolaisuusinstituutti),Pasi Saukkonen (Helsingin kaupunki), Johanna Lammi-Taskula (THL), Maria Vaalavuo (THL), Tarmo Valkonen (Etla).
Työ on toteutettu osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta.
Lisätietoja:
Linda Lammensalo
linda.lammensalo@acadsci.fi
+358 50 308 7726