Riippumatonta tutkimustietoa ei hyödynnetä yhteiskunnassa edes lähelle sen täyttä potentiaalia. Suomalainen Tiedeakatemia ehdottaa, että seuraava hallitus toteuttaa kehitysharppauksen tutkimustiedon hyödyntämisessä ja päätöksenteon kansallisen tietopohjan vahvistamisessa.
Päätöksiä tehdään yhä monimutkaisemmassa ja nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutos ja disinformaation lisääntyminen kasvattavat painetta tehdä päätöksiä, jotka perustuvat laadukkaaseen, monitieteiseen, erilaiset riskit huomioivaan tietoon.
Laadukasta tutkimustietoa on paljon olemassa, mutta sitä ei aina hyödynnetä tehokkaasti hallinnossa. Tutkittua tietoa on pystyttävä hyödyntämään päätöksenteossa järjestelmällisesti, ennakoivasti ja läpinäkyvästi. Paremmalla tietopohjalla varmistetaan, että päätökset johtavat asetettuihin tavoitteisiin.
Tutkitun tiedon hyvä saatavuus ja hyödynnettävyys on osa Suomen huoltovarmuutta. Lisäksi vahva tietoperusta lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja legitimiteettiä ja on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja muutosjoustavuutta.
Paremmalla tietopohjalla tehdään vaikuttavampia päätöksiä
Tutkitun tiedon avulla voidaan varmistaa, että päätökset johtavat asetettuihin tavoitteisiin, ja tunnistaa haitallisia seurauksia ennen kuin ne toteutuvat. Tiedon parempi hyödyntäminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
Raskaiden raporttipinojen sijasta tutkijoiden asiantuntemusta voidaan tarjota suoraan päättäjän tarpeeseen. Uudet tiedevälittämisen keinot tuovat tiedon nopeasti, monialaisesti ja tarvelähtöisesti muotoiltuna päätöksentekoon. Suomessa on kehitetty kansainvälisesti innovatiivisia malleja tutkitun tiedon välittämiseen – on aika ottaa ne käyttöön.
Ehdotamme, että
1. Perustetaan temaattiset monitieteiset tutkijaryhmät tukemaan hallitusneuvotteluiden tietopohjaa.
Hallitusneuvotteluissa päätetään monimutkaisista teemoista. Yksittäisten asiantuntijakuulemisten lisäksi kootaan yhteen moninäkökulmainen tutkijaryhmä, joka tarjoaa kokonaiskuvaa teeman keskeisistä kysymyksistä, sen edistämiseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella.
2. Sovelletaan tiedevälittämisen malleja eduskuntatyöskentelyn tietopohjaisuuden parantamiseksi.
Kehitetään eduskunnan tietopalveluiden olemassa olevien toimintojen yhteyteen tutkitun tiedon hyödyntämistä tukevia toimintamalleja. Toimintamalleilla pyritään tuomaan tutkittu tietoa räätälöidysti ja moninäkökulmaisesti kansanedustajille, kun ajankohtaisia aiheita valmistellaan.
3. Otetaan ministeriöille systemaattisesti käyttöön uudet, tehokkaat tiedevälittämisen mallit
Suomessa on kehitetty uudenlaisia ja innovatiivisia keinoja (kts. Tiedesparraus) välittää tutkittua tietoa päätöksentekijöiden tarpeisiin. Niitä tulisi käyttää systemaattisesti.
4. Kasvatetaan ministeriöiden ja yliopistojen tiedevälittämiskyvykkyyksiä
Kehitetään virkahenkilöstön osaamista hyödyntää tutkittua tietoa osana valmistelua. Vahvistetaan yliopistojen osaamista tuottaa tietoa oikeassa muodossa oikea-aikaisesti. Hyödynnetään itsenäistä ja riippumatonta tietopohjaisen päätöksenteon syvällisesti tuntevaa tiedevälittäjäorganisaatiota virkahenkilöstön kouluttamiseen.
5. Nostetaan tehokkaamman tiedevälittämisen teema ministerityöryhmän agendalle
Vahvistetaan tietopohjaisen päätöksenteon strategista kehittämistä. Varmistetaan poliittinen sitoutuminen tietopohjaisen päätöksenteon kehittämiseen eri ministeriöissä ja hallinnonaloilla.