Hyvät Tiedeakatemian jäsenet, arvoisat kunniavieraat. Lämpimästi tervetuloa Suomalaisen Tiedeakatemian Tiedegaalaan. Olen Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kaski – esimies, kuten me Tiedeakatemiassa sanomme.
Juhlistamme tänään 115-vuotiasta Suomalaista Tiedeakatemiaa.
Mitä ovat tiedeakatemiat? Tiedeakatemioiden historia alkaa 1500-luvulta. Tieteellinen tutkimus keskittyi valistuksen vuosisadalla nimenomaan tiedeakatemioihin, joissa mm. luovuttiin latinan käytöstä ja ryhdyttiin esittämään tutkimuksia kansallisilla kielillä. Tiedeakatemiat välittivät uusimmat tutkimustulokset yhteiskunnan käyttöön.
Suomalaisen Tiedeakatemian perustaminen liittyy sekä 1800-luvun lopun kielikiistoihin ja poliittiseen ilmapiiriin että suomenkielisen korkeakoulutetun väestönosan kasvuun. Perustajajäsenien linjauksen mukaan ”Suomalaisen Tiedeakatemian tarkoituksena on tieteen viljeleminen ja erittäin tieteellisen työn edistäminen kansallisella pohjalla”. Perustava kokous järjestettiin juhlavissa tunnelmissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa 10. lokakuuta vuonna 1908.
Tänä päivänä Tiedeakatemia on riippumaton yleistieteellinen seura, joka toimii korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä sekä edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, siis tieteen parhaaksi – yhteiskunnan hyväksi.
Tuemme erityisesti nuoria tutkijoita, jaamme vuosittain apurahoja ja palkintoja. Järjestämme vuosittain lukuisia avoimia yleisötilaisuuksia. Myös tieteellinen julkaiseminen on kuulunut toimintaamme perustamisesta lähtien, nyt uudistuneena kaikki tieteenalat kattava Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Tiedeakatemialla on yli 1000 tieteellisten ansioiden perusteella kutsuttua jäsentä. Tänään järjestetyssä kevätkokouksessa kutsuimme 29 uutta jäsentä. Tiedeakatemian piirissä toimii itsenäisenä Nuorten Tiedeakatemia.
Tiedeakatemia haluaa olla näkyvä ja vaikuttava toimija. Nostan esille kaksi merkittävää yhteiskunnallista avausta: tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen edistämisen sekä Suomen tieteen historia -hankeen.
Tiedeakatemian perustamisesta lähtien yksi sen päätehtävistä on ollut ja on edelleen tutkittuun tietoon pohjautuvan päätöksenteon edistäminen. Viime vuosina olemme tehneet yhteistyötä ministeriöiden kanssa tieteen ja päätöksenteon keskusteluyhteyksien molemminpuoliseksi vahvistamiseksi. Keskeisenä kumppanina on ollut Valtioneuvoston kanslia, jonka kanssa olemme koonneet tiedepaneeleita ja järjestäneet ministeriöiden ennakointityötä tukevia dialogeja. Tämän vuoden alussa toteutimme Valtioneuvoston kanslian toiveesta laajan tutkijoiden arvioita sisältävän katsauksen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Sitä hyödynnetään hallitusneuvotteluissa ja tulevan hallituksen työssä. Tälle osaamiselle on syntynyt myös kansainvälistä kysyntää, nyt jo YK:ta myöten.
Suomen tieteen historia -hankeen tavoitteena on tuottaa jäsennelty kokonaisesitys suomalaisen tieteen kentästä ja sen muutoksista eri aikoina. Ainutlaatuista hankkeessa on, että siinä käytetään laajasti tieteentekijöiden muistitietoa. Hankkeeseen liittyy muistitiedon keruu, jonka organisoivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Kansallisarkiston ja Suomen Historiallisen Seuran kanssa. Kutsumme tätä hanketta Suomen Tieteen Kalevalaksi, jonka muistitiedon keruuseen toivon kaikkia jäsenien ottavan osaa jakamalla näkemyksiään oman tieteenalansa kehityksestä.
Lopuksi haluan tieteentekijöiden puolesta lähettää viestin tulevalle hallitukselle. Toivomme, että parlamentaarisen TKI-työryhmän suosituksia ja rahoituslakia noudatetaan. TKI:ssä K:ta ja I:tä ei voi olla ilman T:tä, eli pitkäjänteistä ja uteliaisuuteen ohjaavaa Tiedettä ja tieteellistä perustutkimusta. Tieteellä on – uuden tiedon, ymmärryksen ja osaamisen tuottajana ja reservinä – ajatonta itseisarvoa, mutta myös ajallista ”välinearvoa” eli hyötyä. Uusi tieteellinen tieto on yhteiskunnan kehityksen, onnistuneiden innovaatioiden ja hyvinvoinnin sammaloitumaton peruskivi.
Pidemmittä puheitta toivotan kaikille mukavaa iltaa.
Kimmo Kaski
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies