Tiedettä tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnassa lisääntyvien erilaisten kriisien ratkomisessa. Ilta tieteelle -tilaisuudessa 9. helmikuuta haettiin ideoita siihen, miten tieteen asemaa voitaisiin vahvistaa päätöksenteon pöydissä. Esille nousivat niin tiedepaneelit, kokeiluista kerättävä tutkimustieto kuin tiedevälittäminen.
Laadukasta tieteellistä tietoa tuotetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan, mutta sen hyödyntämisessä päätöksenteossa on vielä paljon tehtävää. Tutkijoiden sekä hallinnon ja päättäjien välistä yhteistyötä tulisi kehittää vauhdilla proaktiiviseen, eri tutkimusalojen yhteistyötä korostavaan ja ilmiölähtöiseen suuntaan, summasi alustuksessaan Tiedeakatemian akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen.
Illan paneelikeskustelussa aiheesta keskustelivat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen, ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Janne I. Hukkinen, psykologian professori Christina Salmivalli sekä Jaakko Kuosmanen.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tieteen ja päätöksenteon välistä yhteistyötä olisi tarve lisätä, vaikka Suomessa onkin tiettyjä vakiintuneita tiedevuorovaikutuksen tapoja. Esille nostettiin monenlaisia esimerkkejä, joiden avulla tieteen asemaa voidaan vahvistaa, kuten usean eri alan osaamista kokoavat tiedepaneelit ja erilaiset yhteiskunnalliset kokeilut, joista kerätään tutkimustietoa ennen laajempia päätöksiä.
Emeritusprofessori Hukkinen esitti ajatuksen professorien palkkaamisesta määräaikaisesti hallintoon, kuten Yhdysvalloissa on tehty. Ministeri Talvitie korosti tieteestä sivistyksestä ja demokratiasta käytävän keskustelun merkitystä.
Tilaisuudessa kuultiin myös Jaakko Kuosmasen esittelemää tilannekuvaa tieteen asemasta päätöksenteossa Suomessa ja maailmalla sekä Janne I. Hukkisen ja Christina Salmivallin oppeja ja omakohtaisia kokemuksia tutkimustiedolla vaikuttamisesta ympäristöpolitiikassa sekä kriisitilanteessa nopeasti kootun covid-tiedepaneelin toiminnassa.
”Suomen tietopohjaisen päätöksenteon malli ei ole täysin tulevaisuudenkestävä, koska mukana on hajanainen joukko toimijoita ja vastuu vaikuttamisesta jää pitkälti yksittäisten tutkijoiden harteille. Tieteen tekijöiden tulisi tiivistää yhteistyötään ja poliittisten toimijoiden ottaa tiedevuorovaikutuksen pysyvien, mutta ketterien kanavien vahvistaminen omalle agendalleen”, tiivisti Jaakko Kuosmanen.
Suomalainen Tiedeakatemia jatkaa työtään vahvemman tieteen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen puolesta ja toivottaa kaikki toimijat mukaan jatkamaan keskusteluja myös sen merkityksestä tulevien poliittisten prosessien sisältönä.
Tilaisuus on katsottavissa tallenteena Yle Areenassa