Tieteen historia

Suomen tieteen historia -hanke

Suomen tieteen historia on vuonna 2023 käynnistynyt tutkimushanke, joka selvittää itsenäisyyden aikana Suomessa tehdyn tieteen keskeiset kehityskulut ja yhdistää ne kansainväliseen tieteen- ja tiedonhistorialliseen tutkimuskehykseen. Tutkimus jäsennetään kolmeen vaiheeseen: 

1) tiede itsenäisyyden alkuvaiheen hauraan demokratian tukena tai haastajana, 

2) tiede korkeakoulutuksen laajenemisen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen aikakaudella toisen maailmansodan jälkeen, 

3) tieteen asema kiihtyvän eurooppalaistumisen ja kiristyneen kilpailun vuosikymmeninä vuosituhannen vaihteessa. 

Kaikissa vaiheissa Suomi on ollut osa tieteen globaaleja verkostoja. Samalla tiede on ollut arkipäiväistä tekemistä, johon liittyy onnistumisia, epävarmuutta sekä erilaisia ihanteita. 

Kansallisiin ja globaaleihin keskusteluihin osallistuvan hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tieteen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksesta sekä Suomen asemasta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Pyrimme yhtäältä hahmottamaan, miten tiede on ollut mahdollistamassa sivistyksen, teknologian, talouselämän ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymistä. Toisaalta haluamme kiinnittää huomiota niihin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin tekijöihin, jotka eri aikoina ovat rajoittaneet tieteen tekemistä Suomessa. 

Hanke kytkeytyy 2000-luvulla virinneeseen tutkimuskeskusteluun, joka on nostanut esille paitsi kansallisuuden ja kansainvälisyyden suhteen tieteen ja tiedon historiassa myös maantieteelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset rajat ylittävän vuorovaikutuksen roolin tiedon luomisessa. Suomen tieteen historia hanke osallistuu tähän keskusteluun tutkimalla muun muassa sitä, miten tiedonhistorian (history of knowledge) uudet teoreettiset kehykset soveltuvat tieteenhistorian tutkimiseen tieteenalarajat ylittävällä ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen huomioivalla tavalla.