Vaikuttavaa Tiedesparrausta: Ymmärrys syy- ja seuraussuhteista liikunnan ja huippu-urheilun edistämisessä kasvoi

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti alkuvuodesta 2025 yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston kanssa Tiedesparrauksen liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä Suomessa.

Juttusarjassa tuodaan esiin Tiedesparrauksen hyötyjä ja vaikuttavuutta osallistujien näkökulmasta. Tiedesparraus on tutkijat ja päättäjät yhteen tuova tiedevälittämisen malli, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa.  

Helmikuussa järjestetyn koko päivän mittaisen sparrauksen tavoitteena oli vahvistaa valtion liikuntaneuvoston tulevaisuus- ja ennakointityön tietopohjaa sekä lisätä systeemistä ymmärrystä liikunnan, liikkumisen ja urheilun edistämisen taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä niiden välisistä suhteista. Lisäksi tutkijat kommentoivat liikuntaneuvoston tilasto- ja ennustekatsauksen luonnoksen johtopäätöksiä. 

Kustannustehokas tapa vahvistaa politiikkatoimien tietopohjaa 

Tiedesparraus vaikuttaa kolmella eri tasolla: 

  • päätösvalmistelun tietopohja ilmiöstä täydentyy ja jäsentyy 
  • monitieteisen tutkijajoukon osaaminen tulee osaksi valmistelua  
  • virkahenkilöiden ja tutkijoiden tavoitteelliselle vuoropuhelulle kehitetään uudenlaista menetelmää 

Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Toni Piispanen kertoo, että Tiedesparraus ja tutkijoiden kanssa keskustelu toi yhteen arkiliikkumisen, harrasteliikunnan ja huippu-urheilun kokonaisuuden: “Nyt olemassa oleva tieto on paremmin jäsennelty ja ymmärrys syy–seuraussuhteista on kasvanut.” 

Liikuntaneuvoston tilasto- ja ennustekatsauksesta tutkijat nostivat esille sen, että liikkumisen edistämistä ei tule lähestyä liian suoraviivaisesti, sillä esimerkiksi teknologian vaikutukset liikkumiseen ovat ristiriitaisia ja vaihtelevat väestöryhmittäin. Lisäksi turhan usein liikunnan edistämisessä keskitytään mitattaviin ulkoisiin tekijöihin, mikä sivuuttaa yksilölliset psykologiset tekijät. Psykologisilla tekijöillä voi kuitenkin olla yhtä suuri merkitys käyttäytymisen muutoksessa kuin esimerkiksi rakennetulla ympäristöllä. 

Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen professori Sami Kokko puolestaan kuvailee Tiedesparrausta toimivaksi tavaksi välittää omaa tutkimustietoon pohjautuvaa osaamista päätöksentekoon. Hän koki prosessin kustannustehokkaaksi, sillä yhden päivän aikana käytiin keskittyneesti läpi monta tulokulmaa liikkumisen ja urheilun edistämiseen. 

Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg tiivistää prosessista: ”Tiedesparrauksen tärkein osa saattaa kuitenkin olla itse prosessi – se, että eri tieteenalojen tutkijoiden ja politiikkatoimien valmistelijoiden kesken päästään pohtimaan, mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa, mitä kysymyksiä meidän pitäisi esittää ja mistä meidän tulisi tietää lisää.” 

Mitä hyötyä Tiedesparrauksesta oli?  

Tiedesparraus onnistui osallistujien mukaan tavoitteissaan. Virkahenkilöt olivat tyytyväisiä erityisesti tietoaukkojen ja asioiden välisten syy–seuraussuhteiden tarkentumiseen. Tutkijat taas korostivat, että prosessi mahdollisti tiedon tehokkaan välittämisen osaksi päätösvalmistelua. 

Tiedesparrauksen onnistumiseen vaikutti: 

  1. Tietotarpeen määrittelyn lisäksi hallinnon edustajien kanssa sovittiin, millä käsitteillä Tiedesparrauksessa edetään. Tällä täsmennettiin työpajan aikana käytävää keskustelua ja ohjattiin sitä kohti tietotarpeeseen vastaamista. 
  1. Johtopäätöksiä kommentoitiin ainoastaan valmisteilla olevan dokumentin raameissa. Näin ollen keskustelu syötti suoraan tilasto- ja ennustekatsauksen viimeistelyyn. 
  1. Työpajan jälkeen asiantuntijat kommentoivat tiedevälittäjien laatimaa visuaalista kuvausta. Tämä validoi työn aikana syntyneen lopputuotteen, mikä helpottaa sen jatkokäyttöä osana päätösvalmistelua. 

Kysy lisää:

Linda Lammensalo

Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi

Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö

Laura Väliniemi

Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 091 0978
laura.valiniemi@acadsci.fi

Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö

Valokuva: Aleksi Kylmälahti