Suomalaisen Tiedeakatemian tuore keskustelupaperi kokoaa monialaista ja ajankohtaista tietoa väestön ikääntymisestä. Tiede ja päätöksenteko -tiimin asiantuntijat Vaula Helin ja Iiris Koivulehto kertovat tarkemmin keskustelupaperin tavoitteista ja siihen liittyneestä työstä.
Vaula Helin ja Iiris Koivulehto, miksi Terve, vanhuus! -keskustelupaperi tehtiin?
Paperi on osa laajempaa ilmiökartat-kehittämishanketta, jota teemme Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella. Työssä tarkastellaan väestön ikääntymistä kolmen laajemman kysymyksen kautta:
- Voidaanko terveeseen vanhuuteen vaikuttaa ennakoivasti?
- Tuottavatko tiedon ja palveluiden pirstaleisuus huonoa hoivaa ja resurssihukkaa?
- Miten vastataan kotona asuvien iäkkäiden kasvaviin hoivatarpeisiin?
Työn avulla pyrimme pääsemään käsiksi siihen, miten voisimme nykyistä paremmin tunnistaa tutkimusaukkoja ja päätöksentekijöiden tietotarpeita systeemisissä teemoissa. Työhön voi tutustua verkkosivuillamme täällä (aukeaa PDF-tiedostona).
Miten keskustelupaperi koostettiin?
Haastattelemalla tutkijoita ja keskeisiä sidosryhmätahoja lähdimme selvittämään, mitä teemoja aiheeseen liittyvissä keskusteluissa ja selvityksissä ei ole tähän mennessä riittävästi otettu huomioon.
Haastatteluissa kartoitimme näkemyksiä yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta suurimmista ja ajankohtaisimmista varautumisen aiheista. Kysyimme myös, millaista piilevää potentiaalia väestön ikääntymiseen liittyy.
Millaisia havaintoja teemasta nousi kartoituskeskusteluissa?
Moni asiantuntija korosti laajan kulttuurisen muutoksen tarvetta: emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea se tarkoittaa, että tulevaisuutemme on pitkäikäisten ja vanhojen ihmisten yhteiskunta.
Teemaan liittyvää keskustelua tuntui monen mielestä myös vaivaavan ongelmalähtöisyys, minkä sijaan kaivattiin konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
Miten asiantuntijahaastattelut toimivat tiedonkeruun menetelmänä?
Yksittäisten tutkimusten, selvitysten ja tutkimuskatsausten kokonaisuus on pirstaleinen, ja tämäntyyppisille kokonaiskuville yhteiskunnallisesti merkittävistä ilmiöistä on tarvetta. Pyrimme lähestymään ilmiöitä ja niiden tietopohjia uudenlaisilla tavoilla – näin saamme myös tuoreita näkökulmia keskusteltavaksi tietopohjaisen päätöksenteon kentälle.
Tutkijoita laajasti haastattelemalla voidaan saada koottua hyvä kokonaiskuva systeemisestä teemasta. Perinteisille menetelmille rakentuva tiedonkeruu on kuitenkin hidasta ja paljon resursseja vievää. Kehittämiselle on siis tarvetta ja tilaa.
Seuraavaksi pohdimmekin, miten voisimme hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kun kokoamme tutkijavetoisesti laajaa kokonaiskuvaa yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Mihin tarkoitukseen keskustelupaperi sopii?
Keskustelupaperi on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi ja hyödynnettäväksi alan toimijoiden käymissä keskusteluissa.
Kokonaiskuvaa hahmottelevan työn avulla voidaan tunnistaa poikkihallinnollisia ja monitieteellisiä kysymyksiä ja tukea aiheeseen liittyviä toimijayhteisöjen vuoropuhelua. Hyödynnämme näitä sisältöjä esimerkiksi eri sidosryhmien välisen keskustelun tukena ja kartoitamme keskusteluiden kautta aiheeseen liittyviä rajatumpia teemoja.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Suomalaisen Tiedeakatemian Ilta tieteelle –tilaisuudessa keskustellaan aiheesta maanantaina 9.10. Mukana ovat tutkijat Teppo Kröger, Leena Forma ja Esa Jämsen sekä ilmiökarttaprojektin tieteellinen neuvonantaja Timo Strandberg.
Työ jatkuu ja meihin saa olla yhteydessä, mikäli teemaan liittyvä yhteistyö kiinnostaa!
Lisätietoja:
Vaula Helin
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko -tiimi
vaula.helin@acadsci.fi
p. 041 5180 401
Iiris Koivulehto
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko -tiimi
iiris.koivulehto@acadsci.fi
p. 040 5649 886
Ilmiökartta-hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon Säätiö.