Taantumat vaikuttavat nuorten työtilanteeseen voimakkaammin kuin muiden ikäryhmien, mutta niiden vaikutukset nuorten työuriin vaikuttavat jäävän lyhytaikaisiksi. Koulutuksen ja työn välinen yhteys työmarkkinoilla on kuitenkin heikentynyt ja nuorilla on vaikeuksia täyttää työnantajien entistä korkeampia rekrytointivaatimuksia, toteavat tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tiedekoosteessa.
Talouden suhdanteet vaikuttavat nuorten työtilanteeseen voimakkaammin kuin muiden. 1990-luvun laman aikana valmistuneiden nuorten työllistyminen viivästyi ja tulotaso jäi jälkeen nousukauden aikana valmistuneisiin nuoriin verrattuna. Sen sijaan Euroopan finanssikriisi pari vuosikymmentä vuotta myöhemmin ei jättänyt pysyvää jälkeä nuorten työllistymiseen. Koronapandemia vaikutti kielteisesti nuorten työllisyyteen, mutta nuorten palkansaajien työllisyys kuitenkin toipui nopeasti jo vuoteen 2022 mennessä.
Taantuman vaikutukset vaikuttavat jäävän nuorilla lyhytaikaisiksi, jos talous kääntyy nousuun, ja toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että lähihistorian taantumien vuoksi nuorten ansiotaso olisi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäryhmistä.
”Taantuman aikaan valmistuminen on silti aina riski nuorille työmarkkinatulokkaille, kun vastavalmistuneiden kiinnittyminen työmarkkinoille pitkittyy. Työuran alun sirpaleisuudella voi olla kielteisiä seurauksia sekä taloudellisesti että sosiaalisesti”, toteaa Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori Tampereen yliopistosta.
Työelämän vaatimustason kasvu vaikeuttaa pääsyä työmarkkinoille
Avointen työpaikkojen osaamisvaatimukset ovat laajentuneet sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhä useammalla suomalaisnuorella on vaikeuksia täyttää työnantajien entistä korkeampia rekrytointivaatimuksia, minkä vuoksi he voivat jäädä kokonaan sivuun työmarkkinoilta.
”Nykykeskustelussa korostetaan korkeakoulutuksen merkitystä työmarkkinoilla, mikä antaa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneille nuorille kuvan, ettei heidän osaamisellaan ole arvoa. Tämä luo myös ilmapiiriä, jossa yhä useampi työnantaja alkaa edellyttää korkeakoulutusta työtehtäviin, joihin ammatillinen toisen asteen koulutus todellisuudessa riittäisi”, arvioi Susanna Ågren, tutkijatohtori Tampereen yliopistosta.
”Alemman korkeakoulututkinnon parempi tunnustaminen suomalaisilla työmarkkinoilla kansainvälisen käytännön mukaisesti voisi parantaa nuorten työllisyyttä”, jatkaa Markku Sippola, Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori.
Nuorten työelämä eriytyy jo varhain myös kielitaustan mukaan, esimerkiksi kesätyöpaikkoja haettaessa. Erityisesti nuorten 20–29-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on Suomessa erittäin matala, vain 51 % vuonna 2024.
Työllistämistoimenpiteisiin liittyvät sanktiot ovat riski
Tutkijoiden arvioiden mukaan nuorten työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuus on ollut heikkoa, ja esimerkiksi nuorisotakuun eli toimintamallin, jossa nuorille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan työ- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa, vaikutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Nuorten Ohjaamo-palvelun eli laaja-alaisen tuki- ja ohjauspalvelun vaikutuksista on positiivista näyttöä: asiakkaat sijoittuvat useammin työhön tai opintoihin ja heillä on pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaiksi.
Sen sijaan työllisyystoimenpiteiden velvoitteisiin nojaava sanktiojärjestelmä voi lisätä nuorten talousongelmia, syventää työttömyys- ja syrjäytymiskierrettä sekä vähentää työllistymisen todennäköisyyttä.
”Erityisesti nuoriin kohdistuvat toimeentulotuen sanktiot voivat johtaa työllistymistä vaikeuttavien ongelmien kasautumiseen”, sanoo Sami Ylistö, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto.
Tiedekoosteeseen osallistuivat tutkijat: Lotta Haikkola, akatemiatutkija, Nuorisotutkimusseura, Kati Kajastus, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Mirja Määttä, erikoistutkija, Juvenia/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, Markku Sippola, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Frida Westerback, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Sami Ylistö, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto ja Susanna Ågren, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto.
Nuorten paikka työelämässä -tietokooste toteutettiin Sitran Kuutio-projektin tietopohjan osaksi. Kuutio on Sitran kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja.
Kuutioon valitaan yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, ja noin 20-30 keskeistä johtajaa ja avainhenkilöä kutsutaan kahdeksi päiväksi työskentelemään sen parissa. Kuutio auttaa muodostamaan yhteisen tilannekuvan ja kehittämään ratkaisuja datapohjaisesti pitkä aikaväli ja erilaiset näkökulmat huomioiden. Lisätietoja Kuutiosta Sitran sivuilta: https://www.sitra.fi/kuutio/
Lisätietoa julkaisusta:
Annina Ala-Outinen
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 327 0032
annina.ala-outinen@acadsci.fi
Tiedevälittäminen ja viestintä