Tiedeakatemia järjesti elokuussa tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisesta Tiedesparrauksen, johon osallistui ensimmäistä kertaa myös puolueiden edustajia tutkijoiden rinnalla. Tieto- ja teknologiapolitiikka tarkoittaa tässä yhteydessä valtion politiikkaa, joka koskee datan ja tietovarantojen hallintaa sekä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden käyttöönottoa julkishallinnossa.
Sparrattavina oli puolueiden edustajia tietopolitiikan yhteistyöryhmästä, joka kerää yhteen eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoita. Ryhmän tehtävänä on valmistella yhteisiä kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi tekoälyn sääntelyyn.
Tiedesparraus on Tiedeakatemian kehittämä vuorovaikutuskonsepti, jossa tutkijat ja päättäjät käyvät tiedevälittäjien ohjaamaa keskustelua politiikkavalmistelun tietopohjan vahvistamiseksi.
Puoluetoimijat pääsivät esittämään tutkijoille kysymyksiä ja pohtimaan asioita ääneen luottamuksella
Tiedesparrauksen aiheena oli tieto- ja teknologiapolitiikan johtaminen. Yhteistyöryhmän pöydällä oli syksyn 2026 alussa lista toimenpideluonnoksia, joiden pohjalta ryhmä tulee muodostamaan ehdotuksen tulevien hallitusohjelmaneuvotteluiden pohjaksi. Sparrauksessa käsiteltiin esimerkiksi valtionhallinnon digitalisaatiohankkeisiin liittyviä haasteita. Hankkeet eivät usein tuota odotettuja säästöjä, ja uusien teknologioiden käyttöönotossa osaamisen kehittämisen rinnalla tarvitaan tarkoituksenmukaisia työkaluja ja selkeitä vastuita.
Tiedesparrauksen keskustelussa kyseenalaistettiin, onko ”johtaminen” edes oikea käsite kuvaamaan sitä, mitä tieto- ja teknologiapolitiikassa tarvitaan, sillä se tuo helposti mieleen ylhäältä alas rakennetun ohjauksen. Vaihtoehdoksi esitettiin mahdollistavaa otetta, jossa ylätaso asettaa yhteiset tavoitteet ja varmistaa resurssit, mutta käytännön ratkaisut syntyvät paikallisesti työn tuntevien ihmisten osallistumisella.
”Keskustelussa tietopolitiikasta moni tuoreelta vaikuttava idea on pohjimmiltaan vanhan kertausta. Voisimmeko tutkitun tiedon kautta saada tietopolitiikkaan parempia käsitteitä ja osallistamisen malleja, jotka tukisivat koko prosessia kunnianhimoisista tavoitteista aina kestävään toteutukseen?” pohtii Juhana Harju, SDP.
Kuva: Tiedesparraukseen osallistui puoluetoimijoita tietopolitiikan yhteistyöryhmästä sekä tutkijoita.
Suomessa ollaan taitavia ennakoimaan teknologian kehitystä, mutta ymmärrystä toimintaympäristöstä tulisi täsmentää
Tiedesparrauksen työpajassa pohdittiin tulevaisuutta kymmenen vuoden aikajänteellä. Keskustelussa todettiin, että Suomi osaa ennakoida itse teknologioiden kehitystä kohtalaisen hyvin, mutta heikommin sitä poliittista ja kaupallista jännitteistä toimintaympäristöä, jossa ne kehittyvät. Kuka kehityksestä hyötyy, kenen intressejä ajetaan ja miten toimijat asemoituvat suhteessa toisiinsa?
Ratkaisuksi esitettiin monitieteistä otetta tieto- ja teknologiapolitiikan johtamiseen. Suomen vahvuuksina nähtiin korkea institutionaalinen luottamus, pitkä digitalisaatiohistoria ja vahva kansalaisyhteiskunta, jotka luovat hyvän pohjan paikalliselle kokeilulle ja oppimiselle.
Yhteenveto kokoaa keskustelun keskeiset havainnot tiiviissä muodossa: tutustu siihen tästä.
Työpajaan osallistuivat tutkijat Emmi Heinisuo (VTT), Oskar Korkman (Hanken), Anna Lampi (Jyväskylän yliopisto), Antti Oulasvirta (Aalto yliopisto), Jussi Rasku (Tampereen yliopisto), Minna Ruckenstein (Helsingin yliopisto) ja Tomi Voutilainen (Itä Suomen yliopisto).
Sparrattavina olivat Juhana Harju (sd.), Otso Kivekäs (vihr.), Jouni Markkanen (kok.) ja Pasi Sammallahti (kok.).
Kiinnostaako Tiedesparraus? Ota meihin yhteyttä:
Linda Lammensalo
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö
Laura Väliniemi
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 091 0978
laura.valiniemi@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö