Kansalaisyhteiskunta murroksessa: Tiedesparraus arvioi tietopohjaa 

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti lokakuussa 2025 yhteistyössä oikeusministeriön kanssa Tiedesparrauksen kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperustasta. Tavoitteena oli arvioida nykyisen kansalaisjärjestöstrategian (2023-2027) valmistelun, toteutuksen ja seurannan tietopohjaa.  

Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa. Tiedesparraus on Suomalaisen Tiedeakatemian kehittämä konsepti. 

Oikeusministeriön määrittelemän ja rajaaman tietotarpeen mukaisesti työssä pyrittiin valmistelutyön tietopohjan arvioinnin lisäksi tunnistamaan siinä mahdollisia aukkoja. Tiedollisen kokonaiskuvan täydentyminen syöttää strategiahankkeeseen, jossa seuraavaksi lähdetään muodostamaan kansalaisyhteiskuntavisiota. 

”Kansalaisjärjestöstrategian toteuttaminen on suurin piirtein puolivälissä, joten sparraus auttoi varmistamaan tietoperustan laatua, haastamaan oletuksia ja tekemään selkoa tulevasta – tutkitun tiedon näkökulmasta”, toteaa sparraukseen osallistunut oikeusministeriön erityisasiantuntija Mikko Lehtonen.  

Kansalaisyhteiskunta muuttuu ja skenaariotyöskentelyn tarve kasvaa 

Tiedesparrauksessa todettiin, että kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperusta on pääasiallisesti hyvä. Työpajan aikana tutkijat ja oikeusministeriön asiantuntijat tunnistivat kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietopohjan lisäksi siihen jo vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia heikkoja signaaleja muutoksista, joihin hallinnossa tulisi varautua.  

Keskustelussa tunnistettiin, että nuoret etsivät parhaillaan uusia tapoja osallistua kansalaisjärjestöjen ja -yhteiskunnan toimintaan. Tekoälyn ja ihmisen rinnakkaiselo ovat esimerkki todellisuudesta, joka on lähempänä kuin ehkä ymmärrämmekään. Lisäksi paikallisuuden korostuminen nähtiin kansalaisyhteiskunnan trendinä, joka on paradoksaalisessa suhteessa globalisaation ja digitalisaatioon.  

”Tarkoituksemme on avata verkkokeskustelu kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta osana kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista. Tiedesparraus auttoi yhdessä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kanssa muotoilemaan keskustelunaiheita. Tutkijat korostivat keskustelussamme myös ennakointia, ja oli rohkaisevaa kuulla, että myös he tunnistivat skenaariotutkimusten tarpeen”, Mikko Lehtonen pohtii.  

Murroksen keskellä on tarpeellista hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja ja niihin varautumista. Erityisesti nousi esiin, että on tärkeää erottaa toisistaan empiirinen tieto siitä, mitä tiedämme kansalaisyhteiskunnan nykytilasta, arvovalinnat siitä, millaista kansalaisyhteiskuntaa haluamme, ja oletukset siitä, mihin suuntaan kansalaisyhteiskunta on kehittymässä. 

Tiedesparrauksessa oli yhteensä 8 osallistujaa, joista kaksi tutkijaa osallistui kommentoimalla kirjallisesti keskustelun yhteenvetoa: Petri Salo (Åbo Akademi), Niina Rantamäki (Jyväskylän yliopisto), Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto), Inga Saikkonen (Åbo Akademi), Petri Ruuskanen (Jyväskylän yliopisto), Eeva Luhtakallio (Helsingin yliopisto), Mikko Lehtonen (oikeusministeriö) ja Niklas Wilhelmsson (oikeusministeriö). 

Lue Tiedesparrauksen keskustelun yhteenveto

Suomalaisen Tiedeakatemian työ toteutettiin osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta. 

Ole yhteydessä Tiedesparrauksesta:

Linda Lammensalo

Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi

Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö

Laura Väliniemi

Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 091 0978
laura.valiniemi@acadsci.fi

Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö