Tiedesparraus
Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa. Olemme kehittäneet tiedesparrauksen yhdessä ministeriöiden kanssa.
Tiedesparraus purkaa perinteistä hallinto kysyy ja tutkijat vastaavat -mallia. Tarkkarajaisten kysymysten sijaan vuorovaikutus rakennetaan olemassa oleville dokumenteille ja aineistoille, joiden pohjalta tutkijat ja valmistelijat keskustelevat ohjatusti.
Tiedesparraus on vastauksemme lainvalmistelijoiden toiveeseen vuorovaikutukseen perustuvasta tiedetuesta. Se soveltuu erityisesti laajoihin ja monialaisiin valmisteluhankkeisiin, joissa niin kysymyksiä, vastauksia kuin tiedollista kokonaiskuvaa on hyödyllistä jäsentää tutkijoiden ja päättäjien yhteistyönä.
Tutkijat voivat auttaa valmistelijoita tunnistamaan, mistä asioita vielä ei ole tutkittua tietoa tai miten tietoa voidaa tai ei voida soveltaa.
Olemme toteuttaneet tiedesparrauksia ministeriöiden kanssa, mutta toimintamallia voidaan hyödyntää ja soveltaa myös muilla päätöksenteon tasoilla.
Tiedesparraus käytännössä
1. Suunnittelu | Aluksi tarkennamme yhdessä ministeriön valmistelijoiden kanssa tavoitteet ja pohdimme, mihin asioihin sparrauksessa kannattaa keskittyä, mitä aineistoja siinä voidaan käyttää ja missä laajuudessa ja aikataulussa sparraus kannattaa toteuttaa.
Tiedesparrausta voidaan käyttää esimerkiksi lakihankkeen yhteiskunnallisten haasteiden kirkastamiseen, tietopohjan arviointiin, tietoaukkojen tunnistamiseen tai toimenpide-ehdotusten vaikutusarviointiin.
Suppeimmillaan sparraus voi olla vain yhden työpajan laajuinen, ja toistaiseksi laajimmissa sparrauksissamme kyse on ollut viiden työpajan sarjasta.
2. Tutkijakartoitus | Etsimme sparraukseen sopivat tutkijat organisaatiorajoista välittämättä. Tutkijoiden määrä on yhdessä sparrauksessa vaihdellut neljästä kymmeneen.
3. Sparrausten valmistelu | Suunnittelemme yhdessä valmistelijoiden kanssa tarkemmat kysymykset, joihin työpajoissa keskitytään. Nämä käydään huolellisesti läpi myös tutkijoiden kanssa, jotta he osaavat valmistautua ja tietävät, mitä heiltä toivotaan.
4. Fasilitoidut työpajat | Työpajoissa tutkijat pitävät alustuksia sovituista teemoista, kommentoivat valmisteludokumenttien sisältöä ja keskustelevat toistensa ja valmistelijoiden kanssa. Työpajoissa pyritään avoimeen, kriittiseen ja rakentavaan keskusteluun. Tiedevälittäjä ohjaa keskustelua ja huolehtii aikataulusta, jolloin muut osallistujat voivat keskittyä asiasisältöihin.
Sparrausten lopputuote on vaihdellut: joissain tapauksissa tutkijat ovat työpajojen päätteeksi muotoilleet yhteiset viestinsä lakihankkeesta vastaavalle työryhmälle, toisissa tutkijat ovat tuottaneet omat kirjalliset tiivistelmänsä ja joissain tapauksissa lopputuote on ollut työpajoissa käyty keskustelu.
Hyödyt eri osapuolille
- Valmistelijat ovat kiitelleet mahdollisuutta keskustella rauhassa monitieteellisen ja hyvin valikoidun asiantuntijaryhmän kanssa. Tämä antaa heille laaja-alaisen ulkopuolisen näkemyksen valmistelun tilasta ja sen suunnasta. Erityisesti he ovat arvostaneet tutkijoiden avoimen kriittistä mutta rakentavaa lähestymistapaa.
- Tutkijoille sparrauksien ainoa hyöty ei ole ollut oman tutkimuksen vaikuttavuuden edistäminen, vaan he ovat kokeneet myös oppineensa paljon politiikkavalmistelun realiteeteista sekä saaneensa uusia, oman työnsä kannalta hyödyllisiä ajatuksia ja kontakteja. He ovat kokeneet myös keskustelut esimerkiksi toisten tieteenalojen tutkijoiden kanssa arvokkaiksi.
- Sekä tutkijat että lainvalmistelijat ovat arvostaneet tiedevälittäjien työpanosta työpajojen suunnittelussa, tutkijoiden kartoittamisessa ja perehdyttämisessä sekä työpajojen vetämisessä. Tämä teki heidän osallistumisestaan vaivatonta.
Toteuttamamme tiedesparraukset
Tähän mennessä olemme toteuttaneet tiedesparrauksia kuuden ministeriön kanssa:
- Ilmastovaikutusten arviointi, ympäristöministeriö, tammikuu 2020
- Julkishallinnon strategiatyö, valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto, maalis–syyskuu 2020
- Kansallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12), liikenne- ja viestintäministeriö, kesä–elokuu 2020
- Luonnonsuojelulain uudistus, ympäristöministeriö, kesäkuu 2020 – maaliskuu 2021
- Fossiilittoman liikenteen tiekartta, liikenne- ja viestintäministeriö, kesäkuu 2021
- Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö, elo–lokakuu 2021
- Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, kevät 2022
Tiedesparrauksia ovat hyödyntäneet ja olleet mukana kehittämässä myös Ympäristötiedon foorumi, Kaupunkiakatemia ja Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria.
Lisää tiedesparrauksesta
Katso tai kuuntele Jaakko Kuosmasen esitys tiedesparrauksesta kesäkuussa 2022 European University Associationin webinaarisarjassa.
Katso tai kuuntele, kun tutkimustoiminnan erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila ympäristöministeriöstä ja yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertovat kokemuksistaan luonnonsuojelulain uudistuksen tiedesparrauksesta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja strategisen tutkimuksen kanssa järjestämässämme webinaarissa lokakuussa 2021.
Lue Ylen juttu (28.11.2020) luonnonsuojelulain uudistuksesta ja sen tiedesparrauksesta.
Lue tiedesparrauksesta ympäristöministeriön oppaasta: Tutkijayhteistyöllä vahvempaa tietopohjaa valmisteluun – Valmistelijan opas vaikuttavaan tutkijayhteistyöhön
Jos olet kiinnostunut tiedesparrauksesta, ole yhteydessä Jaakko Kuosmaseen, jaakko.kuosmanen@acadsci.fi tai Iiris Koivulehtoon, iiris.koivulehto@acadsci.fi.