Suomessa ollaan huolissaan koko väestön koulutustasosta ja korkeakoulutettujen osuuden paikallaan junnaamisesta. Vähemmälle keskusteluissa on jäänyt elinikäisen oppimisen merkitys ja aikuisväestölle suunnattu opistojen koulutustarjonta. Tiedeakatemian uusi tiedekooste kokoaa tutkimukseen ja alan tutkijoiden näkemykseen perustuvan tilannekuvan vapaan sivistystyön merkityksestä yhteiskunnassa.
Vapaa sivistystyö tarkoittaa koulutusta, jota tarjotaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa. Näiden erilaisten opistojen koulutukseen osallistuu vuositasolla yli 900 000 suomalaista. Viime aikoina opistojen rahoitusta on leikattu merkittävästi.
Sivistyksen tasa-arvoisuutta tukeva rooli korostuu harvaan asutuilla alueilla
Kunnilla on velvollisuus turvata asukkaidensa perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, mihin sisältyvät myös sivistykselliset oikeudet.
Harvaan asutuilla alueilla:
- Mahdollisuudet kouluttautumiseen, itsensä kehittämiseen ja kulttuuriin osallistumiseen ovat suppeampia kuin tiiviimmin asutuilla alueilla.
- Paikalliset opistot tarjoavat yhä osallistumismahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä kulttuuritoimintaan.
- Osa oppilaitoksista kokee toimivansa alueensa ainoana jäljellä olevana koulutustoimijana.
”Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ei riipu pelkästään koulutusmahdollisuuksien olemassaolosta, vaan myös niiden tosiasiallisesta saavutettavuudesta sekä kyvystä tunnistaa erilaisten väestöryhmien tarpeet”, toteaa hyvinvointioikeuden yliopistonlehtori Iina Järvinen, Itä-Suomen yliopistosta.
Erityisesti nuorille ja ikääntyneille merkityksellistä opiskelua
Opistojen tarjoaman koulutuksen osallistujissa painottuvat työikäiset ja korkeakoulutetut. Vapaa sivistystyö pyrkii tavoittamaan kaikki kansalaiset, mutta tarjontaa on kohdennettu erityisesti ikääntyneille, maahanmuuttajille, matalan koulutustason omaaville, työttömille, oppimisvaikeuksia kokeville ja koulutussiirtymissä oleville nuorille. Koulutukseen osallistumisen on todettu vahvistavan hyvinvointia, osallisuuden kokemusta, toimintakykyä ja työssä jaksamista.
Opistojen rooli on keskeinen ikääntyneiden toimintakyvyn sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien säilyttämisestä yhteiskuntaan osallistumisessa. Ikääntyneistä 60 % ilmoittaa tarvitsevansa apua digiasioiden opetteluun ja vain noin viidesosa heistä käyttää digitaalisia sote-palveluja.
”Digiyhteiskunnassa myös eläkeikäisten osallisuus toteutuu koko ajan enemmän ja enemmän digitaalisten välineiden kautta. Aikuisia koskevat kansalliset ja pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että tekoälyn lukutaito ja robottilukutaito ovat meillä vielä hyvin rajallisia”, sanoo kasvatustieteen professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.
Laajennettu oppivelvollisuus tuli Suomessa voimaan vuonna 2021, mistä lähtien nuoret ovat voineet suorittaa oppivelvollisuuttaan kansanopistoissa. Opistovuoden tunnettuus ja saavutettavuus eivät ole vielä riittävällä tasolla koko Suomessa: nuoret itse tai heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eivät tunne opistojen tarjoamia mahdollisuuksia koulutus- ja työelämäpolkujen tukijana.
Tutkijat korostavat:
- Yhteiskunnan uudet ilmiöt ja isot muutokset, kuten tekoälyn ja robottien kanssa toiminen, kasvattavat tarvetta elinikäiselle oppimiselle ja aikuisväestön kouluttautumismahdollisuuksille.
- Sivistystyön keskiössä ei silti tule jatkossakaan olla pelkkä työelämä, vaan omaehtoinen ja hyvinvointia tukeva oppiminen.
- Todennetut hyödyt vapaasta sivistystyöstä liittyvät nimenomaan ihmisten hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii vapaan sivistystyön tulevaisuus
-työryhmä, joka julkaisee loppuraporttinsa ja toimenpide-ehdotuksensa 8.12.2026. Tiedekooste on tehty työryhmän taustamateriaaliksi.
Sisällön tuottamiseen osallistui kuusi eri alojen tutkijaa: Iina Järvinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Päivi Rasi-Heikkinen, professori, Lapin yliopisto, Janne Varjo, professori, Helsingin yliopisto, Jenni Pätäri, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Annika Pastuhov, yliopistonlehtori, Åbo Akademi ja Paula Alanen, tutkija/erityisasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Tutustu tietokoosteeseen: Oppivat ja aktiiviset kansalaiset – vapaa sivistystyö muuttuvassa yhteiskunnassa (PDF-tiedosto)
Lisätietoa julkaisusta:
Annina Ala-Outinen
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 327 0032
annina.ala-outinen@acadsci.fi
Tiedevälittäminen ja viestintä