Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.
Tämän vuoden kevätkokouksessa 17.4. Suomalaiseen Tiedeakatemiaan kutsuttiin 32 alansa huippututkijaa varsinaiseksi jäseneksi ja neljä ulkomaiseksi jäseneksi.
Uudet varsinaiset jäsenet edustavat laajalti suomalaista tieteen kenttää ja työskentelevät yhdessätoista kotimaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa.
Lämpimät onnittelut!
Uudet jäsenet 2026
Matemaattis-luonnontieteellinen osasto
Maijaliisa Erkkola on Helsingin yliopiston ravitsemusepidemiologian professori, joka on urallaan keskittynyt erityisesti lasten ja perheiden ruokailutottumuksiin ja niiden vaikutuksiin terveyteen ja sairastumisriskeihin.
Heikki Helanterä on Oulun yliopiston evoluutiobiologian ja genomiikan professori. Hän tutkii sosiaalisten hyönteisten evoluutiota ja yhteiskuntarakenteita, erityisesti muurahaisten genetiikkaa ja käyttäytymistä.
Simo Huotari on Helsingin yliopiston materiaalifysiikan professori. Hänen tutkii esimerkiksi materiaalitiedettä ja kiinteän aineen fysiikkaa, ja hänen tutkimuksensa ovat avanneet uusia näkökulmia materiaalien atomitason rakenteeseen ja dynamiikkaan.
Sami Hyrynsalmi toimii LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professorina. Hyrynsalmi on erikoistunut erityisesti ohjelmistoliiketoiminnan, ohjelmistokehityskäytäntöjen ja ohjelmistoturvallisuuden tutkimukseen. Hänen tutkimuksensa tarkastelevat ohjelmistoja sosio-teknisinä ilmiöinä.
Teemu Hölttä on Helsingin yliopiston puiden ekofysiologian professori. Hän tutkii, miten puut ottavat vettä ja sitovat hiiltä yhteyttämisen avulla, ja miten näiden vuorovaikutus säätelee puiden kasvua, vedenkulkua ja selviytymistä erilaisissa olosuhteissa.
Juha Kantanen on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori. Hän on tutkinut Suomen alkuperäisrotujen geeniperimää useilla kotieläinlajeilla, niiden säilyttämistä sekä eläinkantojen elinvoimaisuuden turvaamista.
Terho Lehtimäki on Tampereen yliopiston kliinisen kemian professori. Hänen tutkimuksensa on lisännyt ymmärrystä sydän- ja verisuonisairauksista sekä auttanut kehittämään käytännön hoitosuosituksia terveydenhuoltoon.
Kari Lehtinen on Itä-Suomen yliopiston ilmakehäfysiikan professori. Hän tutkii pienhiukkasia ja tunnetaan erityisesti niiden käyttäytymistä kuvaavien mallien kehittäjänä.
Mari Lundström on Aalto-yliopiston hydrometallurgian professori. Hänen tärkein tutkimusalueensa on Li-ioni-akkujen kierrätys ja niihin liittyvien erotusprosessien kehittäminen.
Lauri Oksanen on Helsingin yliopiston soveltavan matematiikan professori. Hän tutkii analyysiä ja geometriaa, ja hänen työnsä yhdistää osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teorian, käänteisongelmien teoriaa ja geometrisia menetelmiä.
Jussi Pihlajamäki on Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemuksen professori. Hänen keskeinen tutkimustyönsä on kohdistunut tyypin 2 diabeteksen aineenvaihduntaan ja diabeteksen ehkäisyyn, lihavuuteen ja siihen liittyviin komplikaatioihin sekä rasvamaksatautiin.
Roope Raisamo on Tampereen yliopiston ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen professori. Hän tutkii erityisesti kosketukseen ja muihin aisteihin perustuvia käyttöliittymäteknologioita.
Samuli Ripatti on Helsingin yliopiston biometrian professori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n johtaja. Hän tutkii kansantautien taustalla olevia geneettisiä mekanismeja ja geneettisten löydösten tuomista osaksi tautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Teemu Roos on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt koneoppimiseen ja tekoälyyn, ja hän on soveltanut tekoälymenetelmiä keskiaikaisten käsikirjoitusten tutkimuksesta ikääntymisen myötä tapahtuvan kognitiivisen rappeutumisen ennustamiseen.
Antti Sajantila on Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori. Hän on tunnettu suomensukuisten kansojen genetiikan tutkijana ja yksi maailman johtavista muinais-DNA-tutkijoista.
Antti Saraste on Turun yliopiston kardiovaskulaarisen lääketieteen professori. Hän tutkii sydän- ja verisuonisairauksia erityisesti kuvantamisen ja potilasdiagnostiikan näkökulmasta ja on ollut mukana laatimassa sekä kotimaisia että eurooppalaisia käypä hoito -ohjeita kardiologian alalta.
Markku Varjosalo on Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja. Hän tutkii systeemibiologian ja patologian menetelmin, miten solun signaalinvälitys toimii molekyylien tasolla ja miten se on häiriintynyt erilaisissa sairauksissa.
Aki Vehtari on Aalto-yliopiston tietotekniikan akatemiaprofessori. Hän tutkii tilastollista koneoppimista ja erityisesti Bayesilaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida epävarmuutta datasta tehtävissä ennusteissa.
Hongbo Zhang on Åbo Akademin farmaseuttisten biomateriaalien professori. Hän tutkii uusia materiaaleja, joilla voidaan parantaa lääkkeiden tehoa, kohdentaa niiden vaikutusta ja helpottaa annostelua.
Humanistinen osasto
Petri Böckerman on Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professori. Hänen tutkimuksensa käsittelee erityisesti, miten yksilöiden terveyskäyttäytyminen lisää sairastumisriskejä ja aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle.
Fred Dervin on Helsingin yliopiston monikulttuurisen kasvatuksen professori. Hänen tutkimuksensa käsittelee sitä, miten monikulttuurisuus näkyy ihmisten vuorovaikutuksessa, opetuksessa ja oppimisessa.
Marja Jalava on Tampereen yliopiston yhteiskuntahistorian professori. Hän on edistänyt Suomessa ja kansainvälisesti erityisesti tunteiden ja eläinten historian tutkimusta sekä historiankirjoituksen ja historianteorian tutkimusta.
Tommi Jantunen on Jyväskylän yliopiston suomalaisen viittomakielen professori. Hän on kehittänyt viittomakielen tutkimuksen metodologiaa ottamalla käyttöön tilastollisia menetelmiä ja liikekaappausteknologiaa, ja hän on yhdistänyt kielentutkimusta aivotutkimuksen menetelmiin.
Magdalena Kmak on Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori. Hänen on kehittänyt kansainvälistä siirtolaisuusoikeutta ollen mukana vakiinnuttamassa siirtolaistutkimusta osaksi oikeustieteellistä tutkimusta.
Anu Koivunen on Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professori. Hän toimii niin mediatutkimuksen kuin sukupuolentutkimuksen aloilla, viime aikoina hän on pureutunut esim. erilaisten mediamuotojen ja demokratian suhteeseen.
Katharina Kunter on Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori. Kunterin tutkimus keskittyy Euroopan 1900-luvun historiaan ja erityisesti poliittisen historian, uskonnon ja kulttuurin leikkauspintoihin.
Lasse Lipponen on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori. Hän on kansainvälisesti tunnustettu varhaiskasvatuksen ja oppimisen tutkija, jonka tutkimus kohdistuu lasten toimijuuteen, varhaisiin vuorovaikutusprosesseihin sekä oppimisympäristöjen laatuun.
Friederike Lüpke on Helsingin yliopiston Afrikan tutkimuksen professori ja Afrikan kielten ja monikielisyyden tutkija, joka on erikoistunut erityisesti länsiafrikkalaisiin kieliin. Hän on kirjoittanut mande-kieliin kuuluvan jalonken kieliopin.
Mikko Niemelä on Turun yliopiston sosiologian professori ja Kelan tutkimusprofessori. Hänen tutkimuksensa tarkastelee sosiaalipolitiikan rakenteita ja instituutioita sekä niiden vaikutuksia elinmahdollisuuksiin, eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin.
Roger Norum on Oulun yliopiston kulttuuriantropologian professori. Hän on erikoistunut Euroopan arktisiin alueisiin ja Etelä-Aasiaan sekä liikkuvuuden, digitaalisen vuorovaikutuksen ja ympäristöantropologian tutkimukseen.
Maija Setälä on Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori. Hän on ensisijaisesti demokratiatutkija, joka on perehtynyt alaansa teoreettisesti, empiirisesti ja kenttäkokein. Hänen tutkimuksensa käsittelevät erityisesti kansalaisosallistumista, päätöksenteon laatua ja demokratian legitimiteettiä.
Sanna Valkonen on Lapin yliopiston saamentutkimuksen professori, joka tutkii saamelaisuutta, alkuperäiskansaoikeuksia ja sitä, miten saamelainen poliittinen identiteetti rakentuu ja millaisia sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä siihen liittyy.
Ulkomaiset jäsenet
Anu Bradford toimii professorina Columbia Universityssä New Yorkissa. Hän on yksi sukupolvensa tunnetuimpia oikeustieteilijöitä maailmassa. Hän tutkii erityisesti kansainvälistä talous- ja sääntelyoikeutta sekä sitä, miten valtioiden ja alueiden sääntely vaikuttaa globaaleihin markkinoihin.
Aijun Ding on kiinalaisen Nanjing Universityn professori. Hän tutkii ilmakehän pienhiukkasia ja niiden vaikutusta pilvien muodostumiseen ja ilmastoon.
Ashok Kumar on intialaisen Indian Institute of Technology Kanpur -yliopiston professori. Hän tutkii energia- ja ympäristöteknologian materiaaleja ja prosesseja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa ja ympäristöteknologiassa.
Di Wei on kiinalaisen Beijing Institute of Nanoenergy and Nanosystems -tutkimuslaitoksen professori. Hän tutkii, miten varattujen hiukkasten sähköistä ohjausta nanorakenteissa voidaan ohjata nanomittakaavan rakenteissa, ja on kehittänyt uusia menetelmiä tämän hallintaan.