Mielipide, Helsingin Sanomat 24.2.2016
Hyvän tieteellisen käytännön pelisäännöt on sovittu kansainvälisesti. Niistä on myös julkaistu sekä kansainväliset että suomalaiset ohjeet, joihin kaikki tutkimusorganisaatiot ovat sitoutuneet. Pohjoismaita ja Suomea pidetään kansainvälisesti hyvinä esimerkkeinä tutkimusetiikassa ja sen valvonnassa.
Nykyisen tutkimuseettisen valvonnan toimivuuden tuomitseminen yksittäistapauksen perusteella olisi hätiköityä. Sen toimivuus kannattaa selvittää vertaamalla Suomen ja muiden maiden valvontaprosesseja ja löydöksiä vaikkapa opetusministerin asettamassa riippumattomassa työryhmässä.
Ensitunnelmia saa vertaamalla tutkimusvilppitutkintaa hampaattomaksi väitetyssä Suomessa ja kaikkein vahvimmin tutkimusorganisaation ulkopuoliseen valvontaan siirtyneessä Tanskassa. Vuonna 2014 Suomessa oli 21 käsiteltyä epäilyä, joista kuudessa todettiin vilppi. Tanskassa oli 7 käsiteltyä epäilyä, joista kahdessa todettiin vilppi.
Ehkä kannattaa odottaa selvityksen tuloksia ennen hutkimista yksittäistapauksen perusteella. Nyt on syytä katsoa, onko järjestelmämme riittävän hyvä. Numeroiden valossa ei näytä siltä, että valvonnan siirto riippumattomaan elimeen toisi ilmi enemmän vilppiä tai epäilyjä. Missään tapauksessa yksittäistapauksen perusteella ei tule tehdä ratkaisuja vaan selvittää asiaa tarkemmin.
Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen puolesta
Kirsi Tirri
esimies, professori