Tutkimusnäkökulmia kansliapäälliköiden pääviesteihin: julkaisujen kannet

15.06.2026 JulkaisutTiede ja päätöksenteko

Tutkijanäkökulmia kansliapäälliköiden evästyksiin tuleville hallituksille

Poliittisessa päätöksenteossa joudutaan tekemään vaikeita valintoja tulevien kahden hallituskauden aikana. Niiden vaikutusarvioinnissa tulisi huomioida myös mahdolliset vaikutukset yhteiskunnalliseen luottamukseen. Tiedeakatemian tuottamat tietokoosteet nostavat esiin tutkimukseen pohjautuvia riskejä ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön tulevaisuudessa.

Työ on tehty kansliapäälliköiden hallitusvaihdoksen pääviestityön tueksi valituissa teemoissa. Yhtenä läpileikkaavana teemana kansliapäälliköiden työssä on luottamuksen näkökulma.

Tutkijoiden mukaan yhteiskunnallisen luottamuksen taso seuraa pitkälti talouden kehitystä: kun taloudella menee hyvin, luottamus instituutioihin on demokratioissa korkealla ja päinvastoin. Passiivisessa luottamuksessa kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin ymmärtämättä taustalla vallitsevia syitä ja prosesseja, mutta aktiivisessa luottamuksessa ihmiset sen sijaan kokevat ymmärtävänsä järjestelmää ja voivansa tukea sitä.

Tutkimuksen perusteella korkea yhteiskunnallinen luottamus voi tukea positiivista talouskehitystä. Tietopohjaisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa päätösten legitimiteettiin ja luottamuksen tasoon. Kun päätöksenteossa hyödynnetään tietoa ja siitä viestitään läpinäkyvästi, kansalaiset voivat ymmärtää paremmin myös vaikeita päätöksiä.

Keskeisiä nostoja tietokoosteista luottamuksen näkökulmasta:

1. Sopeuttaminen vaikuttaa luottamukseen ja erityisesti työttömyys horjuttaa luottamusta

Talouden taantumat itsessään heikentävät poliittista luottamusta, mutta luottamuksen heikentyminen on vielä suurempaa merkittävien säästötoimien tapahtuessa.

Tutkimusnäyttö Suomen 1990-luvun laman pitkäaikaisvaikutuksista luottamukseen liittyy erityisesti työllisyyteen. Erityisesti alhaisemmissa sosioekonomisissa ryhmissä työpaikan menetys ja työttömyys voi jättää pysyvän tai pitkäaikaisen jäljen yksilöön tai ryhmään, vaikka alkuperäinen shokki olisi jo ohi.

TUTKIMUSPOHJAISIA KEINOJA LUOTTAMUKSEN SÄILYTTÄMISEEN:

Työttömyysturva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka vähentävät työpaikan menetykseen ja epävarmaan työsuhteeseen liittyviä koettuja riskejä ja haavoittuvuuksia, mikä voi hillitä epävarmuuden muuttumista yleiseksi epäluottamukseksi.

2. Median algoritmit painottavat polarisoivia sisältöjä

Suomessa kansalaisten luottamus mediaan on suhteellisen korkealla tasolla, maan mediakenttä on monipuolinen ja vieraan vallan vaikuttamisyritykset ovat toistaiseksi pääosin epäonnistuneet vahvan mediakasvatusperinteen ja korkean yhteiskunnallisen luottamuksen ansiosta.

Somejättien alustoilla tehdään silti systemaattista vaikuttamista erityisesti nuoriin. Algoritmit painottavat tunteita herättäviä, kärjistäviä tai muuten polarisoivia sisältöjä. Suomessa merkittävä haaste on maahanmuuttokysymyksiin ja vihapuheeseen liittyvä disinformaatio.

Velkaantunut valtio ja talouden sopeuttamispaine luo myös kovaa poliittista retoriikkaa. Poliittisen eliitin tunnereaktioihin perustuva viestintätyyli siirtyy kansainvälisen tutkimuksen perusteella vähitellen myös muille yhteiskunnan areenoille.

TUTKIMUSPOHJAISIA KEINOJA LUOTTAMUKSEN SÄILYTTÄMISEEN:

Informaation osoittaminen vääräksi tai valheelliseksi jälkikäteen on tehottomampaa kuin sen ennaltaehkäisevä kumoaminen.
Keskeinen ratkaisu informaatiovaikuttamista vastaan on media-, informaatio- ja tekoälylukutaidon vahvistaminen koko yhteiskunnassa.

3. Misinformaatio kohdistuu yhä enemmän ilmastopolitiikan haittavaikutuksiin ja toimimattomuuteen

Ilmastonmuutoksen olemassaolon kieltämisen sijaan väärän tiedon levittäminen kohdistuu yhä enemmän ilmastopolitiikan haittavaikutuksiin tai toimimattomuuteen sekä koettuun oikeudenmukaisuuteen. Vaikuttamisen kohteena ovat yhä useammin myös päättäjät, ja tämä tapahtuu osin julkisuudelta piilossa.

Ilmasto- ja luontotoimiin liittyvä koordinoitu misinformaatio esimerkiksi valinnanvapauden rajoittamisesta on johtanut protesteihin useissa eri maissa.

TUTKIMUSPOHJAISIA KEINOJA LUOTTAMUKSEN SÄILYTTÄMISEEN:

Kokemus ilmasto- ja luontotoimien kustannusten jakautumisen ja vastuunkannon reiluudesta lisää niiden hyväksyttävyyttä.
Hyväksyttävyyteen voidaan vaikuttaa myös politiikkakeinojen kehystämisellä eli viestinnällisillä valinnoilla siitä, mitä hyötyjä painotetaan.
Toimintaa rajoittavien tai kustannuksia lisäävien politiikkakeinojen hyväksyttävyyttä voidaan edistää myös yhdistämällä niitä muihin politiikkakeinoihin eli tekemällä politiikkapaketointia. Politiikkapaketointi ja kustannusvaikutusten kompensointi toisaalla voi lisätä hyväksyttävyyttä erityisesti pienituloisten keskuudessa.

Tiedeakatemia toteutti valtioneuvoston kanslian tietotarpeeseen neljä tietokoostetta sekä tutkijadialogin, jotka tuottivat tutkimusnäkökulmia kansliapäälliköiden Valintojen Suomi – työn teemoihin. Työhön osallistui 20 eri alojen tutkijaa. Valintojen Suomi on 28.5. julkistettu ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkanäkemys, joka tarkastelee Suomen strategista tilannekuvaa sekä keskeisiä ratkaisujen suuntia kahden seuraavan vaalikauden ajalle.

Tiedeakatemian koostamat neljä teemakoostetta vahvistavat osaltaan tietopohjaa, jonka avulla valtionhallinnon valmisteluprosesseissa sekä poliittisessa päätöksenteossa joudutaan tekemään valintoja ja priorisointeja tulevien hallituskausien aikana.

Kansliapäälliköiden viestejä kehystävät neljä keskeistä toimintaympäristön muutosta: julkisen talouden epätasapaino, ilmastonmuutos ja luontokato, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä globaali epävakaus, jotka ovat myös Tiedeakatemian julkaisujen aiheina.

Tutustu tietokoosteisiin

Tietokooste Julkinen talous (PDF-tiedosto)

Tietokooste Ilmastonmuutos ja luontokato (PDF-tiedosto)

Tietokooste Väestönmuutokset (PDF-tiedosto)

Tietokooste Globaali epävakaus (PDF-tiedosto)

Tutustu tutkijadialogin yhteenvetoon

Luottamus politiikan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon reunaehtona (PDF-tiedosto)

Tietokoosteisiin ja tutkijadialogiin osallistuneet tutkijat:

Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti, Suvi Huttunen, SYKE, Kari Hyytiäinen, Helsingin yliopisto, Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto, Marita Laukkanen, VATT ja Tampereen yliopisto, Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto, Mikael Wigell, Ulkopoliittinen instituutti. Minna Horowitz, Helsingin yliopisto, Arttu Saarinen, Turun yliopisto, Hanna Smith, Vaasan yliopisto, Tommi Inkinen, Turun yliopisto, Ismo Linnosmaa, Itä-Suomen yliopisto, Liselott Sundbäck, Åbo Akademi, Tarmo Valkonen, Etla. Elina Kestilä-Kekkonen, Tampereen yliopisto, Antti-Jussi Kouvo, Itä-Suomen yliopisto, Janne Matikainen, Helsingin yliopisto, Mika Pantzar, Helsingin yliopisto ja Johanna Rainio-Niemi, Helsingin yliopisto.