Oscar Kivinen, kuva: Mikko Raskinen. Maaria Nordman, kuva: Veera Adolfo

14.06.2024 Apurahat ja palkinnot

Väisälä-hankeapurahat apulaisprofessori Oscar Kiviselle ja apulaisprofessori Maaria Nordmanille

Tutkimusryhmän perustamiseen tarkoitetut tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Suomalaisen Tiedeakatemian 150 000 euron arvoiset Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana kuluvana keväänä toista kertaa. Myönnetyillä apurahoilla tutkitaan algebrallista geometriaa sekä maankuoren liikkeitä Etelämantereella.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha on tarkoitettu tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijoille oman tutkimusryhmän perustamiseen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Apurahoja myönnetään fysiikan, matematiikan, geofysiikan, tähtitieteen ja meteorologian tutkimukseen. Tiedeakatemian rahoitus on luonteeltaan joustava ja mukautuu hakijan tarpeisiin.

Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin tänä vuonna kahdelle Aalto-yliopiston tutkijalle.

Algebrallista geometriaa

Apulaisprofessori Oscar Kivisen tutkimus käsittelee pääasiassa algebrallista geometriaa ja esitysteoriaa sekä näiden yhteyksiä solmuteoriaan. Algebrallinen geometria tutkii polynomiyhtälösysteemien ratkaisuja ja esitysteoria erilaisten algebrallisten rakenteiden esittämistä matriiseilla. Nämä ovat matematiikan perusrakenteita, joilla on lukemattomia sovelluksia mm. kvanttifysiikassa, konenäössä, kryptografiassa ja datatieteessä. Solmuteoriaa hyödynnetään esimerkiksi pitkien molekyylien kuten DNA:n pakkautumisen tutkimuksessa.

”Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha mahdollistaa tutkimusryhmäni laajentamisen sekä ulkomaisten tutkimusvierailijoiden kutsumisen Aaltoon”, Kivinen kertoo. ”Yllä mainitut alat ovat vielä aliedustettuja Suomessa globaaliin tiedeyhteisöön verrattuna ja uskon, että myönnetty hankeapuraha helpottaa tämän seikan korjaamista.”

Maankuoren liikkeitä Antarktiksella

Apulaisprofessori Maaria Nordmanin hankkeessa tutkitaan maankuoren liikkeitä Etelämantereella, Kuningatar Maudin maalla.

”Saatu rahoitus mahdollistaa tutkimusryhmän laajentamisen tutkimussuunnan osalta sekä mahdollisesti uusien tutkijoiden palkkaamisen. Olemme ryhmässäni tutkineet samoja ilmiöitä pohjoisella pallonpuoliskolla, missä havaintoja on hyvin saatavilla. On mielenkiintoista laajentaa tutkimusaluetta Etelämantereelle, jossa havaintoja on hyvin paljon vähemmän”, Nordman kertoo. ”Etelämantereella jäätikkö on edelleen suurelta osin paikoillaan, joten siellä olosuhteet muodostavat mielenkiintoisen ja haastavan kokonaisuuden.”

Tietoa maankuoren liikkeistä Etelämantereen jäätiköiden alla tarvitaan muun muassa jäämassan muutosten tarkemmassa mittaamisessa. Mittauksista voidaan johtaa ennusteita siitä, miten jäätiköt vaikuttavat globaaliin merenpinnan nousuun. Ymmärrys maankuoren liikkeistä parantaa myös aikasarjoja, jotka ovat globaalien koordinaattijärjestelmien taustalla, ja parantaa näin ollen koordinaattijärjestelmien laatua ja tarkkuutta.

Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana tänä keväänä toista kertaa. Viime vuonna pilotoitu apuraha on saanut lämpimän ja innostuneen vastaanoton, Tiedeakatemiaan saapui määräajassa 21 hakemusta.

”Hakemukset olivat tänä keväänä kauttaaltaan tieteellisesti erittäin korkeatasoisia”, Tiedeakatemian varapuheenjohtaja, professori Heikki Mannila toteaa. ”Tämänkaltaiselle, oman tutkimusryhmän muodostamista tukevalle rahoitukselle on Suomessa selvästi tarvetta.”