Professori Eveliina Peltolan tutkimus pyrkii ymmärtämään matematiikkaa fysiikan teorioiden takana. Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto myönnetään vuosittain nuorelle, jo ansioituneelle matemaattis-luonnontieteellisen alan tutkijalle. Palkinto on arvoltaan 15 000 euroa ja jaettiin nyt 25. kerran.
Eveliina Peltola työskentelee professorina Aalto-yliopistossa sekä Bonnin yliopistossa Saksassa. Peltolan tutkimus keskittyy matemaattiseen fysiikkaan ja pyrkii ymmärtämään matematiikkaa fysiikan teorioiden takana. Erityisesti huomion kohteena ovat kaksiulotteiset hilamallit, jotka kuvaavat esimerkiksi aineen rakennetta, sekä kaksiulotteinen kenttäteoria, jota tarvitaan myös universumin rakenteen kuvaamiseen.
”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä. Yliopisto-opintojeni aikana minulle valkeni, että lähinnä sydäntäni on matematiikka. Maailman rakenne hahmottui sen kautta minulle parhaiten”, Peltola kertoo.
”Totesin myös, että matematiikka miellyttää minua esteettisesti eniten: näin siinä kauneutta ja rakennetta, jotain suurempaa kuin muissa aineissa. Sisäinen kauneus ja intuitio tavallaan ohjaavat konkreettisesti muutoin abstraktia matematiikan tutkimusta.”
Peltola valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2016. Tie Bonnin yliopistoon kulki Geneven kautta, jossa Peltola työskenteli tutkijatohtorina kolmen vuoden ajan.
Tällä hetkellä Peltola johtaa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa 1,4 miljoonan euron ERC Starting Grant -hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlaisia työkaluja satunnaisgeometrian ja matemaattisen fysiikan mallien tutkimukseen sekä yhteyksiä matematiikan eri osa-alueiden välille. Lisäksi Peltola on mukana vastuullisena tutkijana Suomen Akatemian Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä ja hänellä on Akatemian rahoitus tutkimushankkeelleen Satunnaisgeometrian konformi-invarianssi.
Aktiivista toimintaa ja ahaa-elämyksiä
Peltola on julkaissut useita tutkimusartikkeleita alansa huippulehdissä ja luennoinut lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa ja yliopistoissa. Hän toimii aktiivisesti tiedeyhteisössä ja on ollut pääjärjestäjänä merkittävissä konferensseissa. Peltola on myös Nuorten Tiedeakatemian jäsen 2020–2024 ja Julkaisufoorumin matematiikka ja tilastotiede -paneelin jäsen 2025–2028.
Parasta tutkijan työssä ovat hetket, jolloin pitkään askarruttanut kysymys löytää vastauksensa.
”Toisinaan, kun jotain ongelmaa on miettinyt kauan, tulee ahaa-elämys – näinhän se saattaisikin mennä! Nämä ovat suurempia kohokohtia kuin uraan liittyvät asiat.”
”Minulla ei ole varsinaista suosikkiongelmaa, jonka ratkaisusta haaveilisin, mutta toki tiettyjen kysymysten ratkaiseminen ja syvällisempi ymmärtäminen on tavoitteenani. Haluan myös kehittää suomalaista matematiikkaa ja erityisesti matemaattista fysiikkaa Suomessa ja kansainvälisestikin. Lisäksi toivon olevani sopiva esikuva siitä, että kuka tahansa voi olla matemaatikko, eikä sitä varten tarvitse sopia mihinkään tiettyyn muottiin”, Peltola summaa.
Palkinto jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian tilaisuudessa Ritarihuoneella 9.12.2024.
EVELIINA PELTOLA
- Professorina Aalto-yliopistossa ja Bonnin yliopistossa Saksassa
- Pyrkii ratkaisemaan matemaattiseen fysiikkaan liittyviä ongelmia. Yhdistelee tutkimustyössään monia matematiikan aloja.
- Johtaa Euroopan tutkimusneuvoston 1,4 miljoonalla eurolla rahoittamaa ERC Starting Grant -hanketta Interplay of Structures in Conformal and Universal Random Geometry (2022–2027).
SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN PALKINTO
- Myönnetään vuosittain nuorelle, jo ansioituneelle matemaattis-luonnontieteellisen alan tutkijalle.
- Arvoltaan 15 000 euroa.
- Jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000.