Suurvallat investoivat kvanttiteknologiaan, ja myös kilpailukykyisellä Suomella on selvät vahvuudet ja heikkoutensa. Tiedeisku tekee selkoa siitä, mitä kvanttiteknologialta sopii seuraavaksi odottaa.
Kvanttiteknologia tulee vauhdilla, mutta sen suurimmat vaikutukset ovat yhä suurilta osin mysteeri, selviää Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreesta Tiedeiskusta. Tiedeiskun pariin pääset tästä.
Tiedeakatemia kokoaa Tiedeiskuihin yleistajuisesti tieteellistä näkemystä aloista, joiden odotetaan vaikuttavan merkittävästi yhteiskunnan kehitykseen.
Nyt julkaistava Tiedeisku on tilannekuva, joka pohjaa 12 suomalaistutkijan näkemyksiin. He arvioivat, että lähivuosina nähdään ensimmäiset esimerkit kvanttiteknologian käytännön sovelluksista. Salatussa viestinnässä kvanttiteknologiaa hyödynnetään jo nyt.
Vielä ei ole varmuutta kvanttiteknologian tärkeimmistä käyttötavoista. Alan strateginen merkitys on kuitenkin tunnustettu globaalisti. Kvanttiteknologialla tulee todennäköisesti olemaan suuri vaikutus Euroopan keskeisiin teollisuuden aloihin – oli sitten kyse edistyksestä kvanttilaskennassa, -simulaatiossa tai -kuvantamisessa. Osaltaan kehitys voi ruokkia globaalia epätasa-arvoa, jos teknologiset hyödyt pysyvät kehittyneiden länsimaiden piirissä.
Tiedeisku esittää kolme ydinviestiä, joiden kautta alan nykytilaa on Suomessa hyvä hahmottaa:
- Kvanttiteknologia edellyttää luottamusta ja malttia: merkittävimmät vaikutukset ovat vielä epäselviä.
- Suomi on kokoonsa nähden kilpailukykyinen ja vahva peluri kvanttikentässä, mutta menestys riippuu suurilta osin kansainvälisestä yhteistyöstä: yksi uhkakuva on, että kvanttikehitystä keskitettäisiin Euroopan sisällä ohi Suomen.
- Kehityksen pullonkaulana Suomessa on osaajapula: Tutkimusorganisaatiot joutuvat kouluttamaan tarvitsemansa tekijät, ja osaajia myös siirtyy tieteen parista yrityksiin, missä kehitys tapahtuu suljettujen ovien takana.
Tiedeisku käy myös läpi yleisimpiä kvanttiteknologian harhakäsityksiä ja peräänkuuluttaa ymmärryksen lisäämisen tärkeyttä – monet kvantti-ilmiöt haastavat nykyihmisen ajattelumalleja perustavanlaatuisesti.
Tiedeiskuun haastateltiin seuraavia tutkijoita: Nina Granqvist (Aalto-yliopisto), Teiko Heinosaari (Turun yliopisto ja VTT), Jukka Jouhki (Tampereen yliopisto), Sabrina Maniscalco (Helsingin yliopisto), Elsa Mannila (VTT), Juha Muhonen (Jyväskylän yliopisto), Mikko Möttönen (Aalto-yliopisto, VTT ja IQM), Jukka Pekola (Aalto-yliopisto), Matti Silveri (Oulun yliopisto), Antti Vasara (VTT) ja Visa Vesterinen (VTT). Työtä johti akateemikko Risto Nieminen.
Suomalainen Tiedeakatemia järjestää tiedeiskun pohjalta yleisötilaisuuden maanantaina 13.3.2023 Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina nähdään akateemikko Risto Nieminen, professori Nina Granqvist, professori Sabrina Maniscalco sekä professori Mikko Möttönen. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen viimeistään 8.3., lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.
Lisätietoa:
Suomalainen Tiedeakatemia
akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen
jaakko.kuosmanen@acadsci.fi, +358 400 601 716
Tutustu myös Helsingin yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston kokoamaan Suomen kvanttiagendaan InstituteQ:n verkkosivuilla. (Julkaistu 24.2.2023)