Suomalainen Tiedeakatemia juhlistaa naistenpäivää ja aloittaa sarjan naisista Suomalaisessa Tiedeakatemiassa. Filosofian tohtori Liisi Karttunen – historiantutkija, diplomaatti ja journalisti – valittiin ensimmäisenä naisena Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1913.
Elisabeth (Liisi) Karttunen (1880–1957) oli Suomen ensimmäisiä naisia historiantutkijana, ja aloitti jo nuorena poikkeuksellinen kansainvälisen ja värikkään uran tutkijana, diplomaattina ja journalistina. Vuonna 1880 syntynyt Karttunen oli kotoisin Kiteeltä ja syntynyt Kiteen kappalaisen perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1899 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1905. Liisi Karttunen väitteli tohtoriksi vuonna 1910 ranskankielisellä väitöskirjallaan ”Antonio Possevino: Un diplomate pontifical au 16e siécle”.
Karttunen työskenteli vuodesta 1908 historiantutkija Henry Biaudet’n tutkimusryhmässä Roomassa. Ryhmä teki Vatikaanin arkistoissa Suomen myöhäiskeskiaikaa ja 1500-lukua koskevia laajoja lähdetutkimuksia. Myös Suomalainen Tiedeakatemia oli rahoittamassa työtä.
Tutkimusryhmä, jossa Liisi Karttunen työskenteli, tunnetaan kansainvälisesti paavillisen lähettiläslaitoksen historiantutkimuksen edelläkävijöinä. Karttunen tutki erityisesti vastauskonpuhdistuksen ajan katolista kirkkoa sekä Vatikaanin suhteita Pohjoismaihin. Karttusen Rooman-suhteet olivat laajat. Vatikaanin arkistoissa hän oli muun muassa tutustunut pariin tutkijaan, joista sitten tuli paaveja: Benedictus XV ja Pius XI.
Suomalaisen Tiedeakatemian rahoitus tutkijaryhmälle päättyi vuonna 1914, ja seuraavana vuonna tutkimusryhmän johtaja Henry Biaudet kuoli äkillisesti lavantautiin. Tämä hajotti lopullisesti tutkimusryhmän. Liisi Karttunen oli laajasti verkostoitunut ja hänen panoksensa Suomen ja Italian kulttuurisuhteiden edistämisessä oli merkittävä. Hän siirtyi lopulta vuonna 1919 Suomen Rooman suurlähetystön palvelukseen toimien kulttuuri- ja sanomalehtiavustajana, kulttuuri- ja lehdistöattaseana sekä 1930-luvulla myös Suomen va. asiainhoitajana Roomassa. Kielitaitoisena ja hyvin verkostoituneena Liisi Karttusella oli lähetystössä merkittävä rooli: Italian tuntijana hän toimi linkkinä kahden kulttuurin välissä, Suomen itsenäistymisen alkuvuosista lähtien. Karttunen kirjoitti Helsingin Sanomiin yli 500 Italian kirjettä ja uutista, tiheimmin 1910-luvun alussa. Hän onkin Suomen lehdistöhistorian huomattavimpia kulttuurikirjeenvaihtajia.
Palattuaan Suomeen vuonna 1944 Liisi Karttunen siirtyi ulkoministeriön palvelukseen jääden sieltä eläkkeelle.
Lisätietoa:
Palosuo, V. J.: La dottoressa: Liisi Karttunen Roomassa 1907–1944. Helsinki 1991.
Mustonen, Kaisa: Liisi Karttunen, vuosisadan alun historiantutkija Henry Biaudet’n ryhmässä: Suomalainen tutkimusinstituutti Roomassa 1909–1915. Pro gradu, Joensuun yliopisto 1997
Garritzen, Elise: Lähteiden lumoamat: Henry Biaudet, Liisi Karttunen ja suomalainen historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
Paloposki, Hanna-Leena: Taidenäyttelyt Suomen ja Italian julkisissa kuvataidesuhteissa 1920-luvulta toisen maailmansodan loppuun. Valtion taidemuseo 2012.
Väisänen, Maija: Karttunen, Liisi (1880–1957). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.3.2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.