Professori Kimmo Katajalalle on myönnetty Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan historiapalkinto hänen tieteellisistä ansioistaan.
Kimmo Katajala (s. 1958) on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori. Hän on Karjalan historian ja Euroopan varhaismodernin ajan talonpoikaisen vastarinnan eturivin tutkijoita Suomessa ja historian metodologisten kysymysten syvällinen tuntija. Häntä on paljon käytetty luennoitsija ja asiantuntija pohjoismaisissa yliopistoissa. Par haillaan Katajala valmistelee vuoden 2014 Pohjoismaista historiakongressia, joka pidetään Joensuussa. Monografiatuotannon lisäksi Katajalalla on laaja artikkelituotanto. Hänen artikkeli- ja kokoomateostuotannostaan suuri osa on kirjoitettu englanniksi tai ruotsiksi.
Keskeisestä tutkimusteemasta, Karjalan historiasta voidaan mainita kolme merkittävää teosta. Ensimmäisen, hänen vuonna 1994 julkaistu väitöskirjansa otsikko oli ”Nälkäkapina. Veronvuokraus ja talonpoikainen vastarinta Karjalassa 1683–1697″. Siinä lähdetään liikkeelle talonpoikaislevottomuuksien yksityiskohtaisesta analyysistä ja edetään sen pohjalta rakentamaan kaikkien asianosallisten keskinäisten ja heidän edustamiensa ryhmien sosiaalisten suhteiden verkostoa. Tästä muodostuu rikas verovuokra-alueen asukkaiden elämäntilanteen tulkinta ja tuloksena on vankka puheenvuoro kansainväliseen talonpoikaislevottomuuksia koskevaan keskusteluun.
Toisessa tutkimuksessa “Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150–1800)” (2002) näkökulma on laajempi kuin väitöskirjassa. Hänen tutkimuskohteenaan on ”suomalainen kapina”, mutta katsottuna laajan vertailuaineiston muodostamassa kontekstissa. Teos on perusteellinen tutkimus talonpoikien ja muiden yhteiskuntaryhmien sekä valtion välisistä suhteista. Samaan teemaan liittyy myös Katajalan laaja artikkeli “Swedish Treason Legislation and Peasant Unrest from the High Middle Ages to the Era of Enlightenment” (1999).
Kolmas Katajalan Itä-Suomen ja Karjalan historiaan liittyvä tutkimusmonografia liittyy Viipurin läänin historiaan. Teoksessa ”Suomenlahdelta Laatokalle” Katajala on kirjoittanut osan Viipurin Karjala rajamaakuntana ”Viipurin läänin historia 1534–1617” (2010). Karjalan historiaa koskevia tutkimuksia pohjustivat hyvin hänen toimittamansa asiakirjajulkaisut ”Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilta II – III” (1991 ja 1993).
Katajalan tutkimusten toinen ajallinen painopiste on autonomian kaudessa. Teoksessa “Itä-Suomi ja Pietari. Kirjoituksia toimeentulosta suurkaupungin vaikutuspiirissä” (1997) hän vertailee Pietarin taloudellista merkitystä autonomian aikana ja vuoden 1990 jälkeen, kun raja taas avautui. Katajalan tutkimuksissa on metodologisesti pohdiskeleva ote. Harrastajahistorioitsijoille hän on julkaissut konkreettisia esimerkkejä esittelevän teoksen “Historiankirjoittajan opas” (1990), joka on paljon käytetty opaskirja.