Suomalaisen Tiedeakatemian strategian painopistealueet ovat yhteisöllinen, kestävä, uudistuva ja vaikuttava tiede – kaikki tiivistyy sanoihin ”arvokas tiede”. Sloganimme on ”Tieteen parhaaksi, yhteiskunnan hyväksi”.
Tiede elää, kehittyy ja uudistuu yli vaalikausien, mutta toisaalta rahoituksella ja sen ohjaamisella voidaan jo yhdenkin vaalikauden aikana vaikuttaa tutkimuksen edellytyksiin. Kurkistus hallitusohjelmaan nostattaa odotuksia. Hallitus on luvannut käyttää tiedeyhteisön asiantuntemusta laajasti ja katsoa tämän päivän haasteita kauemmas: ”On tärkeää, että Suomena löydämme näkymän siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville rakentaa.”
Nämä tavoitteet kohtaavat hyvin strategiamme painopistealueista vaikuttavan, kestävän ja uudistuvan tieteen. Esimerkiksi Tiedeakatemian vakiinnuttamat tiedeneuvonta ja -sparraus ovat mitä ilmeisemmin tulleet jäädäkseen. Tieteen osuus kestävyyden turvaamisessa on aivan ilmeinen.
”Tiede elää, kehittyy ja uudistuu yli vaalikausien, mutta toisaalta rahoituksella ja sen ohjaamisella voidaan jo yhdenkin vaalikauden aikana vaikuttaa tutkimuksen edellytyksiin.”
Hallitus on sitoutunut toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi tieteen rahoitusta on entisestään vahvistanut valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annettu laki (1092/2022). Laissa säädetään valtion talousarvioon otettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen vuosittaisesta yhteismäärästä. Siinä TK-rahoituksen määrää lisätään tasaisesti vuosittain siten, että määräraha vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Laissa on kuitenkin varaventtiili: valtuuksien ja määrärahojen vuosittainen korotus voidaan tehdä mainittua pienempänä, jos yksityisen sektorin TK-toiminnan menot ovat vähemmän kuin kaksi kolmasosaa TK-toiminnan kokonaismenoista. Toinen vaihtoehto on, että – korotuksen vähentämisen sijaan – TK-määrärahoja voidaan kohdentaa uudelleen tavalla, jonka arvioidaan aiempaa tehokkaammin edistävän yksityisen sektorin investointeja TK-toimintaan. Lain mukaan valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa TK-toiminnan rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman seuraaville kahdeksalle vuodelle. Tiedemaailman on syytä valppaasti seurata lain toteutumista ja toteuttamisen tapoja.
”Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävä on myös rakentaa yhteisöllistä tiedettä ja tutkijoiden kollegiaalisuutta.”
Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävä on myös rakentaa yhteisöllistä tiedettä ja tutkijoiden kollegiaalisuutta. Tämä näkyy muun muassa teemailtojen ja tiedematineoiden jatkumisena. Mariankatu 5:n tilat ovat jo nyt jäsenistön ahkerassa käytössä – emmekä aio ”museoida” kauniita tiloja jatkossakaan. Jatkamme tiivistä yhteistyötä Nuorten Tiedeakatemian kanssa ja pidämme myös suuressa arvossa läheisiä suhteita Suomen Tiedeseuraan ja Suomen Tiedeakatemioiden yhteistyöneuvostoon.
Olen aloittanut Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtajana (esimiehenä) vuoden alussa ja edessä on kaksivuotiskausi. Varapuheenjohtaja Heikki Mannilan kanssa toivotamme kaikille menestyksellistä vuoden 2024 jatkoa tieteen ja tutkimuksen parissa!
Professori Tuula Linna
Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtaja