Suomen nykyinen hallitus on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä nostamaan Suomen T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta niin, että valtion rahoitus nousee 1,2 prosenttiin sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Tavoitteet ovat korkealla ottaen huomioon, että yritysten rahoittama osuus julkisesta tutkimuksesta on Suomessa alle puolet verrokkimaiden keskiarvosta.
Parhaillaan on lausuntokierroksella T&K-rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma. Suunnitelman on laatinut OKM:n ja TEM:n asettama laaja-alainen työryhmä, jonka valmistelutyötä on ohjannut pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN). Suomalainen Tiedeakatemia on jättämässä lausunnon, jossa painotetaan perustutkimuksen merkitystä. Tiedeakatemia on jo pitkään korostanut vahvan perustutkimuksen ylläpitämistä, esimerkiksi kannanotossaan Taipuu vaan ei taitu (2021).
”Parhaillaan on lausuntokierroksella T&K-rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma.”
Suunnitelma on monipuolinen toimenpidepaperi, josta voisi tehdä lukuisia nostoja. Huomio kiinnittyy esimerkiksi siihen, että suunnitelmassa ei haeta yksinomaan välittömiä kaupallisia sovelluksia vaan tärkeinä pidetään myös perustutkimusta. Suunnitelmassa (s. 16 ja 30) todetaan, että perustutkimukseen panostavien valtioiden katsotaan säilyvän todennäköisemmin kilpailukykyisinä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on löydetty uudelleen talouskasvun vauhdittamisen ja innovaatioiden menestysresepti eli panostaminen perustutkimukseen.
Olisi tärkeää saada yritykset näkemään riittävän pitkälle tutkimuksen kehityskaarta alkaen uusista innovatiivisista aihioista, vaikka läheskään kaikki perustutkimus ei johda kaupalliseen tulokseen. Osallistuminen oman alan perustutkimuksen rahoittamiseen voisi olla yrityksille osa kestävyyden edistämistä: ei hyödynnetä vain jo kaupalliseen tai lähes kaupalliseen sovellusvaiheeseen edenneitä hankkeita vaan pidetään huolta myös uudesta kasvusta.
”Myös pk-yrityksille on saatavilla T&K-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin, mutta yritykselle saattaa olla haasteellista yksin toteuttaa T&K-projekteja.”
Monet pörssiyhtiöt ovat panostaneet kiitettävästi myös alkuvaiheen innovatiiviseen tutkimukseen, kuten vetyteknologiaan. Pulmana lienee pikemminkin se, miten saadaan teollisten toimijoiden kiinnostus T&K-rahoitukseen kasvamaan laajemmin yrityskentällä. Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomessa on reilusti yli 400 000 yritystä (maa-, metsä- ja kalastustalous poisluettuna). Niistä valtaosa on pk-yrityksiä. Myös pk-yrityksille on saatavilla T&K-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin, mutta yritykselle saattaa olla haasteellista yksin toteuttaa T&K-projekteja. Voidaankin kysyä, olisiko mahdollista kehittää yhteishankkeita jonkinlaisen joukkorahoituksen muotoon, esimerkiksi poolimallina pienyrityksille. Tällöin usea pieni yritys – esimerkiksi samaan arvoketjuun osallistuvat yritykset, konserni tai muu yritysten verkosto – voisi yhdessä olla suurempi toimija suhteessa yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Professori Tuula Linna
Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtaja