Tieteen historia -hanke kartoittaa ja tutkii suomalaista tieteen historiaa itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä aina tähän päivään. Hankkeen uutena työntekijänä syyskuun alussa aloittanut Katariina Parhi kertoo, mitä hankkeessa tapahtuu seuraavaksi. Aineistonkeruu jatkuu kuluvana syksynä muun muassa keskustelukiertueen, haastatteluiden sekä biografioiden muodossa.
Tutkimushankkeemme päätehtävän, Suomen itsenäistymisen jälkeisen ajan tieteen historian kartoittaminen ja tutkiminen, on aikamoinen haaste. Tilastokeskus luokittelee tieteenalat seitsemään pääryhmään, joihin lukeutuu 64 tutkimusalaa. Näiden historian hallitseminen olisi yhdelle tutkimusryhmälle melkoinen pala purtavaksi. Siksi olemmekin käynnistäneet tieteenhistorialliset talkoot, joiden tarkoituksena on innostaa mahdollisimman laajalti tieteentekijöitä osallistumaan arvokkaan tiedemenneisyytemme muistojen koostamiseen. Näihin muistoihin toivotaan sisältyvän yhtä lailla onnistumisia ja tähtihetkiä kuin epäonnistumisia ja sudenkuoppiakin.
Talkoiden tavoitteet jakautuvat neljään osaan:
1. Rohkaisemme suomalaisia ja Suomessa vaikuttaneita tieteentekijöitä osallistumaan tieteenteon muistitietokeruuseen. Keruu on kaikille tieteentekijöille avoin ja siihen saa vastata hyvin vapaamuotoisesti omien kokemustensa pohjalta. Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) yhdessä Suomen Tiedeseuran, Suomalaisen Tiedeakatemian, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Kansallisarkiston ja Suomen Historiallisen Seuran kanssa.
2. Haastattelemme merkittäviä tieteentekijöitä ja luomme pohjaa tutkimusaineistolle, joka arkistoidaan keruun jälkeen yleisempään tutkimuskäyttöön. Haastattelussa selvitämme muun muassa tieteenteon arkea, tutkimusyhteistyötä, tiedepolitiikan merkitystä ja tieteen hierarkioita. Ensimmäisenä haastatteluvuorossa ovat akateemikot. Haastateltavien valinnassa on mahdotonta tavoitella kattavuutta, minkä vuoksi pyrimme hyödyntämään tiedeseurojen ja eri alojen asiantuntijoiden jaettuja näkemyksiä keskeisistä haastateltavista.
3. Teemme yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa lisätäksemme Kansallisbiografiaan sisällytettyjen tieteentekijöiden määrää. Kartoitamme yhdessä SKS:n kanssa paitsi henkilöitä, jotka Kansallisbiografiasta puuttuvat, myös tieteentekijöitä, jotka voisivat osallistua talkoisiin kirjoittamalla oman alansa merkittävistä toimijoista tai jotka tutkivat henkilöitä, joita Kansallisbiografiasta puuttuu.
4. Järjestämme keskustelukiertueen, jonka aikana tapaamme tieteen- ja tiedonhistorian tutkijoita ja tieteentekijöitä eri puolilla Suomea. Kysymme heiltä, mitkä aiheet Suomen tieteen historiassa ovat heidän mielestään keskeisimpiä, ja mitkä ovat tieteen- ja tiedonhistorian ajankohtaisia teemoja niin kansallisella tasolla kuin maailmanlaajuisesti. Ensimmäinen keskusteluvierailu järjestetään Oulussa 29.11., missä tutkimusryhmämme vastaanottaa Tieteiden ja aatteiden historian oppiaine.
Talkoourakka tukee tutkimusryhmämme päätyötä eli Suomen tieteen historiaa käsitteleviä julkaisuja, joissa pyrimme monipuolisuuteen, monikielisyyteen ja moniäänisyyteen. Mitä enemmän saamme tieteentekijöitä mukaan talkoisiin, sitä paremmat mahdollisuudet historiantutkijoilla – niin tutkimusryhmässämme kuin myös nyt koottavia aineistoja myöhemmin hyödyntävillä – on tuottaa kiehtovaa tietoa maamme tieteen menneisyydestä.
Katariina Parhi
vanhempi tutkija
Suomen tieteen historia -hanke