Tieteen vapaus ei ole tai säily itsestään, vaan tiedeyhteisön on valvottava sen koskemattomuutta, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna. On syytä tarkoin pohtia sitä, minkälainen sääntelytapa parhaiten kohdentuu tutkimuksen vakavan väärinkäytön estämiseen. Uskoisin, että eduskunnassa kyetään toteuttamaan uudistukset perustuslain hengessä, jonka mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
Tieteen perustana on tieteen vapaus, joka tarkoittaa vapautta niin tutkimuksen tekemiseen kuin tutkimustulosten tietoon saattamiseen. Sen voidaan katsoa olevan osa yleisempää akateemista vapautta, johon kuuluu myös muun muassa oppimisen ja opettamisen vapaus sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten organisatorinen autonomia. Yhteiskunta ohjaa akateemista vapautta välillisesti rahoitusta suuntaamalla. Täydellistä kokonaisrahoituksen autonomiaa tuskin voidaan yhteiskunnalta vaatia, mutta riittävä rahoitusosuus tulee turvata myös rahoitusohjauksesta vapaalle tutkimukselle.
Tieteen vapaus ei ole tai säily itsestään, vaan tiedeyhteisön on valvottava sen koskemattomuutta. Hereillä on oltava: Academic Freedom Index (AFI) 2024 osoittaa, että akateeminen vapaus on globaalisti uhattuna ja polarisoitunut anti-pluralismin vahvistuessa. AFI perustuu viiteen indikaattoriin (freedom to research and teach; freedom of academic exchange and dissemination; institutional autonomy; campus integrity; and freedom of academic and cultural expression) ja koskee 179 maata. Suomi sijoittui 13:ksi. AFI:n mukaan akateeminen vapaus on taantunut vuoden 1973 tasolle – ei siis edistystä 50 vuodessa. Paras tulos saavutettiin vuonna 2006. Ainoa syy huonoon kehitykseen ei ole väestönkasvu maissa, joissa akateeminen vapaus on perinteisesti ollut heikolla tolalla.
Huolensa kehityksestä on ilmaissut myös European University Association (EUA). EUA on 4.2.2025 julkaissut ohjeen ”How universities can protect and promote academic freedom”.
Tieteen vapauteen kuuluu velvollisuuksia ja vastuita, esimerkiksi sen varmistaminen, etteivät tutkimuksen tulokset vuoda vääriin tarkoituksiin, kuten terveyden tai turvallisuuden vaarantamiseen. Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen (23.5.2024) tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta (C/2024/3510). Sen mukaan tutkimusta rahoittavien organisaatioiden tulee muun muassa ottaa hakuprosesseissa huomioon hankkeiden riskiprofiilit ja tehdä riskinarviointia sekä kannustaa tuensaajia pohtimaan tutkimuksen kontekstia ja siihen osallistuvien mahdollisia vääriä vaikuttimia.
Suosituksen toteuttamiseksi Suomessa on annettu hallituksen esitys (HE 209/2024 vp) akatemialain (922/2009) muuttamisesta. Lain 2 §:n 1 kohdan mukaan Suomen Akatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimusedellytyksiä sekä niiden hyödyntämistä rahoittamalla niitä ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan mainittujen 1 kohdan tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Ehdotettua sanamuotoa on pidetty ongelmallisena tieteen vapauden näkökulmasta: politiikkaa se on ulko- ja turvallisuuspolitiikkakin. Suomalaiset tieteen akateemikot ovat julkistaneet kirjeen, jossa ilmaisevat asiassa huolensa. Kirje on julkaistu Tiedeakatemian verkkosivuilla. Myös rehtorineuvosto UNIFI on kritisoinut ehdotusta.
Hallituksen esityksessä todetaan, että mallia on otettu maa-asemista ja eräistä tutkista annetusta laista (96/2023), jossa käytetään ehdotetun 2 momentin kanssa identtistä sanamuotoa säädettäessä aseman perustamisesta ja datan luovuttamisesta. Lisäksi mallia on otettu Ruotsin Tiedeneuvostoa koskevasta asetustasoisesta säännöksestä (uusi 1a §, förordning, 2009:975, med instruktion för Vetenskapsrådet): ”Vetenskapsrådet ska i sin verksamhet beakta Sveriges utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiska intressen.”
Hallituksen esityksen pohjana ollut ehdotus oli lausuntokierroksella syksyllä 2024. Hallituksen esityksen mukaan useissa lausunnoissa esitettiin huoli siitä, että tieteen vapaus, tutkimuksen autonomia tai laatu voivat vaarantua ja mahdollisesti poliittisen ohjauksen rooli kasvaisi. Erityisesti kannettiin huolta siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kriittisesti suhtautuva tutkimus vaarantuisi. Lausuntopalautteen perusteella akatemialain ehdotetun säännöksen sanamuotoa rajattiin Akatemian tehtävistä rahoituksen myöntämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja esityksen perusteluja täydennettiin.
Hallituksen esityksestä käytiin eduskunnassa 13.2.2025 lähetekeskustelu (PTK 6/2025 vp). Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kertoi esittelypuheenvuorossaan, että OKM on antanut sivistysvaliokunnalle lausunnon ilmaisun ”ristiriidassa – – Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa” poistamiseksi. Esityksen käsittely on alkanut sivistysvaliokunnassa, ja myös Suomalainen Tiedeakatemia saanut kutsun tulla valiokuntaan kuultavaksi.
Tuskin alun alkaenkaan tarkoitus on ollut puuttua tieteen vapauteen, vaan lainvalmisteluvaiheessa on liiaksi kiinnitytty maa-asema- ja tutkatoiminnan sääntelyn sanamuotoihin ja Ruotsin asetustasoiseen sääntelyyn. Joka tapauksessa erinomaista, että suomalainen tiedeyhteisö on osoittanut olevansa valveilla ja valppaana.
Akatemialain täydentäminen neuvoston suosituksen mukaisesti on tarpeen. Tutkijoita itseään koskevien eettisten vastuullisuuskoodien täydennykseksi tarvitaan myös rahoittajia koskevaa sääntelyä: tieteen vapaus ei tarkoita vapautta olla sinisilmäinen hankkeiden perustamisessa tai rahoittamisessa, vaan on eri tavoin varmistettava, etteivät tieteen tulokset vuoda vääriin tarkoituksiin – kyse saattaa olla esimerkiksi ydinfysiikan tutkimusten vuotamisesta ydinohjelman pakotejärjestelmän vastaisesti. Tosin EU:n pakotelainsäädäntö – kattaen myös tietojen luovuttamisen – on sellaisenaan Suomessa sovellettavaa oikeutta ja sitoo viranomaisia ja yksityisiä toimijoita.
Nyt eduskunnassa on syytä tarkoin pohtia sitä, minkälainen sääntelytapa parhaiten kohdentuu tutkimuksen vakavan väärinkäytön estämiseen. Uskoisin, että eduskunnassa kyetään toteuttamaan neuvoston suosituksen tärkeät päämäärät Suomen perustuslain 16 §:n 3 momentin hengessä, jonka mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.