Valtionhallinnossa tutkimushankkeiden tilaaminen on tyypillinen keino pyrkiä hankkimaan päätöksenteon tarpeisiin vastaavaa tietoa ja lisäämään tutkimustiedon hyödyntämistä. Suomessa toiminut valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta (VN TEAS) oli tähän erikoistunut rahoitusinstrumentti, jonka hankkeissa tutkijat ja virkahenkilöt kohtasivat toisensa. Mitä yhteistyössä opittiin?
Uudessa tutkimusartikkelissani tarkastelin sitä mitä virkahenkilöt kokevat oppivansa osallistuessaan tutkimushankkeiden ohjausryhmiin, ja miten opittu tieto tukee heidän kapasiteettejaan valtionhallinnon valmistelijoina ja asiantuntijoina. Näkökulmana kapasiteetteihin olivat erityisesti kyvyt ja valmiudet tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Päätösvalmistelun kapasiteeteissa (engl. policy capacity), kuten organisatorisissa tiedon hankinnan rakenteissa ja tavoissa ja yksilöiden kyvyissä ymmärtää ja soveltaa tutkimusta, on havaittu puutteita useissa eri valtioissa. Tilanne haastaa tietopohjaisen päätöksenteon perusedellytyksiä. Vaikka tutkijat ovat havainneet puutteet ja käsitelleet niitä monipuolisesti eri konteksteissa, aiempi tutkimus ei ole pureutunut juurikaan siihen, miten näitä kapasiteetteja voitaisiin kehittää virkahenkilöiden tasolla.
Tutkimuksen aineistona toimivat haastattelut, joissa VN TEAS -hankkeiden ohjausryhmiin osallistuneet eri ministeriöiden virkahenkilöt kuvasivat mm. hankkeissa tapahtuvaa vuorovaikutusta tutkijoiden kanssa ja hankkeissa tuotetun tiedon hyödyntämistä. VN TEAS oli nykyisen VN Tutkiva -rahoitusinstrumentin edeltäjä, jonka tarkoituksena oli rahoittaa ministeriöiden tietotarpeisiin vastaavia tutkimushankkeita. Virkahenkilöiden haastattelut soveltuvat hyvin tietopohjaisen päätöksenteon tematiikan käsittelyyn, sillä heidän asiantuntemuksensa ja tietonsa vaikuttavat keskeisesti hallitusohjelman toteuttamiseen mm. lakien ja strategioiden valmistelun kautta.
Mitä tuloksia tutkimuksessa saatiin?
- VN TEAS -hankkeiden suunnittelu, toteutus ja tiedon levittäminen johtivat virkahenkilöiden laaja-alaiseen oppimiseen. Oppiminen koski mm. ymmärrystä valmistelun aiheista, tutkimuksen kielestä ja erilaisista menetelmistä, muiden ministeriöiden näkökulmista hankkeiden teemoihin sekä tietopohjaisen päätöksenteon poliittisista reunaehdoista. Lisäksi oppimiseen kuului tuttuuden osa-alue, joka viittaa pääosin ensikäden kokemuksiin siitä millaista on olla mukana yhteistyössä tutkijoiden kanssa sekä uusiin tutkijakontakteihin ja verkostoihin eri ministeriöiden virkahenkilöiden kanssa. Kolmantena oppimisen alueena oli vielä taitojen kohentuminen esimerkiksi tutkimusraporttien tulkinnassa, tietotarpeiden havaitsemisessa, muotoilussa ja kirjoittamisessa, tutkijoiden kanssa keskustelemisessa ja tutkijoiden työn fasilitoinnissa sekä ylipäänsä hankkeiden tehokkaassa hallinnoinnissa.
Huomautuksena: vaikka oppimiseen viittavia kokemuksia esiintyi laajasti aineistossa, tulokset eivät tarkoita, että yksittäinen haastateltu virkahenkilö olisi kokenut oppineensa kaikkia yllä mainituista asioista. Jotkin haastateltavat nostivatkin esiin, että heidän suhtautumisensa instrumenttiin ja sen tuottamaan tietoon oli kehittynyt skeptisempään suuntaan, koska hankkeet eivät olleet vastanneet tietotarpeisiin tai vuorovaikutus tutkijoiden kanssa oli sujunut huonosti. - Opitut tiedot (yllä esitetyt kolme kategoriaa) tukivat monipuolisesti virkahenkilöiden päätösvalmistelun kapasiteetteja. Kapasiteetit jaoteltiin tutkimuksessa analyyttiseen (tutkimuksen hankinta, tulkinta ja soveltaminen), operatiiviseen (resurssien ja toiminnan koordinointi) ja poliittiseen (sidosryhmätyö ja poliittisessa ympäristössä navigointi) luokkaan. Oppiminen tuki kapasiteetteja jokaisessa luokassa. Tämä tarkoitti käytännön kannalta ensinnäkin sitä, että virkahenkilöiden valmiudet hyödyntää onnistuneesti VN TEAS -instrumenttia ja työskennellä tehokkaasti VN TEAS -hankkeissa kohentuivat. Toiseksi virkahenkilöiden kyvyt yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekoon kehittyivät. Tämä koski esimerkiksi analyyttista kapasiteettia tutkimusmenetelmien ymmärtämiseen ja operatiivista kapasiteettia tutkijoiden kanssa keskusteluun.
- Oppimista edistävinä tekijöinä esiin nousivat erityisesti mahdollisuudet osallistua toistuvasti VN TEAS hankkeisiin ja virkahenkilöiden mukana olo hankkeiden alusta loppuun asti. Näiden tekijöiden yhdistelmä auttoi siinä, että virkahenkilöt pystyivät oppimaan hankkeista monipuolisesti ja pääsivät myös soveltamaan oppimaansa. Kiinnostavasti useampia hankkeita kokeneet ja niistä oppineet virkahenkilöt alkoivat toimia tiedevälittäjien tyylisesti. He auttoivat kollegoitaan ymmärtämään millaista hanketyöskentely on, avasivat ja kehystivät tietotarpeita tutkijoille ja edistivät muiden virkahenkilöiden ja tutkijoiden välistä kommunikaatiota.
Artikkeli tukee tutkimuskirjallisuutta kuvaamalla millä tavoin tutkimusyhteistyö voi tukea tietopohjaisen päätöksenteon perusedellytyksiä ja kuinka virkahenkilöiden oppiminen on merkityksellinen näkökulma päätösvalmistelun kapasiteettien muutoksen ymmärtämiseen. Valtionhallinnon ja tietopohjaista päätöksentekoa edistävien asiantuntijoiden näkökulmasta tutkimus alleviivaa tutkijoiden ja virkahenkilöiden läheisen ja tavoitteellisen vuoropuhelun merkitystä. Tällaisiin foorumeihin tehdyt investoinnit ja tarjotut mahdollisuudet ovat keino kehittää valmiuksia tutkimustiedon tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen sekä uusiin suhteisiin ja parempaan ymmärrykseen tutkijoiden ja virkahenkilöiden välillä. Artikkeli ja tutkimuksen tulokset saattavat myös tarjota kiinnostavaa näkökulmaa uuteen VN Tutkiva -instrumenttiin ja sen kehittämiseen.
Kirjoitus pohjautuu avoimesti saatavilla olevaan artikkeliin “Developing policy capacities for evidence-informed policy making: civil servants’ learning perceptions from collaborative research projects”, joka on julkaistu lehdessä Evidence & Policy, 06.10.2025.
Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1332/17442648Y2025D000000068
Kirjoittaja Tommi Kärkkäinen työskentelee Suomalaisessa Tiedeakatemiassa ja Nuorten Tiedeakatemiassa asiantuntijana ja tekee samalla väitöskirjaa Tampereen yliopiston Higher Education Groupissa.