Tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva teknologinen kehitys ja innovaatiot ovat tuottaneet meille hyvinvointia ja vaurautta sekä monia muita elinolosuhteiden parannuksia, mutta samalla koko yhteiskunnan läpäiseviä taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia murroksia. Tämän kiihtyvän kehityksen seurauksena joudumme etsimään ratkaisuja mm. biodiversiteettiä uhkaavaan väestönkasvuun ja luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja energian riittävyyteen sekä bioteknologian, informaatioteknologian ja tekoälyn tuomiin sosiaalisiin haasteisiin ja uhkiin.
Näistä kestävän kehityksen kannalta keskeisistä ja ratkaistavista kysymyksistä kirjoittaa myös Martin Rees kirjassaan If Science is to Save Us. Rees näkee, että mikään muu kuin tieteen tuottama uusi tieto ja ymmärrys ei voi löytää ratkaisuja näin kompleksisiin haasteisiin. Samalla hän korostaa tieteentekijöiden velvollisuutta edistää tutkimustyönsä hyödyllisiä sovelluksia mutta myös varoittaa niiden mahdollisista haitoista. Näitä tieteentekijöiden tulee toki pohtia ja tuoda esiin sekä päätöksentekijöille että laajemminkin kansalaiskeskusteluun.
”Rees näkee, että mikään muu kuin tieteen tuottama uusi tieto ja ymmärrys ei voi löytää ratkaisuja näin kompleksisiin haasteisiin.”
Toisaalta voidaan kysyä, näemmekö tieteentekijöinä, mitä hyödyllisiä sovelluksia tai haittoja tutkimuksistamme voi olla? Tuskinpa radion ja langattoman viestinnän keksijä ja fysiikan Nobelilla (v. 1909) palkittu Guglielmo Marconi tai tietokoneiden ja tekoälyn isänä pidetty Alan Turing näkivät tai osasivat edes kuvitella langattoman viestinnän ja digitaalisen informaatioteknologian tuottamia hyödyllisiä ja hyvää tuottavia sovelluksia – tai varsinkaan niiden sosiaalisessa mediassa esiintyviä vihamielisiä haittoja.
Suomalainen Tiedeakatemia on yleistieteellisenä, luotettavana ja riippumattomana toimijana ottanut roolia tieteellisen tiedon vastuullisessa esiintuonnissa laajemmalle yleisölle ja päätöksentekijöille sekä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen dialogin ylläpidossa. Tätä roolia Tiedeakatemia toteuttaa tiedeyhteisölle ja laajalle yleisölle suunnatuissa teemailloissa. Uutena tutkijoiden välisenä instrumenttina Tiedeakatemia on käynnistänyt jäsenille tarkoitetut tiedematineat.
”Tiedeakatemian merkittäväksi, kansainvälistäkin huomiota herättäneeksi toiminnaksi on noussut tieteen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvä toiminta.”
Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksen turvin Tiedeakatemian merkittäväksi, kansainvälistäkin huomiota herättäneeksi toiminnaksi on noussut tieteen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvä toiminta. Se tuottaa päätöksentekijöille suunnattuja tieteellisiä ilmiökarttoja ja tiedesparrauksia sekä kouluttaa tutkijoita tutkimuksen vaikuttavuuteen. Toiminnan hedelminä on tähän mennessä syntynyt kaksi ajankohtaista tiedeiskua, ensimmäinen aiheesta Kvanttiteknologia ja toinen Vety vihreässä siirtymässä. Lisäksi on tehty katsauksia, joista viimeisimpänä Suomi muuttuu: Tietokooste Ukrainan sodan vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä työssä jäsenistö ja laajempi tiedeyhteisö on ollut kiitettävästi mukana, toivottavasti myös jatkossa.
Professori Kimmo Kaski
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies