Matematiikan professori Risto Korhonen Itä-Suomen yliopistosta ja fysiikan professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta ovat saaneet Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot 2015.
Uransa aktiivivaiheessa olevalle, kannuksensa jo hankkineelle tutkijalle annettava palkinto myönnetään 16. kerran. Palkinnon suuruus on 15.000 euroa.
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2015 Väisälän palkinnon professori Risto Korhoselle
Professori Risto Korhonen (s. 1975) väitteli vuonna 2002 Joensuun yliopistossa, minkä jälkeen hän toimi tutkijana Loughborough’n yliopistossa Englannissa vuosina 2002–2004 ja Suomen Akatemian rahoituksella tutkijana vuosina 2004–2010. Vuonna 2010 hänet nimitettiin Itä-Suomen yliopiston matematiikan professoriksi. Professori Korhonen toimii myös yliopistonsa fysiikan ja matematiikan laitoksen varajohtajana.
Risto Korhosen ensimmäinen julkaisu on vuodelta 2001 ja tämän jälkeen hän on julkaissut yhteensä 35 julkaisua kansainvälisissä lehdissä. Hän on julkaisuissaan jatkanut suomalaista funktioteoreettisen tutkimuksen perinnettä, lähinnä meromorfisten funktioiden arvojenjakautumisteoriaa uudelta kannalta. Näistä merkittävimpänä on 2000-luvulla kehitetty trooppinen Nevanlinna teoria, joka tutkii paloittain lineaaristen funktioiden käyttäytymistä. Teoria on osoittautunut käyttökelpoiseksi erityisesti differenssiyhtälöiden ratkaisujen käyttäytymisen tutkimuksessa.
Professori Korhonen ja hänen Itä-Suomen yliopistossa toimiva tutkijaryhmänsä ovat alansa merkittävimpiä maailmassa. Tutkimusryhmässä on tällä hetkellä yli 10 henkilöä ja 6 väitöskirjan tekijää.
Professori Korhonen toteaa, että hänelle oli ollut jo lukiosta asti itsestään selvää, että haluaa opiskella matematiikkaa yliopistossa mahdollisimman pitkälle. Matematiikassa häntä on aina kiehtonut ongelmien ratkaisu, loogisuus ja täsmällisyys.
Professori Korhonen pitää työskentelyä ulkomailla ja eri ihmisten kanssa matemaatikon uralla lähes välttämättömänä, koska ne avaavat uusia näkökulmia ja lähestymistapoja tutkimukseen. Heti professori Korhosen tohtoriksi valmistumisen jälkeen avautui Loughboroug’n yliopistossa hänen tutkimusalaansa hyvin sopiva tutkijatohtorin paikka. Tämän kauden aikainen tutkimustyö heijastuu voimakkaasti myös Korhosen nykyisessä tutkimussuunnassa.
Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
– Joskus on käynyt niin, että useiden kuukausien työ on mennyt hukkaan, kun on ajauduttu täydelliseen umpikujaan tutkimusongelmaa ratkaistaessa. Tämä voi olla hyvin tuskastuttavaa.
Professori Korhonen toivoo pystyvänsä työskentelemään matematiikan parissa mahdollisimman pitkään:
– Kohokohtia ovat ne hetket, jolloin syntyy läpimurto tutkimuksessa. Muistan vieläkin sen hetken, kun ollessani tutkijatohtorina Loughborough’n yliopistossa, ratkaisin tärkeän ongelman, joka mahdollisti haluamamme tutkimustulosten saavuttamisen ja samalla avasi monia uusia suuntia tutkimuksessamme.
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2015 Väisälän palkinnon professori Mika Sillanpäälle
Professori Mika Sillanpää (s. 1976) väitteli vuonna 2005 Teknillisessä korkeakoulussa, minkä jälkeen hän työskenteli post doc -tutkijana National Institute of Standards and Technologyssa Boulderissa Yhdysvalloissa sekä akatemiatutkijana. Professori Sillanpää nimitettiin Aalto-yliopiston professoriksi vuonna 2012 noin 160 hakijan joukosta.
Mika Sillanpää on kokeellisen fysiikan valovoimainen ja uusia alueita avaava tutkija, ja on lyhyessä ajassa noussut kokeellisen kvanttifysiikan ja -teknologian kansainväliseen kärkeen. Professori Sillanpää on saanut kahdesti arvostetun European Research Councilin (ERC) miljoonarahoituksen tutkimusryhmälleen Aalto-yliopistossa.
Mika Sillanpää johtaa Quantum Nanomechanics -tutkimusryhmää, mikä tekee innovatiivista ja urauurtavaa työtä kvanttirajan opto- ja nanomekaniikassa sekä matalien lämpötilojen mesoskooppisessa fysiikassa. Professori Sillanpää toimii ryhmänjohtajana Low Temperature Quantum Phenomena and Devices -huippuyksikössä.
Professori Sillanpään tieteellinen julkaisutoiminta on ollut erittäin menestyksellistä ja näyttävää. Vastaavaan suoritukseen kykenee ani harva fyysikko maailmassa. Hänen julkaisuluettelossaan on 44 nimikettä, joista peräti 9 on julkaistu Nature-lehdissä, 1 Sciencessä ja 8 Physical Review Lettersissä. Hänen töitään on siteerattu yli 1000 kertaa (h-indeksi on 17).
Professori Sillanpään uravalinta selvisi nuorena: jo 11-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa, että isona hänestä tulee fyysikko.
– Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta. On valtava ilo havaita tämä kaunis koneisto toiminnassa, ja ymmärtää sen piirteitä yleisistä loogisista periaatteista lähtien. Tästä syystä päätin ryhtyä kokeelliseksi fyysikoksi. Olen haaveillut elämästä, jota nyt elän.
Professori Sillanpää toteaa, että parasta tieteen tekemisessä on tehdä käytännön tutkimustyötä, joka alkaa kädet rasvassa laboratoriossa. Tutkimusta tehdessä ei ole koskaan tylsää:
– Jokainen päivä kokeellisen fyysikon elämässä on erilainen ja ennustamaton. Parasta on, kun kaikki alkaa toimia ja yön pimeydessä näkee uuden ja merkittävän ilmiön, jota ehkä kukaan elollinen olento ei koskaan ennen ole todennut. Tämä tapahtuu joskus täysin yllättäen, joskus vasta raastavan pitkän näytteenvalmistuksen, testauksen ja kalibroinnin tuloksena.
Ulkomailla ja Suomessa tutkimuksen tekemistä professori Sillanpää pitää melko samanlaisensa. Suomeen hän kuitenkin kaipaisi lisää winning spritiä, mukavuusalueelta poistumista ja uskallusta.
Professori Sillanpää on luonut uraansa määrätietoisesti, ja aina tehnyt suuren riskin tutkimusta, jossa tuloksia tulee melko harvoin mutta ne saattavat olla merkittäviä.
– Joskus käy niin, että odottelu tietyn kokeen valmistumisen kanssa alkaa tuntua mahdottoman pitkältä. Silloin pitää tehdä vaikea päätös, jatkaako vai ei. Silloin tällöin on tullut tehtyä päätös lopettaa, ja niitä päätöksiä en ole katunut.